Filosofiasi kellokokoelmasi taustalla

Puhti

Aktivisti
Liittynyt
6.7.2016
Viestit
697
Millä "filosofialla" tai periaatteella kasailet omaa kellokoelmaasi? Hankitko kelloja ilman suurempaa suunnitelmaa ja kokoelmasi koostuu vain yksittäisistä sua miellyttävistä kelloista vai omaatko selvät suunnitelmat kokoelman kasaamiseksi ja jokaisen hankinnan pitää istua osaksi kokoelmaa? Vai jotain ihan muuta?

Itse kasaan ensinnäkin kahta erillistä kokoelmaa. On ollut jotenkin selvempää erottaa kokoelmat toisistaan. En ole mikään extempore, yksittäisen kellojen ostaja. Kaikkien hankintojen pitää istua osaksi kokoelmaa. Jos kellolle ei löydy sopivaa roolia kokoelmasta niin sitten se jää hankkimatta.

Toinen kokoelma muodostuu 3-4 uudesta käyttökellosta, joista jokaisella on oma selkeä roolinsa. Yksi on vähän fiinimpi pukukello erityisesti töihin, yksi rennompi sporttikello & jokapaikan höylä sekä yksi suklari ja ns. beaterwatch. Näistä löytyy kello jokaiseen tilanteeseen ja kellloissa on mukavasti variaatiota. Uusiin kelloihin voi myös panostaa, koska ne ovat kovassa käytössä eivätkä vain makaa kellolaatikossa.

Toinen kokoelma koostuu simppeleistä vintagekellomalleista about 60-70-luvun vaihteesta, kuten Zenith Defy, Omega Seamaster, Tudor Prince, Tissot Seaster jne. Itseä miellyttää erityisesti perus kolmen viisarin vintagekellot, etenkin jos niissä on orkkis metalliranneke. Yhtään vintagesuklaria tai -chronoa ei löydy kokoelmasta, ainakaan toistaiseksi.

Milläs periaatteilla muut foorumistit kasailevat kokoelmaansa?
 
Viimeksi muokattu:

Pirde

Uusi jäsen
Liittynyt
17.8.2016
Viestit
20
Koneistojen kautta. Ei voi olla kahta kelloa kokoelmassani joissa on sama koneisto, mutta toki esim. yksi ETA 2824-2 ja yksi SW200 löytyvät tällä hetkellä molemmat kokoelmastani, sillä onhan niissä pieni ero. Ja sitten pitää tietysti kellon olla ulkonäöllisesti tai muuten itseäni kiinnostava. Lisäksi vesitiiviys vähintään 10 ATM on myös ehdoton vaatimukseni kellolle kuin kellolle.

Tällä hetkellä kokoelmastani löytyy viisi kelloa joissa seuraavat koneistot: Miyota 8215, Seiko NH35, ETA 2824-2 (Standard), SW200 (Elaboré) sekä Rolex cal.3135.
 
Viimeksi muokattu:

Notlimah

Uusi jäsen
Liittynyt
16.8.2018
Viestit
74
Kelloharrastus on monen muun harrastuksen tapaan tunnepuolen hommaa. Jos siihen yrittää ympätä järkeä mukaan, pieleen menee. Esimerkiksi minä olen aina vieroksunut nk. älykelloja, ja olen vanhojen "kunnon" rannekellojen ystävä. Siksipä minua ilahduttikin alle linkattu artikkeli "Älä osta älykelloa". Siinäkin tosin esitellään järkisyitä miksi ei, eli jos joku tykkää älykelloista, ei ne sen älyttömämpi keräilyharrastus ole kuin perinnekellot tai vaikka postimerkit.
 

Bald Eagle

Jäsen
Liittynyt
12.3.2013
Viestit
179
Oma kellokokoelma rakentuu aika pitkälle fiilispohjalta mutta pyrin hiljalleen ostamaan merkkejä joita ei ole aikaisemmin kädessä ollut. Käyttötarkoitusta tulee mietittyä sen verran että aina on hyvä olla pari kelloa joita ei tarvitse varoa eli kovempaan käyttöön. Pukukelloja sekä yleiskelloja löytyy myös vähän erilaisia ja aina pitää tietysti olla jotain vintagea.
Erilaisia koneistojakin on tietysti mukava ranteeseen saada.
 

hm42

Aktivisti
Liittynyt
30.9.2014
Viestit
1 215
Samanmerkkisiä.
Erimerkkisiä.
Saman värisiä.
Erivärisiä.
Klassikoita.
Moderneja.
Yhden kellon kokoelma.
Kahden kellon kokoelma.
Kolmen kellon kokoelma.
Neljän... jne.
Hyvä kello jos sattuu kohdalle.
Graalit.
Kiinnostavat uutuudet.
Joku jota muuten tekee mieli.
Joku josta luki.
Joku jota jossain kehuttiin.

