Kellot loppuvat, mikä avuksi?

[hm42]

Minulla on ollut aina mielessä mihin minkäkin kellon seuraavaksi haluaisi päivittää, usein 2-3-5 eri vaihtoehtoa samantien.
Loogiset kehityspolut kellotyypeittäin esim urheilukrono, field-kello, pukukello, suklari, gmt, komplikaatiokello jne.
Ja aina on löytynyt ihan riittävästi ideoita mihin tähtää vuorollaan minkäkin kellotyypin kanssa.

Mutta nyt, huomasin yhtäkkisesti että mahdollisten päivitysten lista on ehtynyt. Onko upgradeitus vain tilapäisessä remissiossa vai alkaako olla niin että niin pitkien kellopolkujen jälkeen vaihtoehdot on vaan käyty läpi riittävän laajasti niin, että tarpeeksi himottuja malleja on nähty ja koettu, ja seuraava päivitys ei enää saakaan mielihyvähormoneita liikkeelle sillä tavalla kuin ennen?
En nyt ole valmis järkiperäiseen kellopäivitysharrastukseen edelleenkään, mutta jotain pitäisi keksiä innostuksen uudelleen kasvattamiseen ja ylläpitämiseen.

Jos fiilis on tuttu, niin millä pääsitte siitä ohi?

 

[Nenianup]

Itselläni innostus heräsi hieman uudelleen kun alkoi syventyä Cartierin kelloihin. Vaikka on ”korukello” niin on uskottava horologinen historia. Tämä avasi ihan uusia ulottuvuuksia perinteisiin diver, krono, gmt jne. Kategorioihin omalta osaltani ainakin

 

[Koistinen]

Minulla on ollut aina mielessä mihin minkäkin kellon seuraavaksi haluaisi päivittää, usein 2-3-5 eri vaihtoehtoa samantien.
Loogiset kehityspolut kellotyypeittäin esim urheilukrono, field-kello, pukukello, suklari, gmt, komplikaatiokello jne.
Ja aina on löytynyt ihan riittävästi ideoita mihin tähtää vuorollaan minkäkin kellotyypin kanssa.

Mutta nyt, huomasin yhtäkkisesti että mahdollisten päivitysten lista on ehtynyt. Onko upgradeitus vain tilapäisessä remissiossa vai alkaako olla niin että niin pitkien kellopolkujen jälkeen vaihtoehdot on vaan käyty läpi riittävän laajasti niin, että tarpeeksi himottuja malleja on nähty ja koettu, ja seuraava päivitys ei enää saakaan mielihyvähormoneita liikkeelle sillä tavalla kuin ennen?
En nyt ole valmis järkiperäiseen kellopäivitysharrastukseen edelleenkään, mutta jotain pitäisi keksiä innostuksen uudelleen kasvattamiseen ja ylläpitämiseen.

Jos fiilis on tuttu, niin millä pääsitte siitä ohi?

Itse aloin keskittyä Casioon. Nyt sekin polku on kuljettu. 5000-sarja kun G-shockkeja koossa niin noista hankala omaan makuun parantaa.

Tässä markkinassa kyllä toisinaan poltellut suurempi pyöräytys tehdä kellokaappiin. Tätä tosin ei vielä tohtinut tehdä.

Nyt kyllä on ostajan markkinat. Muun muassa alle 5000 euron exploreria mennyt ihan kotimaassa irtokellona....

 

[samyel]

Eikös tuollainen kuulosta aika hyvältä tilanteelta, että kaikki on koettu ja nyt aika asettua aloilleen?

Mulla tulee joskus haaveiltua siitä, että olisi tullut pysähtyneeksi Speedmasteriin. Se kolahti aikanaan niin kovaa, että sillä olisi voinut kulkea 50 vuotta ja jättää aikanaan jälkipolville riideltäväksi. Kunnes sitä tuli varottua, sitten vaihdettua edullisempaan ja lopulta kokeiltua jos jonkinlaista.

Nyt toki meno rauhoittunut, mutta vielä ois haaveena jos sitä pitäisi kaksi-kolme kelloa ja osaisi nauttia niistä pitkään. Sellaisiakin kuulemma on jotka on onnistuneet pysähtymään

Mutta vielä alun aiheeseen: mulla on kiehtonut aina ajatus siitä, että kellot näkee elämää ja että elämä näkyy niissä (harvalle on käynyt näin omassa käytössä). Joku Explorer ois hieno kun keräisi jälkiä vauhdikkaissa seikkailuissa ja kenties Speedy tekisi samaa matkoilla.

