ETA 2824 vs c01.211 ja uusi tulevaisuus. 80h on uusi normaali?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hm42
  • Aloitettu Aloitettu

hm42

Aktivisti
Liittynyt
30.9.2014
Viestit
1 338
Luin artikkelin, joissa ETA:n edustajat kehuivat että c01.211 on strateginen valinta tuhota 2824:n ja sen kloonien markkinat.
Ideana tässä oli, että nyt kun 2824 kopioineen on vapaata riistaa kaikille niin tehdään modernimpi, edullisempi, kaikin puolin parempi ja ominaisuuksiltaan ylivoimainen koneistosarja jonka jälkeen 2824 ei enää vanhentuneena tekniikkana kiinnosta ketään.
Samalla määrävän markkinaosuuden vaatimukset ebauche-koneistojen toimituksissa kilpailijoille eivät ilmeisesti koske C01:aa kuten 2824:aa.

Ja onhan se koneisto modernimpi: lähes huoltovapaa, suoraan tehtaalta tullessa tarkemmin käyvä, 80 tunnin käyntivara halvimmasta mallista lähtien, modernimpia materiaaleja (halvemmissa versioissa toki myös muovisia) jne.
Tätä koneistosarjaa löytyy Powermatic 80:ksi brändättynä mm Tissotista, Hamiltonista, Midosta, Certinasta, ja lisäksi muista Swatch-konsernin edullisemman pään tuotteista mukaanlukien Swatchit (Sistem 51 on se kaikkein halvin toteutus ideasta).

Mitä mieltä olette, onko alle 80 tunnin käyntivara historiaa, tai koneiston käynnin helppo hienosäätö (vrt COSC-spekseihin mahtuva halpa koneisto jo uutena)? Onko Sellita SW200:lla ja muilla klooneilla enää tulevaisuutta? Ja mitä tekevät ne kaikki itsenäiset pikkumerkit joilla ei ole pääsyä uudempien koneistojen ostoon sopivalla hinnalla?
 
Mitä mieltä olette, onko alle 80 tunnin käyntivara historiaa, tai koneiston käynnin helppo hienosäätö (vrt COSC-spekseihin mahtuva halpa koneisto jo uutena)? Onko Sellita SW200:lla ja muilla klooneilla enää tulevaisuutta?

Sanotaan, että alle 70 tunnin käntivaralla varustetut koneistot alkavat vaikuttaa vanhanaikaisilta. Esim. Tudor nosti omilla in-housseillaan koneistonsa käyntivaran 70 tuntiin. Seiko teki saman 6r35-koneistollaan. Mutta se on todella hyvä kysymys, että miten Sellitan käy tässä ja sen koneistoja hyödyntävien merkkien, kuten Oriksen?
 
Käyntivaran nostoprojekti on menossa myös Rolexilla Tuorin ohessa, samoin Omegalla 50h+ tasoon, lähinnä silikonijousten avulla.

Näiden SW200-asiakkaiden lisäksi jää paljon in-house-firmoja joilla ei ole ehkä niin nopeaan tuotekehitykseen resursseja.
 
Pieni tarkennus koneistoihin, c01.211 on Lemania 5100 johdettu uusi halpa kronokoneisto, näitä on halvemmissa mekaanisissa kronoissa. C07.111 on 2824 jälkeläinen 80h käyntivaralla, näissä on ainakin kolme eri versiota. Tissot ja Certina käyttää alkaen malleissa 23 kivistä koneistoa joissa on muovisia osia. Hamiltonin vastaava on 25 kivinen, jossa taas vastaavasti perinteiset osat. Lisäksi on COSC versio, joka on perinteisillä osilla ja silicum balanssilla. Kaikki versiot on normaalisti huollettavissa, paitsi jos ne lähetetään Swatchille, siellä vaihdetaan koneisto uuteen.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
C07 oli joo se mikä piti tuohon kirjoittaa, kiitos tarkennuksesta!
Käynnin säätöön ei taida perinteistä regulaattoria noista löytyä.
 
Käynnin säätöön löytyy balanssin kehältä kaksi epäkesko painoa, mitä voi kääntää ruuvimeisselillä.
447bd67a3a98f52a09a1a3c4c8479eab.jpg



Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Onko tuo muovin käyttö puhtaasti kustannussäästöä vai onko sillä saatu jotain teknistä etua myös?