Vaihtelee, siis.
 

W.R.C.

Aika ei lopu.
Liittynyt
28.8.2014
Viestit
2 200
QZw1jrV.jpg
 

Vanellus

Jäsen
Liittynyt
6.3.2020
Viestit
172
Kellot.jpg

Huoh! Olen ajautunut kaaosteoreetikoksi kellojeni kanssa. Kuvassa vain noin puolet kelloistani.

Aluksi ajattelin keskittyä 50-60-lukujen kelloihin, koska olin jo kauan aikaa sitten löytänyt sopurahalla kirppikseltä Zenith Sporton, Seamasterlin cal.268:n, Atlanticin Worldmasterin ja Seikon Lord Marvelin. Laajennukset tapahtuivat aluksi linjaa noudattaen; Edox Delfin, Tissot Seastar jne. Nyt olen sortunut jopa nykykelloihin ja peräti kahteen kvartsiin... Jossakin vaiheessa joudun karsimaan liikoja rönsyjä, joten seuratkaa markkinapalstaa!
 

Ikarus

Uusi jäsen
Liittynyt
20.1.2019
Viestit
31
Olen ajatellut aloittaa saman keskustelun täällä, mutta Puhti kerkesi ensin. Filosofiani:

- kuuden kellon laatikko
- se on täynnä, eikä enempää osteta, koska kuutta kelloa enempää en tule käyttämään niin, että kaikille tulee ranneaikaa
- max. yksi kello per vuosi, jolloin myyn laatikon vähiten mieleisen kellon pois
- entä jos tulee tilanne, jossa on 6kpl "kiippereitä"? En halua ajatella niin pitkälle. Toistaiseksi vanhemmat ostokset ovat valmiina siirtymään uusien tilalta, mutta parin vuoden päästä voi jo tehdä tiukkaa.

Todellisuudessa en ole ihan onnistunut, mutta melkein! Kellot ovat tällä hetkellä vuosilta 2014, 2015, 2017, 2018 ja 2x 2020. Vuonna 2019 ostin kaksi kelloa, jotka myin molemmat, joten tavallaan ollaan tasoissa? :)

Moni hyppää hypekelkkaan ja ostaa kellon, joka on foorumeilla kehuttu ja toki hyvä, mutta ei puhuttele itseä. Itselläni se oli Seiko SARB033: kehuttu hyvä kello, mutta se ei lopulta millään tavalla puhutellut minua ja laitoin sen kiertoon.

Jotkut "ruksaavat laatikoita": pitää olla vähintään yksi kvartsi, rymy, pukukello, chrono, rolex, valkotauluinen, saksalainen, mikrobrändi jne. Mikäs siinä jos tykkää, mutta itse mieluummin ostan laatikkooni vaikka 6kpl japanilaisia suklareita, jos niistä tykkään, kuin että väkisin ostan erilaisia kelloja. Toisaalta tykkään, että laatikosta löytyy monipuolisuutta ja uusin ostos on taulultaan ensimmäinen vaalea, mistä tykkään kovasti, ja näyttäähän se hyvältä, kun laatikossa on muutakin kuin mustaa.

Loppuun vielä pohdintaa siitä, milloin kelloharrastaja voi olla tyytyväinen ostokseensa, kun suuri osa harrastajista (minä mukaan lukien, ainakin ennen?) tuntuu toimivan seuraavan kaavan mukaan: löytää, kiinnostuu, rakastuu, ostaa, nauttii, kyllästyy, myy. Oman maun kehittyminen vie ainakin itsellä vuosia ja nyt 6 vuoden harrastamisen jälkeen alan ymmärtää pikkuhiljaa, mistä tykkään, ja varmasti se muuttuu ja on erilainen 6 vuoden päästäkin. Yritän nyt ja jatkossa ostaa kellon vain, mikäli olen sitä himoinnut pitkään. Edelliset kaksi ostosta ovat olleet sellaisia, joita olen silmäillyt netistä useita vuosia. Silloin tietää, että kyllä siitä tulee tykkäämään, jos on usean vuoden siitä ollut kiinnostunut.
 

