Kelloharrastus vs. realismi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja samyel
  • Aloitettu Aloitettu

samyel

Aktivisti
Liittynyt
23.7.2014
Viestit
594
Tämä Teddy Baldassarren video nauratti (linkki alla). Välillä tulee mietitttyä, että olisiko joku kello tulevaisuudessa arvokas, onko kellon merkillä/tunnettuudella väliä (muuten kuin itselle/myydessä eteenpäin) ja onko tässä harrastuksessa mitään mieltä :D

Olen huomannut, että hyvin harvaa ihmistä kiinnostaa kellot pätkän vertaa. Suomessa ei juuri kelloista keskustella harrastajaryhmän ulkopuolella, ja ne muutamat kohteliaisuudet joita olen kelloista kuullut ovat tulleet tutuilta jotka tietävät harrastuksen. Niissä tapauksissa, että joku huomaa kellon, se ei todellakaan ole ollut se ikonisin ja klassisin malli. Huomasin Ruotsissa jokunen vuosi taaksepäin, että tosi monella oli Speedy ranteessa. Pari vuotta eteenpäin ja kellot olivat vaihtuneet Daytonaan. Silti veikkaisin, ettei ilmiössä ole kyse suoranaisesta harrastamisesta. Eli en usko että sielläkään keskustelu kääntyisi helposti kiinnostaviin kelloihin vaikka arvokelloja monen ranteessa roikkuisikin.

Minkälaisia kokemuksia muilla, huomaako kelloja kukaan? Suomessa vs. ulkomailla? Ja onko sillä edes väliä vai onko harrastus vain omaksi iloksi?

 
Sama video nousi omaan youtubevirtaan. Aika todenmukainen kuvaus, jos kellossa nato -> halpa kello. Iso blingbling -> kallis.

Kukaan kelloharrastuksen ulkopuolelta ei huomaa arvokelloja. Valtaosa kalliimmista kelloista konservatiivisia ja hillittyjä. Kun harvoin kommenttia saanut ranteessa ollut perus casio tai ledi-yema. Keskustelu lähinnä ollut muistoja omasta nuoruudesta/lapsuudesta ja kyselyä vieläkö noita saa ostettua/mistä kannattaa ostaa.

Mikä meiltä harrastajilta unohtuu on eurot. Harrastuksen ulkopuolella kaikki kellot jotka maksaa yli 200 euroa ovat kalliita. tämä ei johdu edes tulotasosta.

Omia asenteitaan kelloharrastaja voi tarkistaa vaihtamalle kellot johonkin toiseen harrastukseen: Kaveri joka ajaa lähemmäs 200 000 euron autolla piti saarnaa, ettei noissa sinun kelloissa mitään järkeä. Auton alla olevat kumit maksavat rolexin verran. Toinen vastaava keskustelu voitaisiin käydä metsästäjän kanssa; kallis maasturi ja kymppitonni aseissa ihan ok. Kolmas hyvä harrastus rannikolla asuessa on vetouistelu. Lähtötason varusteisiin tiedän väen laittaneen 50-60 000 euroa. Neljäntenä triathlon buumi, 20 000 euroa saa fillariin menemään. Jokainen kelloharrastaja voi kokeilla ratsuhevosten ylläpitoa ja todeta vuosittaiset rolex ostokset suorastaan edulliseksi. Listaa voi jatkaa loputtomiin...

Kannattaa myös muistaa, että suhtautuminen kuluttamiseen amerikassa eri kuin suomessa. Velkavetoisempaa kellojenkin osalta meno. Täällä ei saisi paljoa muussa kuin autossa ja asunnossa käyttää rahaa (Toki tässä suuret maantieteelliset erot.) Pohjanmaalla kun ollaan velalla ostettu 60 000 euron audi ja kulahtanut tuulipuku crocseilla tokmannin pihalla normaalia. Kelloja ei myöskään nähdä ylläkuvattujen kaltaisina harrastuksina vaan helposti turhakkeena.
 