Jos ajatellaan vaikka jotain Certinan action diveria, joka on ollut hyvää vastinetta rahalle. Nyt näyttää olevan 80.111 23 kivisellä koneistolla. Onko sinne nyt ujutettu mahdollinen laatuongelma uuden koneiston myötä vai edelleen toimintavarma koneisto paremmalla käyntivaralla?
 
Onko tuo muovin käyttö puhtaasti kustannussäästöä vai onko sillä saatu jotain teknistä etua myös?

Jos ajatellaan vaikka jotain Certinan action diveria, joka on ollut hyvää vastinetta rahalle. Nyt näyttää olevan 80.111 23 kivisellä koneistolla. Onko sinne nyt ujutettu mahdollinen laatuongelma uuden koneiston myötä vai edelleen toimintavarma koneisto paremmalla käyntivaralla?
Swatch on testannut noita muoviosia jo vuosia. Veikkaisin, että kustannus ja laadunparannus mielessä näitä suunnitellaan. Laatuongelma tulee näissä kyllä jo takuun aikana esille. Takuukorjauksia ei kannata antaa muiden, kuin Swatch groupin tehtäväksi, eli näitä ei kannata ostaa harmailta markkinoilta.
 
Käynnin säätöön löytyy balanssin kehältä kaksi epäkesko painoa, mitä voi kääntää ruuvimeisselillä.
447bd67a3a98f52a09a1a3c4c8479eab.jpg



Sent from my iPhone using Tapatalk

Oletko löytänyt tubesta videota tähän, miten säädetään ? Onko vaikeaa ?
 
Oletko löytänyt tubesta videota tähän, miten säädetään ? Onko vaikeaa ?
Ei ole vaikeaa, periaatteessa tähän pitäisi käyttää ETAn työkaluja. Yksinkertaisuudessa se tapahtuu tukemalla ruuvin alapuolelta, siten ettei puola, missä ruuvi on kiinni pääse taipumaan, eikä akselin päät taipumaan. Epäkeskoa säädetään ulospäin, jos haluaa hidastaa ja sisäänpäin jos on tarve nopeuttaa. Molempia säätöruuveja pitää säätää saman verran, ettei synny epätasapainoa. Parhaiten tuon näkee, kun laittaa ruuvimeisselin varteen ulokkeen, näin pieni liike ruuvimeisselin kärjessä korostuu ulokkeen päässä. Videoita en ole katsellut, mutta löytyisikö how to regulate powermatic 80 hakusanoilla ?
 
Ei ole vaikeaa, periaatteessa tähän pitäisi käyttää ETAn työkaluja. Yksinkertaisuudessa se tapahtuu tukemalla ruuvin alapuolelta, siten ettei puola, missä ruuvi on kiinni pääse taipumaan, eikä akselin päät taipumaan. Epäkeskoa säädetään ulospäin, jos haluaa hidastaa ja sisäänpäin jos on tarve nopeuttaa. Molempia säätöruuveja pitää säätää saman verran, ettei synny epätasapainoa. Parhaiten tuon näkee, kun laittaa ruuvimeisselin varteen ulokkeen, näin pieni liike ruuvimeisselin kärjessä korostuu ulokkeen päässä. Videoita en ole katsellut, mutta löytyisikö how to regulate powermatic 80 hakusanoilla ?

Kiitos. Yhden videon löysin, mutta siitä säädöstä ei näe mitään , kun henkilö videolla työntää pään kameran eteen. Olisi kiva nähdä miten sen käytännössä tekee. Miksi pitäisi käyttää ETAn työkaluja ?
 
Mistäköhän tällaisia saa edullisesti ? Ja jos ei itse uskalla säätää, niin paljonko kellosepät ottaa yleensä näiden säätämisestä ?
 
Mistäköhän tällaisia saa edullisesti ? Ja jos ei itse uskalla säätää, niin paljonko kellosepät ottaa yleensä näiden säätämisestä ?
Ei ETA myy noita yksityisille ollenkaan, Kiinasta tulee varmasti kopiotyökalu jossain vaiheessa, kun kysyntä lisääntyy. En osaa sanoa paljonko kellosepän veloitus on, voihan tuota kysyä Swatch finlandilta ?
 