tommi2

Uusi jäsen
Liittynyt
3.3.2017
Viestit
69
Itselläni on tarkoituksella vain yksi tuhansia maksava kello, se on se, mihin olen panostanut ja säästänyt. Sitten tipahdetaankin seuraavissa alle 500e kategoriaan, tänne ostellaan kaikkea fiilisten mukaan, vaikka yritän hillitä itseäni. Olen rannekkeilla ja modaamalla yrittänyt rakennella näistä kiipperejä ja kehittänyt käyttökategorioita, kuten matkakello, maastopyöräilykello, rymykello...

Käytännössä pyrin ihmiseksi, jolla on 1 kello. Kun se ei onnistu, yritän olla ihminen jolla on 1 arvokkaampi kello ja muille keksitty arkikäyttöä.
 

Ikarus

Uusi jäsen
Liittynyt
20.1.2019
Viestit
31
Itselläni on tarkoituksella vain yksi tuhansia maksava kello, se on se, mihin olen panostanut ja säästänyt. Sitten tipahdetaankin seuraavissa alle 500e kategoriaan, tänne ostellaan kaikkea fiilisten mukaan, vaikka yritän hillitä itseäni. Olen rannekkeilla ja modaamalla yrittänyt rakennella näistä kiipperejä ja kehittänyt käyttökategorioita, kuten matkakello, maastopyöräilykello, rymykello...

Käytännössä pyrin ihmiseksi, jolla on 1 kello. Kun se ei onnistu, yritän olla ihminen jolla on 1 arvokkaampi kello ja muille keksitty arkikäyttöä.
"Osta unelmiesi arvokello mahdollisimman pian, niin saat kaikki muut kellot perspektiiviin". Tällaisen olen joskus kuullut. Ehkä totta, ehkä ei. Itselläkin on vain yksi arvokello, mutta nautin silti myös edullisemmista kelloista.

Tsemppiä yhden kellon taktiikkaan. Moni siitä haaveilee, harva siihen pystyy :)
 

tinke

Jäsen
Liittynyt
17.10.2014
Viestit
110
"Osta unelmiesi arvokello mahdollisimman pian, niin saat kaikki muut kellot perspektiiviin". Tällaisen olen joskus kuullut. Ehkä totta, ehkä ei. Itselläkin on vain yksi arvokello, mutta nautin silti myös edullisemmista kelloista.

Tsemppiä yhden kellon taktiikkaan. Moni siitä haaveilee, harva siihen pystyy :)
Tässä erittäin hieno kirjoitus tuosta yhden kellon taktiikasta:
 

Puhti

Aktivisti
Liittynyt
6.7.2016
Viestit
697
Olen ajatellut aloittaa saman keskustelun täällä, mutta Puhti kerkesi ensin. Filosofiani:

- kuuden kellon laatikko
- se on täynnä, eikä enempää osteta, koska kuutta kelloa enempää en tule käyttämään niin, että kaikille tulee ranneaikaa
- max. yksi kello per vuosi, jolloin myyn laatikon vähiten mieleisen kellon pois
- entä jos tulee tilanne, jossa on 6kpl "kiippereitä"? En halua ajatella niin pitkälle. Toistaiseksi vanhemmat ostokset ovat valmiina siirtymään uusien tilalta, mutta parin vuoden päästä voi jo tehdä tiukkaa.

Todellisuudessa en ole ihan onnistunut, mutta melkein! Kellot ovat tällä hetkellä vuosilta 2014, 2015, 2017, 2018 ja 2x 2020. Vuonna 2019 ostin kaksi kelloa, jotka myin molemmat, joten tavallaan ollaan tasoissa? :)

Moni hyppää hypekelkkaan ja ostaa kellon, joka on foorumeilla kehuttu ja toki hyvä, mutta ei puhuttele itseä. Itselläni se oli Seiko SARB033: kehuttu hyvä kello, mutta se ei lopulta millään tavalla puhutellut minua ja laitoin sen kiertoon.

