kanikune
Kelloista innostunut
- Liittynyt
- 10.3.2013
- Viestit
- 924
Omegan kronografi maineikkaalla Dubois-Debraz-moduulilla (DD) tuli huoltoon.
Kello on kasattu moduuleista ja se purkautuu aika mukavasti..
Ensin saa pois nostaa autovetomoduulin ja alta paljastuu hieman modifioitu ETA2890A2.
Kun kruunun malttaa napata pois, saa myös peruskäyntikoneiston irroittaa suoraan alta paljastuvasta DD-moduulista.
Tässä DD-moduuli taulu pois.
Kirmataas suoraan purettu DD-moduuliin..
Ja purettuun peruskäyntikoneistoon.
Pesin alkuun suosiolla pelkästään käyntikoneiston.
Alkuun tynnyrin silta kohilleen. Vastaava rakenne taisi löytyä myös aiemmin huolletussa Tudorissa.
Stemmin ura näkyy yläosassa kuvaa sillassa.
Uusi jousi.
2. ratas jää tynnyrin alle.
Ja tynnyrin sillan saakin jo laittaa paikoilleen.
Ratasjouksu.
Ja silta yhdellä ruuvilla paikoilleen.
Ja sitten keykessiä pakettiin.
Keyless paketissa, kännäriin rasvaa.
Tässäpä käyntikoneiston taulunpuoli jo melkein kasassa. Liipottimen alaiskuasetelma puuttuu, sekä keskelle ajettava sekunnin ratas.
Ankkuri paikoilleen..
Ja liipotin. Ja sehän käy.
Seuraavaksi pesukoneeseen pääsi DD-moduuli. Tässä moduulissa on toiminnallisuutena ajan sekuntinäyttö, kronografipuolella sekunti, minuutti ja tunti rekisterit. Ajanoton sekunti on luonnollisesti keskellä.
Alkuun perussekunnin välitysratas paikoilleen.
Tässä sillassa on kiinteästi paikoillaan ajanoton välitysratas. Pari välitysratasta alas. Nämä siirtävät minuuttirekisterin ajamana tuntirekisteriä.
Ajanoton keskisekunnin ratas paikoillaan. Tämän nokkaan tulee kiinni ajanoton sekuntiviisari.
Silta paikoilleen, jossa on mukana ajanoton nollaavat vasarat.
Normi sekunnin välitysrattaat paikoilleen ylhäällä kuvassa.
Ja silta päälle. A:n muotoinen jousi pitää sekuntiviisarin käynnin stabiilina.
Stopin jarru. Stop-tilassa tämä vipu pitää ajanoton viisarit paikoillaan.
Ylhäällä kuvassa ajanoton valintakytkimen paikalleen napsauttava jousi. Alla kuvassa kronon jarrun jousi.
Ylhäällä kuvassa kronon päälle kytkevä vertikaali kytkin. Kuvassa mustalla näkyvä kohta on viisto. Kun siihen tuodaan tai siitä otetaan vipu pois, laskee tai nousee kytkevä haarukka.
Start-Stop-kytkin painin paikallaan yläoikealla.
Kronon tilatieto on Start-Stop-painimen vasemmalla puolella olevassa levyssä, josta tieto viedään myös linkuilla eteenpäin. Tässä linkku vie asennon palikalle, joka mahdollistaa tai estää reset-painimen painamisen. Reset-painin ei ole tässä vielä paikoillaan.
Tilatietoasentolevyn päälle tulee levy, johon tulee kronon vertikaalikytkintä ajava pala.
Tässä kuvassa vertikaalikytkintä ajava pala paikallaan. Tämä on hyvin yksinkertainen nasta, jossa on kuvassakin näkyvä kanttinen ohjauspinta yllä.
Tässä reset-painin paikallaan.
Reset-painimen palauttava jousi.
Reset-painimen päälle tulee linkku, joka ajaa vasaroita paininta painettaessa.
Viimeiset linkut käsittääkseni parantavat edellisten toimintaa.
Sitten saakin jo laittaa DD-moduulin sillan paikoilleen. Huomaa vertikaalikytkinta ajavan palan ura sillassa. Moduulista puuttuu enää minuuttirelli ja tuntiratas..
