Ollek
Uusi jäsen
- Liittynyt
- 15.4.2014
- Viestit
- 94
EDIT:
Tais olla pikkasen turhan HC avaus.
Verokarhu on kaikille tuttu eläin.
Joskus ollaan juteltu arvokelloista sijoituskohteena.
Laajentaisin tuota aihetta koskemaan kultaa.
Sijoituskulta on arvonlisäverosta vapaata.
Juuri nyt on meneillään kullan hinnan alamäki.
Mutta vuosien 2005-2012 välisenä aikana kullan hinta nelinkertaistui.
Ei ihan huono saanto.
Jotkut höpöttävät, että vuonna 2025 kullan arvo olisi 4000-5000 dollaria unssilta nykyrahassa mitattuna.
Arvio siis huomioi inflaation.
Perusteena käytetään Itä-Aasian voimistuvan keskiluokan kullanhimoa ja globaalin talouden epävakautta.
Noihin arvioihin on syytä suhtautua terveen skeptisesti.
Takavuosina ainakin Venäjän keskuspankki hamstrasi kultaa vimmalla.
Nyt tahti on tasoittunut.
Niin tai näin, kulta on ikiaikainen vaihdannan väline.
Kulta soveltuu ainakin rahan säästämiseen siinä mielessä, että kullan arvo ei todennäköisesti mitätöidy olosuhteista riippumatta.
Osinkoahan kulta ei maksele.
Monet eivät kutsu kultaa sijoituskohteeksi vaan säästämiskohteeksi.
Miksi puhua tällaisesta "vanhan koulun" säästämiskohteesta?
Siksi, että on ollut surkeaa seurata, kun lähipiirissä rahastosijoitusten arvo on romahtanut vuonna 2009 alkaneen talouskriisin seurauksena.
Tienatut eläkesäästöt ovat kalpea varjo entisestä.
Itkun paikka monelle.
Eläkkeelle ei päässytkään 64-vuotiaana.
Jopa tuo "vanhan koulun" kulta olisi perustellut paikkansa varsin hyvin.
Tästä päästäänkin itse asiaan.
Jos säästäisi säännöllisesti kultaan ja arvo kohoaisi, mitä tulisi tehdä verojen suhteen?
Vertailun vuoksi:
Jos säästäisi käteistä rahaa sukanvarteen, jo tienatusta rahasta ei tarvitsisi maksaa veroja uudelleen riippumatta siitä, mitä käteisen arvolle käy.
(Toki vertailu on sikäli hedelmätön, että käteisen säästäminen sukanvarteen on kehnoa taloudenpitoa.)
Onko kultaan säästävän ihmisen ilmoitettava verottajalle arvonnoususta ja tilitettävä verot, kun muuttaa kullan käteiseksi.
Onko täten parasta säästää kuitit ja muut tositteet.
Jos kultaan suhtautuu puhtaasti vaihdannan välineenä, tuntuisi verojen maksu yhtä älyttömältä kuin äskeisessä vertauksessa käteiseen.
Tietysti kulta kannattaisi ostaa kerran vuodessa könttänä paremman hinnan vuoksi.
Entä, jos kullan sijaan ostaisikin silloin tällöin mint-kuntoisen arvokellon käytettynä?
Juttelin erään kerran kellokauppiaan kanssa.
"Sullahan on näissä kelloissa melkein kuin tavallisen ihmisen eläkesäästöt."
Kellokauppias: "No sehän tässä on vähän niinkuin ideana!"
Ajatus ei siis liene läheskään niin älytön, kuin äkkiseltään kuulostaisi.
Sitä paitsi täällä kaikki ovat tietoisia, mihin suuntaan sveitsiläisten kellojen hinnat ovat kehittyneet lähivuosina ja vuosikymmeninä.
Mikä olisi verottajan suhtautuminen kellojen arvonnousuun?
Molemmissa skenaarioissa on riskinsä, joita edes kassakaappi ei välttämättä ratkaisisi.
Suunsa kiinni pitäminen lienee paras turvatakuu, jos jokin.
Tai sitten vaan makselee asuntolainaa jossain kasvukeskuksessa.
Lähipiirin asuntokauppoja seuranneena ei sekään olisi pelkkää autuutta.
Putki- ym. remontit ja taloyhtiön velkaisuus nielevät rahaa eikä yhtiövastike lopulta olekaan pikkusumma.
Asunnon vaihtaminen ja kämpän pitkäksi venyvä myyntiaika rokottavat tuntuvasti.
Asunto ei ole likvidiä - pelkkää eteistä tai olkkaria ei oikein voi muuttaa käteiseksi tarpeen tullen.
Toisaalta asuntokaupassa velkavivun käyttäminen on helppoa.
Aihe kiinnostaa, koska säästäminen on asiana ajankohtainen.
Ajatuksena nimenomaan pitkä aikaväli: ~7 vuotta ja siitä eteenpäin.
(Muistetaan säästövinkki numero 1: Pysytään erossa kulutusluotoista.)
