Vs: Kellotermistö
Tämä lista selittää lyhkäisesti "kelloseppä-slangissa" käytettyjä sanoja ja termejä.
AD
Englanninkielinen termi, joka vilahtelee mm netin keskustelupalstoilla (kuten Watchuseek) AD = Auctorised Dealer = Auktorisoitu Myyjä, merkin edustusliike.
Akku
Uuden sukupolven quartzkelloissa, kuten kinetic, auto-quartz tai ecodrive, käytetään ladattavaa akkua patterin tilalla. Tarkkaan ottaen, kelloissa käytetty akku ei ole lainkaan akku, vaan kapasitaattori, mutta sanaa käytetään selkeyden takia havainnollistamaan että se on ladattavissa, erotukseksi paristosta, jota ei voi ladata.
Amerikkalainen
Amerikkalaisella tarkoitetaan yleensä amerikkalaisvalmisteista taskukelloa. Waltham on jenkkikelloista Suomessa kuuluisin. Termiä saatetaan myös käyttää ns farmarikellosta, joka on amerikkalaisvalmisteinen seinäkello.
Ana-Digi
Termillä tarkoitetaan kaksoisnäyttökelloa, kellossa on sekä osoittimet, että numeronäyttö.
Analoginen
Analoginen näyttö. Tarkoittaa kelloa, jossa ajannäyttö on toteutettu viisarien avulla. Vastakohta on digitaalinen näyttö.
Ankkuri
Mekaanisen ranne- tai taskukellon käyntilaitteessa oleva osa, joka säätelee voimanpurkautumista käyntirattaalta.
Ankkurikäynti
Koko nimeltään Sveitsiläinen ankkurikäynti.Mekaanisissa rannekelloissa käytetty käyntilaite tyyppi, se on lähes kaikkien rannekellojen käyntilaite. (Poislukien jotkin harvinaiset luxuskellot, joissa esim cronometrikäynti sekä Omegan Co-Axial (nämä ovat parempia mutta selvästi kalliimpia valmistaa kuin ankkurikäynti), sekä 50-60-luvuilla valmistetut edullisenkategorian nastakäyntiset rannekellot. Myös taskukelloissa on käytetty erikäyntilaitteita, jotka sitten sveitsiläinen ankkurikäynti sittemin syrjäytti.)
Ankkurinvarsi
Seinäkellon ankkuriin liitetty osa, joka kytkee sen heiluriin.
Ankkuriratas
Toiselta nimeltään käyntiratas. Kellon veto purkautuu tasaiseksi, mitattavaksi liikkeeksi käyntirattaalta ankkurin ja heilurin avulla. Ratas jonossa ylinratas. Sen tunnistaa helposti kellosta, koska siinä on erilaiset hampaat kuin muissa rattaissa.
Asentoero
Mekaaninen kello käy eritarkkuudella kellon eri asennoissa (taulu ylös, taulu alas, nuppi ylös jne). Asentoerolla taroitetaan näiden käyntitarkkuus eroja.
Askelmoottori
Quartz-kellon sydän, se muuttaa sähköisen pulssin liikkeeksi. Koostuu seuraavista osista: Kela, Roottori ja Staattori.
Automaatti
Rannekello joka saa voimaa jouselle käyttäjänsä käden liikkeestä. Automaattiveto.
Bekkeri
Maineikas saksalainen seinäkellovalmistaja (ei enää toiminnassa) Gustav Becker. Tehdas jäi sodan jälkeen Itä-Saksan puolelle ja sen koneet ja laitteet vietiin Neuvostoliittoon.
Bensakuppi
Kellosepät käyttävät puhdistettua bensaa tai isopropanolia pika- ja esipuhdistuksiin. Sitä on kellosepä työpöydällä bensakupissa. Osien käyttäminen bensakupissa tarkoittaa siis, osien kastamista puhdistettuun bensaan, useimmiten vesivärisiveltimen avulla!
Bergeon
Sveitsiläinen tunnetuin kellosepäntyökalujen valmistaja.
Breguet-spiraali
Liipottimen kaksikerros-spiraali, joka on saanut nimensä keksijänsä maineikkaan kellosepän Louis Breguetin mukaan. Sitä käytetään ns paremmissa kelloissa, oli yleinen vielä 50-luvulla ja oli käytössä useissa kelloissa. Tasospiraaliin verrattuna, siinä on vähemmän käyntieroja. Kellojen teollinen massavalmistus on syrjäyttänyt sen tänä päivänä kuriositeetiksi.