Viimeksi muokattu:
Hyviä huomioita. Varsinkin eurojen mittakaava pitää itselle välillä palauttaa mieleen. Muutama satanen kelloon on edullinen, mutta muutama satanen johonkin muuhun tuntuu ihan älyttömältä :D siksi itsellä on viime aikoina tullut tutkittua lähinnä ”edullisemman pään” kelloja. Tai tutkittua nyt tulee kaikkea, mutta omat kellot on järkihintaisia.

Samoin tuo kellojen velaksi ostaminen on kiinnostava pointti. Se on taatusti yleisempää esim. Jenkeissä jossa jotkut äveriäätkin tubettajat tekee videoita esim. luottokorteistaan. Samaa on varmaan Ruotsissakin. Kulttuuri on tosiaan täällä Suomessa hyvin erilainen, ja sitä kautta myös arvot mikä on minusta hyvä asia.

Jos vertailee autoja ja kelloja niin auton ainakin huomaa helposti plus moni tunnistaa kalliin auton jos sellaisella asialla on merkitystä. Kellojen järjettömyydestä on varmasti monta mielipidettä ja näkökulmaa. Jos hankkii jonkun ikonisen kellomallin niin sen arvo säilyy himppasen paremmin kuin kalliin auton. 200K auton arvo alenee sitä tahtia, että alenemalla ostaisi aika monta kelloa :D Toki jos on varaa 200K autoon niin tuskin kellokkaan rahan takia jää ostamatta.
 
Autoista ja kelloista: halvimman ja kalleimman henkilöauton hintaero uutena on suuruusluokkaa satakertainen. Ja niiden välillä täysi maallikkokin näkee jonkun eron. Halvimman ja kalleimman kellon hintaero uutena on suuruusluokkaa satatuhatkertainen. Ja niiden välillä maallikko ei välttämättä edes näe eroa (ainakaan kuvista).
 
Samoin tuo kellojen velaksi ostaminen on kiinnostava pointti. Se on taatusti yleisempää esim. Jenkeissä jossa jotkut äveriäätkin tubettajat tekee videoita esim. luottokorteistaan. Samaa on varmaan Ruotsissakin. Kulttuuri on tosiaan täällä Suomessa hyvin erilainen, ja sitä kautta myös arvot mikä on minusta hyvä asia.
Pahoittelen pientä off-topiccia:

Kyllä aistinut, että sosiaalinen media tuonut painetta Suomessakin kuluttamiseen kauttaaltaan. Jokainen meistä vertaa omaa varallisuuttaan siihen sosiaaliseen ympyrään missä toimimme. Huomannut tämän omalla kohdalla kun töiden puolesta puuhastellut vuosia verokalentereista tuttujen naamojen kanssa: olo sanalla sanoen pers-aukinen kun asiakas kertoo tilanneensa kaksi uutta ferraria. Tulee vaan muistuttaa itselleen, että asiat maailman mittapuulla hyvin ja turha lähteä vertailemaan.

Kelloharrastuksessa (ja kaikessa kuluttamisesta autoista vaatteisiin...) youtube, instagram ja facebook laajentanut tuota sosiaalista ympyrää. Ennen riitti jos naapurin Matilla oli illuminator, että itselle saa G-shockin kilpailuasetelmassa pärjätäkseen. Nyt rima nousee pakostakin todella korkeaksi. Suoraan sanoen välistä hirvittää noissa facebookin-kelloryhmissä, millä rahalla osa junnuista flippaa. Ei ne kaikki voi olla lääkiksestä juuri valmistuneita tai pelihommissa rikastuneita... Jos tätä sattuu joku parikymppinen kellokuumeessa lukemaan, niin oma kommentti on osta hyvä G-shock ja käytä rahasi järkevämmin, ehtii sitä myöhemmin harrastamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin hyvä avaus.