 

[hm42]

Itselläni innostus heräsi hieman uudelleen kun alkoi syventyä Cartierin kelloihin. Vaikka on ”korukello” niin on uskottava horologinen historia. Tämä avasi ihan uusia ulottuvuuksia perinteisiin diver, krono, gmt jne. Kategorioihin omalta osaltani ainakin

Tämä idea on aika hyvä. Keskittyisi vain yhteen merkkiin tai jopa sen alla tarpeeksi laajaan mallisarjaan. Tuumitaanpa.

 

[Oyaoik]

Itse olen siirtynyt yksi kello per brändi taktiikkaan. Tekee keräilystä melkoisen hauskaa, kun koettavaa riittää ja täytyy miettiä tarkkaan, minkä kellon ko. brändiltä hankkii. Tosin 2025 on pyhitetty täysin kello-ostosvapaaksi, mutta ajattelin kehitellä listaa aiheesta. Matkahan se tärkein on.

 

[hm42]

Itse olen siirtynyt yksi kello per brändi taktiikkaan. Tekee keräilystä melkoisen hauskaa, kun koettavaa riittää ja täytyy miettiä tarkkaan, minkä kellon ko. brändiltä hankkii. Tosin 2025 on pyhitetty täysin kello-ostosvapaaksi, mutta ajattelin kehitellä listaa aiheesta. Matkahan se tärkein on.

Mmmjoo. Yhden brändin taktiikka olisi liian helppo, kaikki aiemmin mainitsemani (urheilullinen krono, field/pilot, suklari, gmt, komplikaatio, pukukello) saisi ostettua aika helposti per merkki - vaikka Rolexilta jos olisi irtorahaa, tai Tudorilta, tai ketjussa mainitulta Cartierilta.

Kello per merkki per tyyppi, saisi rakennettua erilaisia palapelejä.
Kronon veisi esim Tag Monaco tai Omega Speedy.
Tudor voisi viedä kronon tai suklarin. Field/pilot esim IWC tai Rolex exp1. Mutta mitäs sitten pukukelloksi. ja vaikka annual calenderiksi...

 

[W.R.C.]

 

[Boogeyman]

Pukukelloksi vaikka Grand Seiko SBGY OO7... ?

 

[hm42]

Uusia, hienoja kelloja julkaistaan vähän väliä, jokaisessa isommassa kelloshowssa tulee joko kokonaan uusia malleja, mallisarjoja, tai ainakin variaatioita vanhasta uudella taulun värillä tai uusilla materiaaleilla.

Onneksi näihin on kertynyt erilaisia suodattimia niin ettei jokaista kiinnostavaa laita ostoslistalle tai peräti tilaukseen/varaukseen.

Jos vaikka koko on liian suuri tai pieni, niin filtteri iskee. Kun ei 43mm sovi ranteeseen niin se ei sovi vaikka olisi miten hieno julkaisu. Eikä 42, eikä usein edes 41. Joskus kelpasi kaikki 45mm saakka.

Toinen filtteri on jälleenmyyntimahdollisuus. Jos kello on vähän edullisempaa mallia, ja tuntematon Suomessa, se on mahdoton jälleenmyydä kun sen aika on. Paremmissa kelloissa ongelmaa ei niin isosti ole ollut, mitä nyt tietenkin vaihtoarvossa näkynyt.

Kolmas filtteri on käyttökerrat. Käyttäisinkö kerran-kaksi vuodessa, vai kerran-kaksi viikossa? Kello joka sopii vain hautajaisiin tai rippijuhliin, ei välttämättä ole ykkössijalla ostoslistalla. Mieluummin kello, jota voi tai kehtaa käyttää ainakin muutaman kerran viikossa vaikka töissä tai vapaalla.

Ja lisäfiltterinä on nykyään myös kellon hintataso. Enää en ostele noin vain "liian" kalliita kelloja, koska niistä ei yleensä pääse tarvittaessa eroon tarpeeksi nopeasti tai ilman isompaa tappiota. Jos alkaa tehdä mieli kelloa kaupata eteenpäin, niin 10 tai 20% tappio muuttuukin moniksi tuhansiksi euroiksi. Eikä se ole enää kivaa vaikka harrastuksella kustannuksia saisikin olla. Tai sitten saa odottaa pitkään että joku kiinnostunut löytyy ja yleensä siinä kohtaa kyseessä on vaihtokauppaehdotus jossa vaihtoon tarjotaan kelloa josta ei olisi ollut alunperin itse kiinnostunut ollenkaan. Pahimmillaan saa lopputuloksena tappiota + kellon josta ei pidä yhtä paljon kuin siitä jonka vaihtoi pois.

Tästä kaikesta huolimatta minulla on silti edelleen oma hankintalista, odotan että sopiva yksilö tulee vastaan mutta olen varovaisempi hyppäämään tarjoukseen. Mietin vaihtokauppamahdollisuuksia ja potentiaalisia rahareikiä enemmän.

Kuitenkin, jos on kyllästynyt uusien kellojen hankintaan, on kyllästynyt elämään.