Crono
Itseasiassa tällä termillä voidaan tarkittaa kahta eri asiaa:
Cronometri Termi viittaa kellon tarkkuuteen ja kello on saanut testitodistuksen siitä, että se on läpäissyt vaaditun testin.
Cronograafi Termi viittaa ajan mittaamiseen, eli kellossa on ajanotto!
Digitaalinen
Tarkoittaa kelloa, jossa ajan-näyttö on toteutettu numeroiden avulla. Näyttö voi olla joko nestekide eli LCD, LED (punaiset numerot mustalla pohjalla, näkyivät vain nappia painettaessa, näissä patteri kesti vain 2-3kk) tai mekaaninenkello jossa on numerokiekko.
Duplee
Pinnoite joka on kullanvärisissä kelloissa. Kellon kuorten laadun mukaan pinnoitteen paksuus vaihtelee suuresti, halvimmissa ns muotikelloissa se on noin 0,5 micronia, kun taas laadukkaimmissa sveitsiläisissä se oli, 60-luvulla, 20 micronia, tänä päivänä pinnoite on paksuimmillaan 10 micronia.
Eriste
Eriste, josta kelloseppä todennäköisimmin puhuu asiakkaalle, on paristoneriste, jonka joku kelloja tuntematon paristonvaihtaja on hukannut kellosta. Ilman eristeliuskaa paristo pääsee oikosulkeutumaan ja siten tyhjentymään.
Farmarikello
Amerikkalainen seinäkello, joka on pisaran muotoinen. Usein käytetään myös nimeä dropsikello (drop = pisara). Taulua kehystää kahdeksankulmainen puureunus ja alla on pieni kotelo heilurin linssille.
Feikki
Arvokellosta tehty kopio. Kopiokellossa kuoren materiaali voi olla mitä vaan ja useimmiten seos sisältääkin nikkeliä, koska nikkeliseoksen valaminen on helppoa. Pinnotteen kuluessa kello aiheuttaa vaaran nikkeliallergian puhkeamisesta!
Franken watch
Netissä vilahteleva termi, joka tarkoittaa Frankenstein watch, Frankensteiin kello. Kello ei ole feikki, mutta se on sellainen, että tehdas ei myöskään ole sellaista valmistanut. Tyypillisesti kelloon on vaihdettu esimerkiksi erivärinen taulu, jostain toisesta samanmerkin toisesta mallistosta. Esimerkiksi, Omegan Moon Watchiin on laitettu vaalea taulu mustan tilalle.
Grahan-käynti
Laadukkaissa seinäkelloissa käytetty käyntilaite. Se on saanut nimensä keksijältään englantilaiselta kellosepältä George Grahamilta.
Hammasilma
Kellon rattaiden välissä oleva liikkumatila, ilmenee tyypillisesti minuuttiosoittimen heilumisena quartz-kelloissa.
Heiluri
Seinäkellon käyntilaite, se koostuu linssistä ja varresta.
Heilurinjatkovarsi
Osa, joka on kiinnitetty ripustusjousella kelloon. Ankkurinvarsi siirtää liikkeen koneistosta heilurille haarukalla, jonka läpi heilurinjatkovarsi on pujotettu. Jatkovarren alapäähän kiinnittyy heiluri.
Hiki-patentti
Vippaskonsti, jolla jokin on korjattu epävirallisella (ja useimmiten virheellisellä) tavalla tai kotikorjaajan korjaus.
Huuhteluaine
Kellonpesukoneessa käytettävä aine, hiilivety-yhdiste!
Hörpännyt
Termillä tarkoitetaan vesivaurioista kelloa!
IC
Kellon sähköosa, integroitupiiri, Integrated Circuit.
Inca
Mekaanisten kellojen liipottimen iskusuoja valmistajista se isoin ja maineikkain. Inca eli Incabloc on suurimmassa osassa sveitsiläisiä rannekelloja, joissa on iskusuojalaite. Keksitty 40-luvulla, alkoi yleistyä 50-luvulla ja yleistyi ihan edullisiin peruskelloihinkin 60-luvulla.