Tämähän pätee aika monessa harrastuksessa, että asiat kuplaantuvat ja oman kuplan merkitystä yliarvioidaan. En tiedä nimittäin yhtään kelloalan yritystä, joiden bisnes olisi kellojen harrastajissa - hyvä lisä he tietenkin ovat. Sen sijaan tiedän useammankin firman, jotka eivät ole enää pystyssä, kun ovat laskeneet bisnestään harrastajien varaan.

Kelloharrastamisen osalta tilanne on kuitenkin vielä järjen rajoissa. Tähän tulokseen olen päätynyt, kun olen erehtynyt jossain kohtaa seuraavaan esimerkiksi hifiä ja hevostelua. Harvoin olen tuntenut itseäni niin persaukiseksi, kuin Helsinki International Horse Show'n markkina-alueella, jossa raha pääasiassa tyttärille ostettiin liukuhihnalta kymppitonnien arvoisia satuloita ja monen tonnin tikkitakkeja, sun muita hevostekstiilejä. Tai jos menet seuraamaan chanelistojen tekemistä, niin me kelloharrastajat olemme ihan kuoripoikia rahankäytössä heidän rinnallaan. :-D
 
Harvoin olen tuntenut itseäni niin persaukiseksi, kuin Helsinki International Horse Show'n markkina-alueella, jossa raha pääasiassa tyttärille ostettiin liukuhihnalta kymppitonnien arvoisia satuloita ja monen tonnin tikkitakkeja, sun muita hevostekstiilejä. Tai jos menet seuraamaan chanelistojen tekemistä, niin me kelloharrastajat olemme ihan kuoripoikia rahankäytössä heidän rinnallaan. :-D
Voin avata euroja tuosta Mairan mainitsemasta "heppailusta" niin saa mittasuhteita eri harrastuksien kalleudelle. Jos tällä saisi vaikka jollekin kelloharrastajalle hyvän ja rauhaisan mielen sunnuntain kunniaksi: vakuuttelun sille, ettei se kolmannen Grand Seikon osto lopen ole kovin huono idea.

Yrityksille annoin menneessä elämässä saattohoitoja. Eli kun oli saavutettu se piste, jossa toivo on menetetty ja rantaa ei näy. Tämän tarinen taustalla oli kovatuloinen pariskunta, jonka rouva oli aina haaveillut omasta heppatilasta.

Kaksi vuotta jaksoivat ratsutilaa/matkailuyritystä kunnes se saavutti seuraavan lakipisteen.
- Itselle ei oltu pystytty maksamaan euroakaan palkkaa koko aikana.
- Sotaan oli lähdetty soitellen: Totta kai henkilöyhtiöllä, sekä hakemalla kaikki mahdolliset yrityslainat.
- Kaikki säästöt oli mennyt ja palkkatöihin oli jouduttu vuoden kohdalla palaamaan.
- Velkaantumisen, ristitakausten ja henkilöyhtiön vuoksi joutui pariskunta myymään maksetun omakotitalon suuresta suomalaisesta kasvukeskuksesta.
- Kun talo myyty ja kaikki perheen omaisuus realisoitu velkaa jäi lähemmäs kuusinumeroinen summa.
- Tästä pariskunta jatkoi jättämällä avioerohakemuksen.

En täysin kartalle päässyt koko summasta, mutta oma sivistynyt arvaus on, että lähemmäs puoli miljoonaa euroa ja avioliiton vei kahdessa vuodessa elinikäinen haave omasta hevostilasta.

Valitettavasti kaikkiin harrastukseen mahtuu samankaltaisia tarinoita, myös kellojen puolella. Viimeisen vuoden aikana useampikin kaveri tuolla facen-kelloryhmissä haaveillut oman kellomerkin perustamisesta. Todella helposti ollaan ylläkuvatussa tilanteessa.