Jotkut "ruksaavat laatikoita": pitää olla vähintään yksi kvartsi, rymy, pukukello, chrono, rolex, valkotauluinen, saksalainen, mikrobrändi jne. Mikäs siinä jos tykkää, mutta itse mieluummin ostan laatikkooni vaikka 6kpl japanilaisia suklareita, jos niistä tykkään, kuin että väkisin ostan erilaisia kelloja. Toisaalta tykkään, että laatikosta löytyy monipuolisuutta ja uusin ostos on taulultaan ensimmäinen vaalea, mistä tykkään kovasti, ja näyttäähän se hyvältä, kun laatikossa on muutakin kuin mustaa.

Loppuun vielä pohdintaa siitä, milloin kelloharrastaja voi olla tyytyväinen ostokseensa, kun suuri osa harrastajista (minä mukaan lukien, ainakin ennen?) tuntuu toimivan seuraavan kaavan mukaan: löytää, kiinnostuu, rakastuu, ostaa, nauttii, kyllästyy, myy. Oman maun kehittyminen vie ainakin itsellä vuosia ja nyt 6 vuoden harrastamisen jälkeen alan ymmärtää pikkuhiljaa, mistä tykkään, ja varmasti se muuttuu ja on erilainen 6 vuoden päästäkin. Yritän nyt ja jatkossa ostaa kellon vain, mikäli olen sitä himoinnut pitkään. Edelliset kaksi ostosta ovat olleet sellaisia, joita olen silmäillyt netistä useita vuosia. Silloin tietää, että kyllä siitä tulee tykkäämään, jos on usean vuoden siitä ollut kiinnostunut.

Kiitti viestistä ja oman filosofian avaamisesta. Aina kun on selkeä ajatus koko homman takana niin se helpottaa tätäkin harrastamista. Toisaalta on hyvää myös tuo, ettet ole luonut myöskään turhia rajoituksia eli jos kuusi japanilaista suklaria on se juttu niin asia ok.

Itse tuppaan sortumaan ajattelussa siihen, että olisi hyvä olla se ja se kello vaikkakin tärkeintä olisi olla vain kelloja, jotka aidosti tuottaa iloa ranteessa. Toisaalta inspiroi myös ajatus vain yhdestä kellosta, kuten tänne linkatussa Rolex GMT-tarinassa, mutta ehkä se ei ole mun juttu.

Kuuntelin juuri lenkillä tämänkin ketjuun teemaan sopivan podcastin. Kannattaa kuunnella. Siinä on pari esimerkkiä siitä, kuinka sen oman jutun löytäminen helpottaa kokoelman kasaamista. Toisella näistä se on ollut oivallus siitä, että hänellä on kaksi kokoelmaa. Toinen kokoelma koostuu käyttökelloista ja toinen kokoelma keskittyy vain tiettyihin Seikon vintagekelloihin, joita ei edes tarvitse suuremmin käyttää. Tälläinen itsensä armahtaminen siitä, ettei toisen kokoelman kelloja edes tarvitse sen suuremmin käyttää, on ollut vapauttava oivallus. Lisäksi kun tietää tarkalleen mitä kerää, ei tarvitse haahuilla tämän nykyisen valtavan tarjonnan keskellä ja miettiä tulisiko tuo ostaa vai ei, kun tietää tarkalleen mikä kokoelmaan dopii ja mitä sinne haluaa.

Itsellä on aika samantyyppinen filosofia kahdesta erillisestä kokoelmasta ja kokemukset siitä, kuinka fokusointi helpottaa kovasti hommaa ja vähentää jokaisen hienon kellon perään kuolaamista.

 

JHellberg

Uusi jäsen
Liittynyt
15.2.2019
Viestit
63
Todella mielenkiintoinen topic. Toivoisin, että itselläni olisi jokin päämäärä tai tavoite tässä harrastuksessa. Omalla kohdalla kyse on kuitenkin pääosin siitä, että kerään ulkonäön ja mielenkiinnon perusteella, vailla sen kummempaa filosofiaa.
Joitakin yksittäisiä "rasti ruutuun" tyylisiä ajatuksia on, kuten se, että haluaisin spring drive koneistolla olevan kellon joskus.