Indeksi
Kellon taulussa oleva tunninmerkki.
Integroitupiiri
Katso IC
Iskusuoja
Mekaanisissa kelloissa, liipottimen tappien katkeamista estävä rakenne. Katso KIF ja Inca
Isänmaa
Humoristinen termi viittaa, erityisen likaiseen kellonpohjaan tai metallirannekkeeseen. Epähygieeninen ilmestys, jossa pöly ja lika on pinttynyt kiinni kellon pinnalla olleeseen hikeen.
Jousenkokooja
Työkalu, jolla jousi saadaan nippuun ja takaisin koteloon huollon jälkeen. Rannekelloille ja seinäkelloille on oma työkalunsa.
Jousikotelo
Kotelo, jonka sisällä kellon on vetojousi.
Junkki
Lempinimi saksalaiselle Junghans seinäkellolle.
Jänne
Punttiseinäkelloissa painojen taljat ovat jänteillä, jotka on valmistettu lehmän suolesta.
Kadunmiehenkello
Termi tarkoittaa edullista teräskuorista konstailematonta perusmallia, joka on tehty kestämään.
Kalenterikiekko
Päivyrin numerot ovat kiekossa, joka on taulun alla.
Kaliperi
Kellon koneistolle valmistajan antama tunnistenumero.
Kehysrengas
Rannekellon koneiston ja kuoren välissä oleva soviterengas. Samaa koneistoa käytetään useissa erikokoisissa jopa erimerkkisissä kelloissa, tällöin tarvitaan ko osaa, jotta kuorta selvästi pienempi koneisto pysyy paikoillaan kuoressa..
Keinoranne
Kellosepänverstaan laite joka pyörittää koekäytettävää mekaanistakelloa tasaisesti eri asennoissa.
Kela
Quartz-kellon osa, joka tekeen sähkömagneettisenkentän ja mahdollistaa siten askelmoorrorin liikkeen.
Kertakäyttökone
Quartz-koneisto, jota ei ole tarkoitettu huollettavaksi. Usein sitä ei edes ole mahdollista purkaa.
Keskiratas
Toiselta nimeltään minuuttiratas, keskellä kelloa ja minuuttiosoitin on useimmiten kiinni sen päässä.
Keskirelli
Seinäkellon osa, joka kiinni keskirattaassa taulunpuolella. Osa kuljettaa vaihderatasta, joka puolestaan siirtää liikkeen tuntirattaalle.
Kide
Quartz-kello mittaa ajan quartzkiteen värähtelystä.
Kiffi
Kif-iskusuoja on Incablocin jälkeen se toiseksi yleisin.
Kierrepohja
Rannekellon takapohja, joka on kierteellä kiinni.
Kiertorengas
Tyypillisesti sukeltajankellossa oleva liikkuva lasisarjanrengas, joka toimii apu-muistirenkaana.
Kitka
Kitkalla kellosepät tarkoittavat yleensä osoitinasetuskitkaa, joka mahdollistaa ajanasetuksen kellossa.
Kivi
Kellon laakeri, joka on tehty synteettisestä rubiinista. Kiviä on kellossa erilaisia: reikäkivi, kynsi, siirtokivi, vastakivi, liipottimen reikäkivi. Kivet ovat siis synteettisiä, ne eivät ole jalokiviä. Niiden määrä korreloi ke3llon laatua. Hyvässä vedettävässä kellossa on 17 kiveä, 15 kiveäkin hyvin riittää. Automaatti kelloissa sopiva kivien määrä on 17-24. Jos kellossa on vaikkapa 34 kiveä, on niistä iso osa vain koristeena ja niiden tarkoitus on harhauttaa ostajaa luulemaan kelloa laadukkaammaksi kuin se on. Tällaisia megamäärä kivisiä kelloja tehtiin 60-luvun puolivälissä, lähinnä vaatimattoman tason kellovalmistajien toimesta.
Koneistonkiinnitysruuvi
Ruuvi, jolla kello lukitaan kiinni kuoreen tai kehysrenkaaseen.
Koneistonpidin
Seinäkellossa oleva "kelkka", jonka päälle koneisto asettuu ja on kiinni kotelon takaseinässä.