Kolme asiaa kyseinen pariskunta kuitenkin itselle opetti:
1. Älä tee harrastuksesta työtä.
2. Sanonnalle syö kuin hevonen on perusteensa
3. lapsia en vie ratsastamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän tulee samalla vinkkejä mihin suuntaan lapsiaan ei kannata harrastusten suhteen ohjata :)

Vaikka sinänsä surullista, että tuollaisia tarinoita on, niin toisaalta virkistävää lukea, ettei tämä harrastus ole ihan sieltä hölmöimmästä päästä. Ei taatusti myöskään kalleimmasta. Ja harrastusvälineistä pääsee helposti eroon niin halutessaan.

Tuo on kyllä yllättävää ettei harrastajat ole suurin osa kellobisnestä. Olisin veikannut, että he ovat ylivoimaisesti suurin asiakaskunta. Tai ettei juuri muuta asiakaskuntaa olekaan.
 
Lehdissä ja televisiossa on osapuilleen viimeisen vuoden aikana ollut muutamia juttua kelloharrastuksesta, jonka mielummin kirjoitan "kelloharrastuksesta". Niissä haastateltavana on usein ihminen, jolla on oma lehmä ojassa, eli käytettyjen arvokellojen välitysliike.

Missään näissä jutuissa ei ole kosketeltu perimmäistä syytä "kelloharrastuksen" kasvaneeseen suosioon: sosiaalinen media. Lähinnä Facen "kelloharrastat" eri nimillä ja YouTube, mutta himpun verran tämäkin suhteellisen asiallinen keskustelupalsta.

Auta armias, jos niissä ryhmissä lähtee kyseenalaistamaan postausten perimmäisiä motiiveja ja sitä, miten mukaviaton kysymys "Minkähän näistä Rolexeistani tänään laittaisin ranteeseen, vaiko tuo uuden AP chronon?" liittyy kelloharrastukseen vai onko kysymys yksinkertaisesti pröystäilystä.

On. Asian tuominen varovaisesti esille aiheuttaa poiston ryhmästä. Totuus on kuitenkin se, että sosiaalinen media on mahdollistanut globaalin pröystäilyn, siksi niitä kalliita kelloja ostetaan, ei "harrastuksesta".

Ryhmissä tuntuu 80% postauksista olevan arvokellojen rannekuvia ja siinä sitten peukutuksia ja pari ihastuksen huokausta säestyksenä. Ällöä. Jos ihminen halua katsoa kalliitten kellojen kuvia, niin valmistajien nettisivuilta löytyy paljon parempia. Mitään oikeasti harrastukseksi mieltämääni on todella vähän, siis ajanmittauksen teknologiaan ja historiaan liittyvää.

Kohtalaisen kalliita kelloja voi omistaa ilman että niitä huomataan, itselläni on muutama, ja vain yksi niistä on tullut huomatuksi kelloista kiinnostuneen kollegan toimesta. Edes perhe ei ole niitä huomannut, paitsi nelivuotias tyttärentytär ylimääräisen viisarin GMT:ssä.
 
dRQDYRd.jpg


 
Samoilla linjoilla kuin moni edellä oleva. Ketään ei kiinnosta kelloharrastajien ulkopuolella, että mitä sulla on ranteessa tai onko mitään. Kelloharrastajiakin on vielä niin vähän Suomessa, että harvoin näistä asioista tulee juteltua ex tempore kenenkään kanssa. Toisaalta harvoin juttelen muistakaan harrastuksistani eikä siinä mitään.

Sitten on rahapuoli. Lähtökohtaisesti kaikki harrastukset maksavat lukuunottamatta esim. naku-uintia tai -juoksua. Moni kauhistelee summia, joita ihmiset laittavat kelloihin. Harva kritisoi kuitenkaan kalliin auton ostoa, jossa arvo tippuu monesti useita tonneja vuodessa. Itse en kritisoisi sitäkään hankintaa. On ihan jokaisen oma asia, mihin rahansa laittaa.