EDIT:
Lanka sijoituskelloista http://kellofoorumi.com/index.php?topic=483
Tais olla pikkasen turhan HC avaus.
Verokarhu on kaikille tuttu eläin.
Joskus ollaan juteltu arvokelloista sijoituskohteena.
Laajentaisin tuota aihetta koskemaan kultaa.
Sijoituskulta on arvonlisäverosta vapaata.
Juuri nyt on meneillään kullan hinnan alamäki.
Mutta vuosien 2005-2012 välisenä aikana kullan hinta nelinkertaistui.
Ei ihan huono saanto.
Jotkut höpöttävät, että vuonna 2025 kullan arvo olisi 4000-5000 dollaria unssilta nykyrahassa mitattuna.
Arvio siis huomioi inflaation.
Perusteena käytetään Itä-Aasian voimistuvan keskiluokan kullanhimoa ja globaalin talouden epävakautta.
Noihin arvioihin on syytä suhtautua terveen skeptisesti.
Takavuosina ainakin Venäjän keskuspankki hamstrasi kultaa vimmalla.
Nyt tahti on tasoittunut.
Niin tai näin, kulta on ikiaikainen vaihdannan väline.
Kulta soveltuu ainakin rahan säästämiseen siinä mielessä, että kullan arvo ei todennäköisesti mitätöidy olosuhteista riippumatta.
Osinkoahan kulta ei maksele.
Monet eivät kutsu kultaa sijoituskohteeksi vaan säästämiskohteeksi.
Miksi puhua tällaisesta "vanhan koulun" säästämiskohteesta?
Siksi, että on ollut surkeaa seurata, kun lähipiirissä rahastosijoitusten arvo on romahtanut vuonna 2009 alkaneen talouskriisin seurauksena.
Tienatut eläkesäästöt ovat kalpea varjo entisestä.
Itkun paikka monelle.
Eläkkeelle ei päässytkään 64-vuotiaana.
Jopa tuo "vanhan koulun" kulta olisi perustellut paikkansa varsin hyvin.
Tästä päästäänkin itse asiaan.
Jos säästäisi säännöllisesti kultaan ja arvo kohoaisi, mitä tulisi tehdä verojen suhteen?
Vertailun vuoksi:
Jos säästäisi käteistä rahaa sukanvarteen, jo tienatusta rahasta ei tarvitsisi maksaa veroja uudelleen riippumatta siitä, mitä käteisen arvolle käy.
(Toki vertailu on sikäli hedelmätön, että käteisen säästäminen sukanvarteen on kehnoa taloudenpitoa.)
Onko kultaan säästävän ihmisen ilmoitettava verottajalle arvonnoususta ja tilitettävä verot, kun muuttaa kullan käteiseksi.
Onko täten parasta säästää kuitit ja muut tositteet.
Jos kultaan suhtautuu puhtaasti vaihdannan välineenä, tuntuisi verojen maksu yhtä älyttömältä kuin äskeisessä vertauksessa käteiseen.
Tietysti kulta kannattaisi ostaa kerran vuodessa könttänä paremman hinnan vuoksi.
Entä, jos kullan sijaan ostaisikin silloin tällöin mint-kuntoisen arvokellon käytettynä?
Juttelin erään kerran kellokauppiaan kanssa.
"Sullahan on näissä kelloissa melkein kuin tavallisen ihmisen eläkesäästöt."
Kellokauppias: "No sehän tässä on vähän niinkuin ideana!"
Ajatus ei siis liene läheskään niin älytön, kuin äkkiseltään kuulostaisi.
Sitä paitsi täällä kaikki ovat tietoisia, mihin suuntaan sveitsiläisten kellojen hinnat ovat kehittyneet lähivuosina ja vuosikymmeninä.
Mikä olisi verottajan suhtautuminen kellojen arvonnousuun?
Molemmissa skenaarioissa on riskinsä, joita edes kassakaappi ei välttämättä ratkaisisi.
Suunsa kiinni pitäminen lienee paras turvatakuu, jos jokin.
Tai sitten vaan makselee asuntolainaa jossain kasvukeskuksessa.
Lähipiirin asuntokauppoja seuranneena ei sekään olisi pelkkää autuutta.
Putki- ym. remontit ja taloyhtiön velkaisuus nielevät rahaa eikä yhtiövastike lopulta olekaan pikkusumma.
Asunnon vaihtaminen ja kämpän pitkäksi venyvä myyntiaika rokottavat tuntuvasti.
Asunto ei ole likvidiä - pelkkää eteistä tai olkkaria ei oikein voi muuttaa käteiseksi tarpeen tullen.
Toisaalta asuntokaupassa velkavivun käyttäminen on helppoa.
Aihe kiinnostaa, koska säästäminen on asiana ajankohtainen.
Ajatuksena nimenomaan pitkä aikaväli: ~7 vuotta ja siitä eteenpäin.
(Muistetaan säästövinkki numero 1: Pysytään erossa kulutusluotoista.)
EDIT:
Lanka sijoituskelloista http://kellofoorumi.com/index.php?topic=483