Hakutulokset

Laadukas kellohan se tuon ikäinen Zenith on. Teräskuorella, ja keskisekunnista päätellen koneistona joku kaliberin 120 eri versioista. Manuaalivetoisen kellon perushuollon hinta taitaa liikkua yleisesti jossain 200-350€ hujakoilla, riippuen paljon mahdollisista osatarpeista ja sijainnista, ja...

Hieman tuoreempaa vintagea.

KS tuntuu ranteessa viihtyvän.

Lisätään vielä kvartsikellot, joilla ei ole mitään syytä olla niin epätarkkoja kuin ovat. Vuoden ikäinen digitaalinen teräs-Casioni heittää noin puoli minuuttia kuukauteen, mikä ei sinänsä ole paljon, mutta kun monien valmistajien perus-standardi kvartsikelloille on ollut 70-luvulta lähtien...

Valjoux 7750 päivyri, jonka saa edelleen rusautettua helposti rikki, jos päivyrin pikasiirtoa vahingossa pyöräyttää puolenyön aikoihin. Ei toki ainoa koneisto, jossa on tuota ongelmaa, ja päivyriä ei kannata milloinkaan tahallisesti pikasiirrellä keskiyön aikoihin, mutta kohta 50v tuotannossa...

Vanha Felsa-suklari.

Tyylitietoinen valinta.

Uskoisin tämän alkuperäiseksi, ostettu eräältä eläköityneeltä kellokauppiaalta aikoinaan, mutta myönnän että en ole todellakaan mikään Strela-asiantuntija. Tällä on vitriinissä ihan oma paikka muun itämaisen avaruusromun nurkkauksessa :)

Poljot, jostain 60-luvulta kai.

Laatukellohan se. Todennäköisesti hopeaa, mutta selviää kuori avaamalla ja leimat tarkistamalla. Muutenkin kello avaamalla selviää enemmän, Zenithin taskarit olivat ulospäin varsin samanlaisia, oli kyseessä sitten 15-kivinen perusmalli, 21-kivinen Prima tai jotain siitä väliltä. Rahallinen arvo...

DS-2 automaatti, 70-luvun puolelta.

Hieno Certina, mainio vuosikymmen mitä designiin tulee.

Takaisin KooÄssään.

Eri Seiko vaihteeksi.

Tottumiskysymyksiä, niinkuin on jo varmaan todettukin. Zenitheissä on jotenkin tottunut ajatukseen, että se päivyri on sielä neljän-viiden välissä, ja jotenkin tuolla toteutuksella se sinne sopii. Itse vielä tykkään, että se merkintä on vinossa. Seikon automaattikronnoissa vastaavassa paikassa...

KS viikon roikkunut taas matkassa, edistämättä tai jätättämättä sekuntiakaan. Osui ilmeisesti rukkaus kerralla kohdalleen huollon jälkeen.

Hieno peli! Monilla vanhoilla kelloilla ei ole varsinaisesti ole 'mallia' siinä mielessä miten se nykyään käsitetään. Oleellisempaa on koneiston kaliberi, joka selviää takapohja avaamalla. Todennäköisesti sieltä löytyy joku variantti kalibereista 40 tai 126, laatupelejä joka tapauksessa kaikki...

Seikoa jälleen.

Jonnekin 30-luvun suuntaanhan tuo designin puolesta vetää, koneiston sarjanumeron perusteella selviäisi tarkemmin. Valistunut arvaus koneistotyypistä voisi olla 38.5 tai johdannainen, mutta ei tokikaan varmaa.

5717, vuodelta '64.