Onko tässä harrastuksessa mitään järkeä? Ei ole, mutta harvassa harrastuksessa on. Ehkä jos olisin jörkevä, harrastaisin mustikan poimintaa: saisin liikuntaa, säästäisin rahaa (ei tarvitsisi ostaa mustikoita) ja saisin vielä hyvin terveellistä ruokaa. Mutta eipä niitä harrastuksia järjen takia tehdäkään vaan esimerkiksi hauskuuden, ilon ja merkityksellisyyden kokemisen takia. Siksi itse en poimi mustikoita vaan ostelen kelloja ja erilaisia kellotarvikkeita, katselen kellovideoita ja kirjottelen typeriä näkemyksiä kellofoorumeille.
 
Harrastuksen päätavoite lienee, että siitä tulee hyvä mieli, jos joku saa sen "jeesustelemalla" kalliilla kellolla toki suon sen hänelle.
Muta näissä kellohartajissa on myös moneksi, ei kaikille pääasia ole "arvokello" vaan harrastajakunta on moninainen ja harrastukset maksaa kuten moni tietää.
Minulla on mm. tallissa BMW:n matkaenduro joka maksaa uutena yli 30t€ ja ei varmaan säilytä arvoaan mutta lienee laajempien piirien mielestä "järkevämpi" hankinta kuin vaikka 10t€ kello.
Motoristessäkin on erilaisia harrastajia toiset rakentelee pyöriä, muuttaa niitä mieleisikseen ja samoin on kellojenkin puolella.
Minä kuulun niihin jotka vain käyttävät kelloja ja ajavat moottoripyörällä.
 
Harrastamisen tapoja on varmasti yhtä monta kuin harrastajiakin. Jokaisella on luonnollisesti oikeus harrastaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja/tai realiteetit huomioiden.

Mulla on silti myös pistänyt silmään varallisuuden kasaaminen yhteen kuvaan. Em.syystä en eräässä Facebookin kelloryhmässä oikein viihtynyt. Siksi tämä kellofoorumi.fi on mun mielestä mukava alusta kirjoitella kun keskustelu on asiallista, ja ainakin omaan harrasteluun sopivampaa.

Eikä siinä mitään, varallisuuttaan saa toki näyttää myös parhaaksi katsomallaan tavalla, varallisuudella ja sitä kautta erottautumisellakin on pitkä historia. Mutta silloin kun asiasta ei enää saa keskustella tai kysyä, mennään siihen suuntaan etten oikein ymmärrä (viitaten tuohon Tapion mainitsemaan poistoon ryhmästä). Minua ainakin kiinnostaa aidosti ihmiset, motiivit ja syyt harrastaa. Samoin tietysti se millä perusteella kellovalintoja tehdään.

Itse ajattelen, ettei kellon arvolla ole väliä siinä onko kello kiinnostava. Samaan aikaan ikoniset ja kiinnostavat kellot nostavat vauhdilla hintojaan. Ja tunnustan itsekin suhtautuvani vaikkapa Seikon/Sinnin/Speedmasterin chronoihin hyvin eri tavalla vaikka tuskin laadussa mitään älytöntä eroa on. Itselle siis hinta vaikuttaa suhtautumiseen osaltaan vaikken niin haluaisi.

Liittyen vielä tuohon aiheeseen että huomaako kukaan kelloa. En ole mikään koneistofriikki, enemmän tykkään varmatoimisuudesta, mutta viimeisin hankinta on kello jossa on Unitaksen taskukellon koneisto. Se on kyllä ihan puhtaasti omaksi iloksi. On mukava kurkkia selkäpuolelta koneistoa joka on koko kellon kokoinen ja näyttävä. Hauskaa historiaa myös siitä kun taskukellot aikanaan siirrettiin ranteeseen :)
 
Ihminen toimii loppujen lopuksi viettiensä varassa. Keräilee ja metsästelee ympärilleen tavaroita, esiteelköön aikaansaannoksiaan muillekin.

