Viimeksi luotua sisältöä käyttäjältä TLI

Tekijä tuskin helposti tai koskaan selviää, ellei koneiston historiasta ole minkäänlaista tietoa. Mistä päätyi itsellesi? Näyttäisi siltä, että mahdollisesti joku "kyläseppä" on koneiston tehnyt käyttäen hyväksi myös muista kelloista peräisin olevia purkuosia.

Kukaan ei tähän koskaan vastannut, mutta päädyn olemaan modaamatta tätä kelloa enempää. Seppo Tienhaaran kellomuseossa Karijoella on näytillä parikin kappaletta Hehkun aluperäisiä koneistoja - ovat kyllä todella heikkolaatuisia ja "epämääräisistä" materiaaleista "karkealla kädellä" kasattuja...

Ihan peruspöytäkello Saksasta. Pohjassa on todennäköisesti ollut omistuslaatta, jossa lukenut esim. "hääparille", "50 v" tms.

Hieman lisää tietoa näihin liittyen... Puuvalmiste Mero teki konkurssin joskus 1980-90-lukujen vaihteessa. Hautaniemi valmisti kelloja vielä tämän jälkeenkin, Hautaniemen valmistamat tunnistaa siitä, että niissä on aina heidän leimansa ja kaapit ovat yleensä eri mallisia kuin Kiurun ja Valmetin...

Vielä pari kommenttia: kannattaa käyttää hanskoja, syöpyy rumat sormenjäljet muuten messinkiin - kuten noista kuvista näkyykin. Käytä vain oikenlaisia öljyjä ja oikea määrä, kun kasaat koneiston. Muuten on huolto lyhytikäinen ja voi tulla vain lisää vahinkoa kuluneiden laakerien muodossa...

Heilurikellot-kellosarja ei ole paras tapa opiskella, jos lähtee ihan nollasti liikkeelle. CRC:tä ei tulisi kellokoneistoihin sotkea lainkaan. Kannattaa lukea aiemmin tänne foorumilleni kirjoittamat artikkelit sekä katsoa Youtube-videoita tarkkaan. Matthew Readin ja John Buttin How to repair...

Vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi https://verkkokauppa.hautaniemi.fi/ Valintoihin vaikuttavat kaapin mitat, budjetti ja se haluaako ehdottomasti mekaanisen koneiston vai käykö myös paristokoneisto. Hautaniemeltä voi saada myös suoraan apua siinä, mitkä tuotteet tuohon soveltuvat, kunhan ne kaapin...

Pitää tähän lisätä, että liiallinen kiillotus ankkurin kynsissä voi olla myös haitaksi: öljy ei valuu pois liian sileiltä pinnoilta.

Kelloseppäkoulussakin ilmeiseti nykyään vähän riippuu tietyt asiat opettajasta, miten opettavat. Hyvä esimerkki on vaikkapa ankkurin kynsin kiillotus, jota joku opettaja ei pidä tärkeänä. Ennen aikaan on taas opetettu, että kiillotetaan huolellisesti peilikiiltoon ja sille on perustelunsakin...

Tuo ei itse asiassa ole aina kovin hyvä tapa, koska laakeri ei varsinkaan vanhoissa kelloissa ole ihan keskellä sitä öljysyvennystä, jolloin ratasjuoksut menevät jossain tapauksessa hyvinkin pahasti pieleen, mikäli näin toimitaan. Yksi lähde jopa kielsi koskaan toimimasta noin. Kyllä tuo toki...

Youtubessa on sitten videoita monentasoisia, parhaat yleensä maksullisia. Kannattaa etsiä varsinkin vanhempaa kirjallisuutta, archive.org:in "virtuaalikirjastosta", voi lainata ilmaiseksi ja jotain löytyy skannattuna. Kaikki ammatilliset tutkinnot on periaatteeessa mahdollista suorittaa...

Hyvin yksinkertainen rakenne, niin jos eivät huonot materiaalit ole antaneet periksi ja on huollettu ajallaan ja asianmukaisesti, niin kyllähän nuo voivat pitkäänkin toimia. Itselle ei ole tullut alkuperäisellä koneistolla varustettua vastaan. Yhden omistankin, mutta joku sankari on joskus...

Innostuin testaamaan käkikelloille tarkoiettua Cuckoo clock calibration -appia iPhonella, kun maksoi vain 99 snt ja luin keskustelua, että toimii muidenkin helurikellojen kanssa. Ajaa oikein hyvin testin perusteella asiansa varsinkin hintaansa nähden.

Eli kello ei ollutkaan koskaan kellosepällä huollossa, vaan huolsit sen itse? Henkilökohtaisesti en ole heilahduskulmia mitannut, vaan oppinut arvioimaan silmämääräisesti oikean liikemäärän. Toki tarkka kulma olisi helppo tietokoneen avulla määrittää, kun on ottanut kuvan kellon käynnistä...

Tuo Tapani on kellokaapin malli. Käytännössä tuossa kaapissa koneisto voi olla lyönnillinen jousivetoinen bim-bam-lyönnillä tai sitten ilman lyöntiä. Putouksia on itseasiassa kaksi, sisäputous ja ulkoputous. Putous tarkoittaa "ilmarakoa" ankkurin ja käyntirattaan välissä ankkurin ollessa...