Oma maku on jo sen verran hioutunut, että tiedän pitäväni pääsääntöisesti yksin kertaisesta designistä, esim. vain harvat kronographit kiinnostavat. Myös pääsääntöisesti small second kellot eivät nappaa, (vaikka ensimmäinen arvokelloni sellainen oli )

Itse haudon sitä monien harrastajien romanttista kuvaa, että voisin omistaa vain yhden kellon. On kiehtova ajatus, että se liitettäisiin minuun. Myönnettävä kuitenkin on, että se tuskin omalla kohdalla toteutuu.
 

tj86430

Jäsen
Liittynyt
6.1.2018
Viestit
304
Faijalla oli Omegoita ja kun ostin itse ensimmäisen "kunnon" kellon oli sekin Omega. Työnantaja tarjosi mahdollisuuden valita merkkipäivälahja listalta, ja ainoa mille keksin mitään käyttöä oli Tissotin rannekello. Siitä se innostus hiljalleen kasvoi, ja toistaiseksi olen pitänyt linjana ainoastaan "sveitsiläiset laatumerkit" - eli ei käytännössä paljon mitään linjaa. Toinen mitä olen enimmäkseen noudattanut on "mekaaniset koneistot", mutta on tuonne sekaan yksi Longines V.H.P eksynyt kun halusin mahdollisimman tarkan kellon (myös tuo 20+v sitten ostamani Omega on kvartsi). Käytännössä olen kuitenkin ostanut kun on jotain mukavan näköistä tullut vastaan sopivaan hintaan (aiemmassa viestissä mainittu "Sulo Vilen" -periaate). Olen myös yrittänyt hankkia vähän eri tyyppisiä kelloja - suklari, GMT, komplikaatio jne. Kronografi vielä puuttuu, ja flieger (mutta niiden muotokieli ei useinkaan puhuttele).
 

JHellberg

Uusi jäsen
Liittynyt
15.2.2019
Viestit
63
Faijalla oli Omegoita ja kun ostin itse ensimmäisen "kunnon" kellon oli sekin Omega. Työnantaja tarjosi mahdollisuuden valita merkkipäivälahja listalta, ja ainoa mille keksin mitään käyttöä oli Tissotin rannekello. Siitä se innostus hiljalleen kasvoi, ja toistaiseksi olen pitänyt linjana ainoastaan "sveitsiläiset laatumerkit" - eli ei käytännössä paljon mitään linjaa. Toinen mitä olen enimmäkseen noudattanut on "mekaaniset koneistot", mutta on tuonne sekaan yksi Longines V.H.P eksynyt kun halusin mahdollisimman tarkan kellon (myös tuo 20+v sitten ostamani Omega on kvartsi). Käytännössä olen kuitenkin ostanut kun on jotain mukavan näköistä tullut vastaan sopivaan hintaan (aiemmassa viestissä mainittu "Sulo Vilen" -periaate). Olen myös yrittänyt hankkia vähän eri tyyppisiä kelloja - suklari, GMT, komplikaatio jne. Kronografi vielä puuttuu, ja flieger (mutta niiden muotokieli ei useinkaan puhuttele).

Hieman asian vierestä, mutta itselläni on tuo V.H.P myös ja on kyllä todella aliarvostettu kello.

Useinmiten kun puhutaan näistä "super quartz" kelloista, niin puhutaan Breitlingistä, Grand Seikosta ja ehkä Citizenistä. Ainakin Breitling ja GS on +-10 sek. vuodessa ja Longines +-5. Ja Longines on huomattavasti edullisempi.
Onhan se kieltämättä hieman tylsän näköinen (tai elegantin simppeli, riippuu mieltymyksistä), mutta aivan loistava hinta - laatusuhde.
 

hm42

Aktivisti
Liittynyt
30.9.2014
Viestit
1 215
VHP on teknisesti hieno, ja niin on myös koneiston GMT-versio. Tosin se sortunee hieman liikaa kikkailuun sen valomorsen kanssa vaikka onkin hauska idea.
 

JHellberg

Uusi jäsen
Liittynyt
15.2.2019
Viestit
63
Kiitti viestistä ja oman filosofian avaamisesta. Aina kun on selkeä ajatus koko homman takana niin se helpottaa tätäkin harrastamista. Toisaalta on hyvää myös tuo, ettet ole luonut myöskään turhia rajoituksia eli jos kuusi japanilaista suklaria on se juttu niin asia ok.

Itse tuppaan sortumaan ajattelussa siihen, että olisi hyvä olla se ja se kello vaikkakin tärkeintä olisi olla vain kelloja, jotka aidosti tuottaa iloa ranteessa. Toisaalta inspiroi myös ajatus vain yhdestä kellosta, kuten tänne linkatussa Rolex GMT-tarinassa, mutta ehkä se ei ole mun juttu.