Omana oljenkortenani pidän jokaisen meidän rajallista aikaa tällä telluksella.

ps. en muuten itsekään viihtynyt sillä toisella foorumilla :)
 
Harrastamisen rikkaus on sen monipuolisuudessa. Se ei katso kellomerkkejä, -malleja tai hintoja. Muistan vielä ajan, jolloin Seikoja ja Casioita katsottiin nenänvartta pitkin, eikä siitä ole kovinkaan montaa vuotta. Nyt ne eivät aiheuta enää alentuvaa suhtautumista kuten ennen. Ja se on upeaa.

Sama asia koskee yhteisöjä, joita löytyy joka lähtöön. Jokainen läytää varmasti omansa, jossa tykkää seurata ja osallistua. Se mistä pitää tässä ketjussa antaa kiitosta asianosaisille on harrastuksen eri ilmentymien rakentavasta ruotimisesta. Jokainen harrastaa tavallaan ja haluaa tavalla tai toisella saada vertaistensa hyväksyntää, tai ainakin päästä juttelemaan samanmielisten kanssa.

Mutta onhan tämä samaan aikaan hieno ja hullu harrastus.
 
Muistan vielä ajan, jolloin Seikoja ja Casioita katsottiin nenänvartta pitkin, eikä siitä ole kovinkaan montaa vuotta.

Nyt nenänvartta pitkin katsotaan korkeintaan sykemittareita silloin, kun niitä pidetään kellon korvikkeena esimerkiksi puvun kanssa.
Polar on nykypäivän valkoiset tennissukat.
 
Musta tässä "pröystäilyssä" on kyse kontekstista. Esimerkiksi tuolla kelloharrastajat ryhmässä on usein kuvia hyvin kalliista kellosta ja auton ratista, joihin kumpaankaan itselläni ei olisi ikinä varaa, mutta siellä se kuuluu asiaan ja minusta on hienoa, että on paikka jossa voi "jelleillä" ilman tuomitsemisen pelkoa.

Oma harrastus ei alkanut youtubesta tai somesta, vaan kun bongasin tutun ranteesta breitlingin ja olin myyty, että tälläisiäkin on olemassa.

Statussymboleiksi kellot ovat todella huonoja, koska kukaan ei niitä huomaa ja jos huomaa, niin on harrastaja ja on kiinnostunut kellosta itsestään, ei kantajasta.
Mulla on aina ollut sellainen periaate, että vaikka en jotain ymmärrä, niin se ei tee siitä tyhmää tai leveilyä jne., minä vain en sitä ymmärrä.
Kuten suomiräppi.
 
Nyt nenänvartta pitkin katsotaan korkeintaan sykemittareita silloin, kun niitä pidetään kellon korvikkeena esimerkiksi puvun kanssa.
Polar on nykypäivän valkoiset tennissukat.
Itse aloitin kelloharrastuksen sillälailla vahingossa, että en raatsinut pitää kallista juoksukelloa töissä ja ostin sitten tilalle halvan kellon. Voi herraisä jos oisin silloin tiennyt, että mihin se johtaa..!
 
Minusta on ihan hauska että on sellainen Kelloharrastajat -ryhmä, jossa voi esitellä vaikka minkälaisen goldblingin ja silti kaikki tsemppaa vaan positiivisesti.

Minulla on erillainen näkemys kellohommien yleisyyteen ja tunnettuuteen. Istuin tänään palaverissa jossa oli oma Rolex, toinen Rolex, Tag Carrera ja yksi Tudor. Meitä oli kuusi. Viime viikolla käytiin tuttavaperheiden kanssa ravintolassa ja nauratti kun kaikilla miehillä oli Panerait.
 


Viimeisimmät keskustelut

Uusimmat ilmoitukset

Jäseniä paikalla

Ei jäseniä paikalla juuri nyt.

Foorumin tilastot

Keskustelut
14 141
Viestit
66 407
Jäsenet
7 203
Uusin jäsen
pavelski10
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Back
Ylös