Koneistonpuoli
Se koneistonpuoli, joka näkyy kellon takapuolella. Vastakohtana taulunpuoli.
Kongi
Lyöntilanka seinäkellossa, tavallisesti spiraaliksi taivutettu. Kolahtava ääni.
Korkannut kierre
Kellon takapohjan tai ruuvin kierre, joka ei lukkiudu vaan kiristettäessä löstyy uudelleen.
Korukvartsi
Siro naistenrannekello tiivis punoksisella metalliranteella. Korukvartsi oli Suomen myydyin naistenkello malli vuosia 80-luvulla, nyt liki hävinnyt markkinoilta.
Korvake
Kellon kuoressa, ranneke kiinnittyy korvakkeiden väliin.
Kuiva lasi
Muovinen plexilasike, joka on vanhuuttaan mennyt mosaikkimaisille säröille tai kellastunut.
Kuiva tiiviste
Tiiviste, joka on menettänyt kimmoisuutensa ja tiivistävän ominaisuutensa.
Kuoleentunut jousi
Hiiliteräksestä valmistettu jousi, joka on menettänyt parhaan vääntövoimansa.
Kuoriavain
Työkalu, jolla kierrepohjainen kello saadaan auki.
Kuoriveitsi
Kellosepän linkkuveitsi, jolla avataan painokuorinen kello.
Kymppi
Kun kellosepät puhuvat kympeistä, he tarkoittavat kymmentä sadasosa milliä eli 0,1 mm.
Kynsi
Kellon ankkurissa on kynnet, jotka vuorotellen ottavat vastaan käyntirattaan liikkeen hammas kerrallaan.
Käkkäri
Lyhennys käkikellosta.
Käyntiero
Käyntitarkkuus ero, joka on kellon eri asentojen välillä.
Käyntilaite
Kellon käymistä säätelevä laite. Rannekellossa se on liipotin, seinäkellossa se on tavallisesti heiluri.
Käyntinauha
Vanhanaikaisella Vibrogaf-kellontarkistuskoneella saatu käyntituloste prnttinauhalle.Nykyaikainen kellontarkistuskone piirtää käyntijäljen mittarin nestekidenäytölle.
Käyntiratas
Katso ankkuriratas.
Laakeri
Kohtaa, johon ratas on kellon pohjassa tai sillassa kiinnitetty, kutsutaan laakeriksi. Laakeri voi olla joko synteettinen laakerikivi (katso kivi) tai metallia. Metallilaakeri voi olla vain reikä koneiston sillassa tai jotain erikoismetallia kuten berilliympronssia tai pronssia. Kohdassa täytelaakeri lisää tietoa seinäkellon laakereista.
Laakerointikone
Seinäkelloissa kuluneet laakerit uusitaan ko työkalun avulla.
Laivakello
Laivakellolla voidaan tarkoittaa joko messinkikuorista seinäkelloa, joka pultataan seinään kiinni tai termillä tarkoitetaan ns mericronometriä, jalopuisessa kotelossa olevaa tarkkuuskelloa.
Lasike
Muovista valmistettu kellonlasi.
Lasikepuristin
Työkalu, jolla puriste tiukkuudella kiinni olevat rengaslasit ja mineraalilasit painetaan paikoilleen.
Lasisarja
Kellonkuoren osa, johon lasi on kiinnitetty. Siis lasin ympärillä oleva rengas, joka voi olla eri materiaalia kuin muu osa kuoresta.
Liimalasi
Kellonlasi, joka on kiinnitetty liimaamalla.
Liipotin
Kellon käyntilaite, se heilahtelee spiraali, nimisen ohuen jousen avulla edestakaisin ja säätelee kellon käyntiä. Kaikissa mekaanisissa rannekelloissa ja muissakin mekaanisissa kelloissa, joissa ei ole heiluria.
Liipotinmoottori
Ensimmäisiä paristokelloja 60-luvun lopulta.
Linssi
Heilurin osa.
Lonkku
Lempinimi Longines rannekellolle.
Luuppi
Silmällä pidettävä suurennuslasi.
Lyyra
Incan kivien jousi. Se on lyyran muotoinen.
Lyödä ympäri
Jos kellossa on liian vahva jousi, liipotin tekee liian suuren liikkeen ja siirtokivi ottaa ankkurin haarukkaan väärällä puolella, aiheutta voimakasta edistämistä.