.. ja tämän jälkeen taulun saikin laittaa jo paikoilleen.
Sitten kopan kimppuun. Lasike oli ottanut osumaa, joten uusi tilalle.
Pusherin tiivisteet toki vaihtoon.
Uusi lasike paikoilleen ja kruunu valmiusasemissa.
Koppa oli veden alla jonkun tunnin ja tuntui viihtyvän. Pysyi myös sisältä kuivana.
Clasp oli myös rannekkeessa rikki, joten se meni vaihtoon.
Viisarit paikoilleen vähän jämymmällä viisarityökalulla.
Tässä paketti rakentumassa. Huomaa kuvassa L:n muotoinen hacking-lever liipottimen yläoikealla puolella. Autovetomoduuli paikallaanruuvattuna pitää tämän paikallaan.
Vaikka yleensä liipottimeen ei tarvitse koskea, tällä kertaa jouduin säätämään liipottimen regulaattoria. Jostain syystä regulaattorin pinnit oli jätetty liian auki ja tämä johtaa siihen, että kellon käynti elää amplitudivaihteluun jonkun verran. Säädön jälkeen kellon käynti rauhoittui selvästi.
Ilman asiaankuuluvaa Etachron-työkalua ei olisi ollut puhettakaan, että kyseistä hommaa olisi kannattanut tehdä.
(Kun spiraalin pituutta lisätään, kello käy hitaammin.
Lyhyempi spiraali ja kello käy nopeammin.
Jos regulaattorin pinnit ovat liian auki, isolla amplitudilla kellossa on efektiivisesti lyhyempi spiraali, koska spiraali vastaa regulaattorin pinneihin aiemmin. Tällöin kello käy nopeammin.
Pienemmällä amplitudilla vastaavasti spiraali näkyy pitempänä ja kello käy hitaammin.
Ääriesimerkkinä voi ajatella että erittäin pienellä amplitudilla spiraali ei ottaisi enää yhtää regun pinneihin. Tällöinhän kello kävisi paljon hitaammin. Tai vastaavasti isolla amplitudilla paljon nopeammin.)
Ja itse autovetomoduuli kasattuna.
autovetomoduuli paikallaan.
Ja siinäpä se olisi. Valmiina ranteeseen.
Kello on kasattu moduuleista ja se purkautuu aika mukavasti..
Ensin saa pois nostaa autovetomoduulin ja alta paljastuu hieman modifioitu ETA2890A2.
Kun kruunun malttaa napata pois, saa myös peruskäyntikoneiston irroittaa suoraan alta paljastuvasta DD-moduulista.
Tässä DD-moduuli taulu pois.
Kirmataas suoraan purettu DD-moduuliin..
Ja purettuun peruskäyntikoneistoon.
Pesin alkuun suosiolla pelkästään käyntikoneiston.
Alkuun tynnyrin silta kohilleen. Vastaava rakenne taisi löytyä myös aiemmin huolletussa Tudorissa.
Stemmin ura näkyy yläosassa kuvaa sillassa.
Uusi jousi.
2. ratas jää tynnyrin alle.
Ja tynnyrin sillan saakin jo laittaa paikoilleen.
Ratasjouksu.
Ja silta yhdellä ruuvilla paikoilleen.
Ja sitten keykessiä pakettiin.
Keyless paketissa, kännäriin rasvaa.
Tässäpä käyntikoneiston taulunpuoli jo melkein kasassa. Liipottimen alaiskuasetelma puuttuu, sekä keskelle ajettava sekunnin ratas.
Ankkuri paikoilleen..
Ja liipotin. Ja sehän käy.
Seuraavaksi pesukoneeseen pääsi DD-moduuli. Tässä moduulissa on toiminnallisuutena ajan sekuntinäyttö, kronografipuolella sekunti, minuutti ja tunti rekisterit. Ajanoton sekunti on luonnollisesti keskellä.
Alkuun perussekunnin välitysratas paikoilleen.
Tässä sillassa on kiinteästi paikoillaan ajanoton välitysratas. Pari välitysratasta alas. Nämä siirtävät minuuttirekisterin ajamana tuntirekisteriä.
Ajanoton keskisekunnin ratas paikoillaan. Tämän nokkaan tulee kiinni ajanoton sekuntiviisari.