Ei ETA myy noita yksityisille ollenkaan, Kiinasta tulee varmasti kopiotyökalu jossain vaiheessa, kun kysyntä lisääntyy. En osaa sanoa paljonko kellosepän veloitus on, voihan tuota kysyä Swatch finlandilta ?
Kiitos
 
Olisiko tämä peli muuten pikkuhiljaa kääntymässä ETA:n voitoksi? Nämä 65 ja 80h käyntivaran 2824 ja 2896 -kokoyhteensopivat koneistot saavat kehuja siinä missä Sellitat ja muut vanhan kopiot noin 38h käyntivaroineen jäävät jo vähän jalkoihin. Edullisemmat in-houset muiltakin valmistajilta alkavat olla tuota 60-70h+ käyntivaran tasoa toinen toisensa jälkeen. Se kertoo modernimmista materiaaleista. Tämä rupeaa olemaan jo ns new normal.

Samalla käyntitarkkuuslupaukset tuntuvat paranevan, ja COSC-tasoon pääsee jo edullisempikin mekaaninen koneisto. Ainoa este laajemmille sertifioinneille lienee cosc-sertifikaatin hinta? Poikkeuksena tästä on Seiko jolla on vielä tekemistä kellojensa käyntitarkkuuden tehdassäätöjen tasalaatuisuudessa, mutta tuskin hekään pitkään enää tuollaista tasoa voivat markkinoille tunkea.
 
COSC sertifikaatti maksaa muistaakseni noin 250€, eli kaksi kertaa kalliimpi kuin suhteellisen edullinen koneisto itse.

Jos kelloa pidetään koko ajan käytössä, ei pitemmästä käyntivarasta ole juurikaan hyötyä. 2824, 2893 jne koneistojen helppo rukkaaminen yhtä ruuvia kääntämällä on taas melkoinen etu sille, joka uskaltaa itse availla ja rukata kellojaan (onnistuu kotityökaluilla jos ei pelkää pikku naarmuja takakannessa). Olen itse päässyt parhaimmillaan +0,5 spp tarkkuuteen 2893-2 koneistolla (Steinhart GMT) ja noin +2 spp 2824-2 koneistolla juuri Certinan Action Diverissä.

Aloittajan mainitsema kilpailuviraston määräämä ETA "pakkomyynti" muille firmoille on jo muuten päättynyt. Ei tarvitse myydä mitään elleivät halua. Näyttää kyllä siltä, että monella firmalla on joko vanhoja varastoja, tai sitten ETA sittenkin myy peruskoneitojaan edelleen ulkopulisille.
 
En tiedä mitään huonoa sanottavaa pitempään käyntiaikaan, kaikki eivät liiku niin paljoa kellon kanssa, että autoveto jaksaisi pitää kellon koko ajan vireessä, tässä tilanteessa tuo pidempi käyntivara on vain hyväksi.

Kaikissa koneistoissa ei ole käynnin hienosäätöä ruuvilla. Ohessa linkki kaikille oikein tehdyistä säädöistä kiinnostuneille.

 
En tiedä mitään huonoa sanottavaa pitempään käyntiaikaan, kaikki eivät liiku niin paljoa kellon kanssa, että autoveto jaksaisi pitää kellon koko ajan vireessä, tässä tilanteessa tuo pidempi käyntivara on vain hyväksi.

Ei minullakaan ole mitään pitempää käyntiaikaa vastaan tietenkään (parissa kellossa on yli 70 tuntia, parissa noin 40) , mutta jos valittavana on pitkä käyntiaika ja ei itse-rukkausta tai normaali 40 tuntia ja yksinkertainen ruuvisäätö, niin ääneni menee jälkimmäiselle.
 
Tein tänään huollon C07.121 koneistoon. Koneisto on lähes identtinen 2836 koneistoon verrattuna. Muovinen ankkuri, muovinen ankkuriratas ja käyntijousen tynnyri ovat selvästi nähtävät erot. Öljyn kanssa saa tämän koneiston kanssa olla tarkkana, koska pienikin lisäkitka aiheuttaa käynnissä häiriöitä, johtuen jousen heikosta väännöstä. Muoviosille tarkoitettu TH7 liukuu osan päältä, kuin vesi hanhen selästä. Onnistunut huolto kuitenkin 300amplitudella ja melko tarkalla +3sek/vrk käynnillä. Yhteenvetona voi todeta, että muutokset ovat hyvin pieniä ja pinnoitus koneistossa on erittäin heikko, koska kulumaa on jo nyt näkyvissä silloissa.
 

Mainos

Viimeisimmät keskustelut

Jäseniä paikalla

Foorumin tilastot

Keskustelut
15 157
Viestit
68 909
Jäsenet
7 602
Uusin jäsen
Zakdabv
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Back
Ylös