Lyöntikoneisto
Seinäkellon lyöntiä käyttävä rattaisto sekä vivut taulun alla.
Matolaatikko
Termillä tarkoitetaan perinteistä suomalaista seinäkelloa. Suorakaide kotelo, pöreä ylälasi ja tyynyn muotoinen alalasi heilurin kohdalla. Tyypillisesti Valmet ja Junghans merkillä. ( Tämä Junghansin kotelo on suomalaista tekoa, kello mallia ei esiinny Saksassa.)
Mineraalilasi
Kellonlasia kutsutaan mineraalilasiksi, lasin laatu on ikkunalasiin verrattuna kovempi.
Minuuttilaskija
Cronogeaafikellossa osoitin, joka näyttää kuluneet minuutit.
Moottorisiirto
Quartz-kello, jossa nuppi on korvattu painimella ja aikaan asetus tapahtuu ajamalla osoittimet sitä paimamalla aikaan.
Muotolasi
Kellonlasi, jonka muoto ei ole pyöreä.
Myötähampainen
Seinäkellon käynti malli, yleisin.
Nastakäynti
Käyntilaite, jonka tunnetuin käyttökohde oli vedettävät herätyskellot, mutta myös se oli myös yleinen mekaanisissa keittiökelloissa.
Nastarelli
Relli, joka on toteutettu akseliin kiinitettyjen messinkiholkkien väliin laitettujen teräs nastojen avulla.
Omppu
Omega kellon lempinimi.
Ontuminen
Kellon käynti ei ole keskellä, esim. seinäkellossa sen kuulee, että ääni ei ole tasapainossa.
Osoitinasetuskoneisto
Termillä ymmärretään, kellon taulunpuolen osia, jotka mahdollistavat ajanasetuksen kelloon.
Osoittimenkohoittajat
Työkalu, jolla osoittimet irroitetaan.
Paristonpidin
Joissakin quartz-koneistoissa on pidin, joka varmistaa, että paristo pysyy paikoillaan.
Paristonjohdin
Osa, jolla pariston miinus-navan kontakti välityy sähköosaan.
Pesukone
Laite, jolla rannekellojen osat pestään.
Pesukori
Pesukoneen osa, jossa puretun kellon osat ovat pesun aikana.
Piiri
IC, virtapiiri.
Pikasiirto
Kalenterin siirto, joka mahdollistaa päivyrin siirron, ilman osoittimien pyörittämistä taulun ympäri.
Pikku taulu
Cronografi-kellon laskijan tai sekunnin taulu. Taulu taulussa!
Pikkusekunti
Sekuntiosoitin, joka ei ole samalla akselilla minuutti- ja tuntiosoittimien kanssa.
Piparkakku
Virheellinen seinäkellon laakerin korjaus. Siltaa on naputeltu kuperakärkisellä tölkillä ruman näköiseksi.
Pitkä-Iines
Longines kellon lempinimi.
Plexilasi
Muovista valmistettu kellonlasike.70-luvun puolivälissä mineraalilasi käytännössä syrjäytti plexilasit. Plexilasia löytyy nykyään lähinnä vintage kelloissa tai niitä jälkjittelevissä reproduktio-malleissa.
Pohja
Osa, johon kellon koneisto on rakennettu.
Porraslevylyönti
Seinäkellon lyöntityyppi, joka ei mene sekaisin, vaikka kellon lyönti laitettaisiin lyömään lyöttämisvivusta
Presto
Irroitus-työkalu. Yleisin Presto on osoittimien irroittaja.
Punttari
Seinäkello, jossa on painot.Ketju-punttari on ketjullinen punttikello. Mekaaniset seinäkellot jakautuvat kahteen lajiin punttikelloihin ja jousikotelollisiin kelloihin.
Puntti
Seinäkellon paino.
Puristustiukkuus
Kelloseppien käyttämä osien kiinnitystapa. Esim. Seinäkellon laakeri on reikäänsä 3/100mm suurempi ja se niitataan paikoilleen ja pysyy puristustiukkuudella.
Pyörösyvertäjä
Seinäkellon laakerin öljykupin tekoon suunniteltu työkalu.
Pölytiivis
Tiivisteetön kuori!