Silta paikoilleen, jossa on mukana ajanoton nollaavat vasarat.
Normi sekunnin välitysrattaat paikoilleen ylhäällä kuvassa.
Ja silta päälle. A:n muotoinen jousi pitää sekuntiviisarin käynnin stabiilina.
Stopin jarru. Stop-tilassa tämä vipu pitää ajanoton viisarit paikoillaan.
Ylhäällä kuvassa ajanoton valintakytkimen paikalleen napsauttava jousi. Alla kuvassa kronon jarrun jousi.
Ylhäällä kuvassa kronon päälle kytkevä vertikaali kytkin. Kuvassa mustalla näkyvä kohta on viisto. Kun siihen tuodaan tai siitä otetaan vipu pois, laskee tai nousee kytkevä haarukka.
Start-Stop-kytkin painin paikallaan yläoikealla.
Kronon tilatieto on Start-Stop-painimen vasemmalla puolella olevassa levyssä, josta tieto viedään myös linkuilla eteenpäin. Tässä linkku vie asennon palikalle, joka mahdollistaa tai estää reset-painimen painamisen. Reset-painin ei ole tässä vielä paikoillaan.
Tilatietoasentolevyn päälle tulee levy, johon tulee kronon vertikaalikytkintä ajava pala.
Tässä kuvassa vertikaalikytkintä ajava pala paikallaan. Tämä on hyvin yksinkertainen nasta, jossa on kuvassakin näkyvä kanttinen ohjauspinta yllä.
Tässä reset-painin paikallaan.
Reset-painimen palauttava jousi.
Reset-painimen päälle tulee linkku, joka ajaa vasaroita paininta painettaessa.
Viimeiset linkut käsittääkseni parantavat edellisten toimintaa.
Sitten saakin jo laittaa DD-moduulin sillan paikoilleen. Huomaa vertikaalikytkinta ajavan palan ura sillassa. Moduulista puuttuu enää minuuttirelli ja tuntiratas..
.. ja tämän jälkeen taulun saikin laittaa jo paikoilleen.
Sitten kopan kimppuun. Lasike oli ottanut osumaa, joten uusi tilalle.
Pusherin tiivisteet toki vaihtoon.
Uusi lasike paikoilleen ja kruunu valmiusasemissa.
Koppa oli veden alla jonkun tunnin ja tuntui viihtyvän. Pysyi myös sisältä kuivana.
Clasp oli myös rannekkeessa rikki, joten se meni vaihtoon.
Viisarit paikoilleen vähän jämymmällä viisarityökalulla.
Tässä paketti rakentumassa. Huomaa kuvassa L:n muotoinen hacking-lever liipottimen yläoikealla puolella. Autovetomoduuli paikallaanruuvattuna pitää tämän paikallaan.
Vaikka yleensä liipottimeen ei tarvitse koskea, tällä kertaa jouduin säätämään liipottimen regulaattoria. Jostain syystä regulaattorin pinnit oli jätetty liian auki ja tämä johtaa siihen, että kellon käynti elää amplitudivaihteluun jonkun verran. Säädön jälkeen kellon käynti rauhoittui selvästi.
Ilman asiaankuuluvaa Etachron-työkalua ei olisi ollut puhettakaan, että kyseistä hommaa olisi kannattanut tehdä.
(Kun spiraalin pituutta lisätään, kello käy hitaammin.
Lyhyempi spiraali ja kello käy nopeammin.
Jos regulaattorin pinnit ovat liian auki, isolla amplitudilla kellossa on efektiivisesti lyhyempi spiraali, koska spiraali vastaa regulaattorin pinneihin aiemmin. Tällöin kello käy nopeammin.
Pienemmällä amplitudilla vastaavasti spiraali näkyy pitempänä ja kello käy hitaammin.
Ääriesimerkkinä voi ajatella että erittäin pienellä amplitudilla spiraali ei ottaisi enää yhtää regun pinneihin. Tällöinhän kello kävisi paljon hitaammin. Tai vastaavasti isolla amplitudilla paljon nopeammin.)
Ja itse autovetomoduuli kasattuna.
autovetomoduuli paikallaan.
Ja siinäpä se olisi. Valmiina ranteeseen.