Paino ja presenssi

hm42

Aktivisti
Liittynyt
30.9.2014
Viestit
1 215
Tunnustan.

Olen vältellyt liian painavia ja liian isokokoisia kelloja viimeiset kymmenen vuotta, ja suosinut ohuempia, pienempiä ja kevyemmistä materiaaleista tehtyjä kelloja. En saanut millään 44mm dssd:tä istumaan nätisti, se aina heilahti ranteessa ottamaan vastaan seuraavatkin naarmut vastaan bezelillään. Sama muiden painavien ja isojen kellojen kanssa. RO Offshoreja en koskaan tuntenut omakseni, poislukien kevyemmistä materiaaleista tehtynä ja niidenkin kanssa käsituntuma tuntui hieman epämukavalta. Kaikkein pahin esimerkki oli täyskultainen kello kultarannekkeella.

Mutta nyt olen kokenut hassun renesanssin. Hyvin istuva painava kello voikin oikeastaan olla aika mukava. Kyse ei ole pelkästään kellon painosta vaan balanssista: painavampi teräskello vaatii aika järeän teräsrannekkeen avukseen oikean kokoiseksi säädettynä toimiakseen kokonaisuutena. Tässä vaiheessa kellon paksuuskaan ei enää ole se juttu. Bezelien muoto, rannekkeen balanssi kellon kanssa... mikä lie tähän kaikki vaikuttamassa, lugien asennoista alkaen. Kellon oleminen ranteessa pitää tuntua.
Seuraavaksi uskaltaudun koittamaan minulle ylikokoista pilottia.
Toisaalta nuo kellot joita ei edes huomaa ovatko ne kädessä, ovat edelleen myös ok, mutta ne ovat sitten se toinen ääripää.

terveisin nimimerkillä Olenko outo?
 

Pirde

Uusi jäsen
Liittynyt
17.8.2016
Viestit
20
Itsellä taas toisinpäin. Vajaa kymmenen vuotta sitten hankin isoja ja jykeviä automaattikelloja kokoluokkaa 42-44mm ja kelloilla painoa noin 170-200g.

Ei noissa perusistuvuuden kannalta juuri häikkää ollut, mutta muuten niiden kömpelyys ja paino alkoi haittamaan esimerkiksi retkeillessä tai muuten ulkoillessa, joitain tarkkuustöitä tehdessä painon lisäksi häiritsi, kun käsi ei päässyt ranteesta taittumaan kunnolla ym.s jne. Vaihdoin muutamaan jäljelle jääneeseen jättikellooni nato-rannekkeet metallisten tilalle, niin nyt ei paino enää haittaa ja kello antaa myös periksi rannetta taivutettaessa.

Omasta mielestä kellon ideaalinen koko on 35-39mm, ja joissain erikoiskelloissa kuten suklareissa koko voi olla 40-41mm.. Siitä ylöspäin omasta mielestä koosta on lähinnä haittaa.

edit: Muistista kaivautui esiin myös, että yhden kädessäni olleen urheiluvamman kuntoutuksen yhteydessä fysioterapeutti sanoi, että painava esine ranteessa on luonnotonta ja saattaa aiheuttaa myös lihaskireyksiä ja jopa kulumia. Suositteli pitäytymään enemmän kevyemmissä kelloissa, kun tuolloin pidin juurikin yhtä tuollaista monsteria ranteessa. En kuitenkaan heti sitten noudattanut ohjetta (eihä ny suomalainen mies jne....), vaan juurikin yleinen käyttömukavuus ja -käytännöllisyys ajoi sitten ajan päästä kohtuukokoisten kellojen pariin.

.
 
Viimeksi muokattu:

JHellberg

Uusi jäsen
Liittynyt
15.2.2019
Viestit
63
Itse pidän siitä, että tunnen kellon painon ranteessa. Usein itselle isoissa kelloissa ongelmaksi tulee se, että ohjeissa ranteissa kruunu kaivautuu kämmenselkään ja siten kello ei ole mukava.

Siksi pääsääntöisesti en osta yli 40mm kelloja. Esimerkiksi 39mm explorer aiheuttaa tätä vähän kun taas 36mm datejust ei olenkaan. Myös esim. Oriksen big crown (nimihän sen jo kertoo) pointerdaten iso kruunu painautuu kämmenselkään.
 

hm42

Aktivisti
Liittynyt
30.9.2014
Viestit
1 215
Minulla on myös lähes painottomia kelloja joiden pitääkin olla aika tiukkaan kiinni ranteessa.
Nämä isommat ja painavammat taas oikein odottavat ranneliikettä jolla ne heilauttaa oikeampaan asentoon.