Kuuntelin juuri lenkillä tämänkin ketjuun teemaan sopivan podcastin. Kannattaa kuunnella. Siinä on pari esimerkkiä siitä, kuinka sen oman jutun löytäminen helpottaa kokoelman kasaamista. Toisella näistä se on ollut oivallus siitä, että hänellä on kaksi kokoelmaa. Toinen kokoelma koostuu käyttökelloista ja toinen kokoelma keskittyy vain tiettyihin Seikon vintagekelloihin, joita ei edes tarvitse suuremmin käyttää. Tälläinen itsensä armahtaminen siitä, ettei toisen kokoelman kelloja edes tarvitse sen suuremmin käyttää, on ollut vapauttava oivallus. Lisäksi kun tietää tarkalleen mitä kerää, ei tarvitse haahuilla tämän nykyisen valtavan tarjonnan keskellä ja miettiä tulisiko tuo ostaa vai ei, kun tietää tarkalleen mikä kokoelmaan dopii ja mitä sinne haluaa.

Itsellä on aika samantyyppinen filosofia kahdesta erillisestä kokoelmasta ja kokemukset siitä, kuinka fokusointi helpottaa kovasti hommaa ja vähentää jokaisen hienon kellon perään kuolaamista.


Oli hyvä podcasti, joskin sisälsi vaarallisia ajatuksia.

Itse olen potenut hieman huonoa omaatuntoa siitä, etten kaikkia kellojani pidä, toisaalta en niistä halua luopuakkaan. Tämä ajatus, että voisi olla kokoelma kelloja, joita ei pidä on mielenkiintoinen. Worn&soundin podcastissa oli samaa keskustelua, että ne kellot siellä laatikossa ovat kuin taideteoksia ja niitä voi ihailla vaikkei ranteessa pitäisikään.

Keskustelu Cartierista herätti myös ajatuksia siitä, että ihastuu ja omistaakin kelloja, jotka eivät oikeastaan sovi omaan elämän tyyliin ja siksi niitä harvoin ranteeseen laittaa vaikka niistä pitääkin.
 

Puhti

Aktivisti
Liittynyt
6.7.2016
Viestit
697
Itse olen potenut hieman huonoa omaatuntoa siitä, etten kaikkia kellojani pidä, toisaalta en niistä halua luopuakkaan. Tämä ajatus, että voisi olla kokoelma kelloja, joita ei pidä on mielenkiintoinen. Worn&soundin podcastissa oli samaa keskustelua, että ne kellot siellä laatikossa ovat kuin taideteoksia ja niitä voi ihailla vaikkei ranteessa pitäisikään.

Jep, itse olen pääsemässä eroon tästä tunnontuskasta. Tätä on helpottanut se ajatus, että mulla on tosiaan kaksi erillistä kokoelmaa. Uudet kellot (3-4 kpl) ovat pääasiassa käyttökelloja, kun taas kaikkia vintagekokoelman kelloja ei tarvi pitää jatkuvasti. Toki kaikki vintagekokoelman kellot viettävät päiviä ranteessa, mutta hommassa on vähän sama meininki, kuin autoharrastajilla, jotka ajelevat vanhalla autollaan vain sunnuntaisin. Pääosan ajasta hekin vain ihailevat ja puunailevat autoa tallissa.

Keskustelu Cartierista herätti myös ajatuksia siitä, että ihastuu ja omistaakin kelloja, jotka eivät oikeastaan sovi omaan elämän tyyliin ja siksi niitä harvoin ranteeseen laittaa vaikka niistä pitääkin.

Jes, tätä pidän vieraana ajatuksena, koska kyllä hän kaikkien pitää ilmentää mua ja sopia mun "tyyliin". Tosin en ihan ymmärrä podcastissa puhetta Cartierista, koska pelkällä rannekkeen vaihdolla lähes jokainen Cartier sopii hyvinkin rentoon menoon. Toki mitään toolwatchia niistä tyypillisistä Cartiereista ei saa (esim. Tank).

Sen sijaan pidin podcastissa Cartierin suhteen esitettyä ajatusta, että syventyy yhteen kellomalliin/-merkkiin/-tyyppiin. Itse olen mennyt vintagellojen suhteen tällä mentaliteetilla, ja ohan se mukavan opettavaista, kun koittaa haalia kaiken tiedon yhdestä mallista.
 


Viimeisimmät keskustelut

Jäseniä paikalla

Foorumin tilastot

Keskustelut
13 569
Viestit
64 606
Jäsenet
6 962
Uusin jäsen
Topi.
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Ylös