Vs: Doxa
... ja sieltähän se 1500T vihdoin ja viimein viime viikolla saapui. Lyhyt ensipuraisu:
Kello on ISO ja PAINAVA. Kokoa on 44,7 mm ja painoa 212 g. Koko vähän hämää, paino ei. Vaikka tuo melkein 45 mm on paperilla paljon, ei kello kuitenkaan tunnu niin massiiviselta ranteessa, vaan menee aika nätisti tällaiseen miniranteeseenkin (n. 16,5 cm). Kellon kehä on alle 42 mm, ja nuo "ylimääräiset" millit tulee tuosta casen muodosta. Ranteessa kello tuntuu hyvin paljon samankaltaiselle kuin aiemmin omistamani Eterna SuperKontiki Heritage 1973. Korkeutta tällä on jotain 14-15 mm, joten paksu kello on siis kyseessä.
Laatuvaikutelma Doxassa on aikamoinen. En ole ennen tällä hinnalla tämäntasoista kelloa ranteessani käyttänyt. Kaikki on just eikä melkein. Indexit on tosin maalattuja, mutta helium-venttiili, taulu ja viisarit ovat just eikä sinnepäin ja kellonkehä toimii upean jämäkästi (muistuttaa vähän Tudorin Pelagoksen toimintaa).
Ranneke on myös todella hyvä. Kyseessä on moderni "beads of rice", palat on kiinni järeillä ruuveilla + samoin ranneke on kuoressa kiinni samaisilla ruuveilla. Rannekkeesta löytyy "ratchet" tyylinen solki ja se toimii nätisti ja sillä saa hienosäädön helposti tehtyä.
Pofessionalissa kellotaulu on mattaoranssi, joka varmasti jakaa mielipiteet. Itselleni tuo on se "juttu", jonka takia Doxat alunperin alkoivat kiinnostamaan. Uskoisin, että tästä mötikästä tuli itselleni pitkäaikainen kaveri!
e. ja jotta ei menisi aivan älyttömäksi hehkuttamiseksi, niin pientä kritiikkiäkin. Kyseessä on hyvinkin puhdasverinen "toolwatch", joten blingiä tästä on turha etsiä. Eli ei siis jalometallisia indeksejä, sisäkehään kaverrettuja tekstejä tms. muutakaan ylimääräistä. Kellotaulu on simppeli, eikä järin kolmiulotteinen. Kaikki palvelee mahd. hyvin käyttötarkoitusta.