Paino ei suoraan korreloi kellon koon kanssa, materiaalit vaikuttavat enemmän. Isokin kello titaanista tai hiilikuidusta on kevyt vrt pienempi täyskultaisena.
 

EVK

Jäsen
Liittynyt
22.4.2015
Viestit
148
Minulla on ollut Omega Seamaster 300 m chrono,202 grammaa,ranteessa yli 20 vuotta. Painoa ja paksuutta löytyy. Mutta kun tähän on vuosien varrella tottunut niin aika oudolta aluksi tuntui vaihtaa "höyhenen kevyeeseen" Omega Seamaster vintageen viikonlopuksi. Kuvaavaa on kun möhkäleen vein viimeksi huoltoon. Kysyin rouvalta että mitähän tässä käy kun ollaan kellosta niin pitkään erossa? Vastaus: Skolioosi. No ei tullut skolioosia mutta kun kellon takaisin sain niin 202 grammaa tuntui niin kotoisalta että!
 

W.R.C.

Aika ei lopu.
Liittynyt
28.8.2014
Viestit
2 200
Zero Point Zero by Berumen Design (2008)

ukeuut8.jpg


Luis Antonio Berumen Castro
Calgary, Alberta, Canada

The original concept of this wristwatch is that "we are slaves of time".
ZeroPointZero
is an unisex casual watch.
Consists in two stainless steel handcuffs, with a LCD display on each one.

The watch was inspired in this poem by Julio Cortázar:
"Preamble to the instructions on how to wind a watch"
99sCsUN.jpg

Julio Cortázar " Preamble to the Instructions on How to Wind a Watch":
Think of this: When they present you with a watch they are gifting you with a tiny flowering hell, a wreath of roses, a dungeon of air. They aren't simply wishing the watch on you, and many more, and we hope it will last you, it's a good brand, Swiss, seventeen rubies; they aren't just giving you this minute stonecutter which will bind you by the wrist and walk along with you. They are giving you—they don't know it, it's terrible that they don't know it—they are gifting you with a new, fragile, and precarious piece of yourself, something that's yours but not a part of your body, that you have to strap to your body like your belt, like a tiny, furious bit of something hanging onto your wrist. They gift you with the job of having to wind it every day, an obligation to wind it, so that it goes on being a watch; they gift you with the obsession of looking into jewelry-shop windows to check the exact time, check the radio announcer, check the telephone service. They give you the gift of fear, someone will steal it from you, it'll fall on the street and get broken. They give you the gift of your trademark and the assurance that it's a trademark better than the others, they gift you with the impulse to compare your watch with other watches. They aren't giving you a watch, you are the gift, they're giving you yourself for the watch's birthday.

Julio Cortázar "Preámbulo a las instrucciones para dar cuerda al reloj":
Piensa en esto: cuando te regalan un reloj te regalan un pequeño infierno florido, una cadena de rosas, un calabozo de aire. No te dan solamente el reloj, que los cumplas muy felices y esperamos que te dure porque es de buena marca, suizo con áncora de rubíes; no te regalan solamente ese menudo picapedrero que te atarás a la muñeca y pasearás contigo. Te regalan -no lo saben, lo terrible es que no lo saben-, te regalan un nuevo pedazo frágil y precario de ti mismo, algo que es tuyo pero no es tu cuerpo, que hay que atar a tu cuerpo con su correa como un bracito desesperado colgándose de tu muñeca. Te regalan la necesidad de darle cuerda todos los días, la obligación de darle cuerda para que siga siendo un reloj; te regalan la obsesión de atender a la hora exacta en las vitrinas de las joyerías, en el anuncio por la radio, en el servicio telefónico. Te regalan el miedo de perderlo, de que te lo roben, de que se te caiga al suelo y se rompa. Te regalan su marca, y la seguridad de que es una marca mejor que las otras, te regalan la tendencia de comparar tu reloj con los demás relojes. No te regalan un reloj, tú eres el regalado, a ti te ofrecen para el cumpleaños del reloj
 
Viimeksi muokattu:


Viimeisimmät keskustelut

Jäseniä paikalla

Foorumin tilastot

Keskustelut
13 568
Viestit
64 603
Jäsenet
6 961
Uusin jäsen
antpant
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Ylös