Oletteko katselleet kelloja luupin läpi? Nyt vasta hommasin ensimmäisen luupin x15 suurentavan. Olisi kyllä pitänyt hankkia jo aikoja sitten. Tuolla vehkeellä näkyy aika paljon asioita, mitä paljain silmin ei näy. Ainakin se voi antaa harrastukseen uutta sisältöä vaikka sen ranne-/rattikuvan ottamisen sijaan, yhtään sitä väheksymättä.
Netissä on paljon juttuja ja videoita, joissa kellojen viimeistelyä esitellään ja saattaa kellojen myyjätkin kehua sitä. Niinpä ainakin minulle on muodostunut jonkunlainen mielikuva sarjavalmisteisista merkeistä, missä viimeistely on hyvää ja missä huikeaa. Esim. Rolexissa tai Grand Seikossa se on hyvää ja Langessa tai Patekissa se on huippua. Minkään kohdalla ei taideta puhua, että ihan paskaa. No ehkä se kiinalaistuotanto Hilfigerit, Korsit ym.
Näistä em. merkeistä puhutaan, kun puhutaan hyvästä viimeistelystä. Kun tähän saakka on ollut tavallaan mielikuvien varassa, niin tällainen parin kympin vekotin on tuonut uusia piirteitä harrastukseen. Kellot ovat näköjään hyvin yksilöllisiä, vaikka sarjatuotantokellojen pitäisi olla samanlaisia. Siis pieni kauneusvirhe, kuten hiuksenhieno naarmu viisarissa tekee kellosta yksilöllisen, vaikka sitä ei ehkä kukaan odota vai onko sillä lopulta mitään väliä, kun ”virhe” ei näy paljaalla silmällä. Jotenkin odottaisi, että yksilöllisyys muodostuu käsityöstä, esim. koristelun tekemisestä, kai sitäkin on ainakin pienemmissä sarjoissa. Kun kellotaulussa on roska tai karva, niin ei se kuulu luksusmerkin kelloon. Kun taas edullisimmissa kelloissa esim. Indeksien epätasaisuus tuntuu helpommin hyväksyttävältä. Jokaisella on toki mahdollisuus muodostaa oma vaatimustasonsa.
Tällaisella x15 suurentavalla luupilla näkyy jo ihmeen paljon. Youtubessa on videoita, joissa tutkitaan mikroskoopilla Rolexin, Grand Seikon ja Langen paremmuttaa. Viimeisin on noista kolmesta jo eri hintaluokassa, joten miksi edes verrataan kahteen ensimmäiseen. Ainakin erot viimeistelyssä ovat selkeitä.
Tulee myös ajatelleeksi, että aika monen sarjatuotantokellon markkinoinnissa korostetaan muita asioita, kuten esim. koneiston tarkkuutta. Tämä lupaus varmasti pitää, mutta miksei voisi kertoa, että näkyvien osien viimeistely on sillä tasolla, että parin kympin luupilla ei kymppitonnin kellosta näy virheitä. Tämä näin kärjistäen. Grand Seikon kohdalla on ollut sellainen mielikuva, että viimeistely on hyvällä tasolla hintaan nähden. Liekö markkinoinnin tulosta vai mitä. Gs on sellaisessa hintaluokassa, joka on monen saavutettavissa. Lange on jo harvempien.
Yöunia luupin hankinta ei vienyt, eikä kelloja sen takia lähde kiertoon, mutta uusia näkymiä kyllä avautui.
Netissä on paljon juttuja ja videoita, joissa kellojen viimeistelyä esitellään ja saattaa kellojen myyjätkin kehua sitä. Niinpä ainakin minulle on muodostunut jonkunlainen mielikuva sarjavalmisteisista merkeistä, missä viimeistely on hyvää ja missä huikeaa. Esim. Rolexissa tai Grand Seikossa se on hyvää ja Langessa tai Patekissa se on huippua. Minkään kohdalla ei taideta puhua, että ihan paskaa. No ehkä se kiinalaistuotanto Hilfigerit, Korsit ym.
Näistä em. merkeistä puhutaan, kun puhutaan hyvästä viimeistelystä. Kun tähän saakka on ollut tavallaan mielikuvien varassa, niin tällainen parin kympin vekotin on tuonut uusia piirteitä harrastukseen. Kellot ovat näköjään hyvin yksilöllisiä, vaikka sarjatuotantokellojen pitäisi olla samanlaisia. Siis pieni kauneusvirhe, kuten hiuksenhieno naarmu viisarissa tekee kellosta yksilöllisen, vaikka sitä ei ehkä kukaan odota vai onko sillä lopulta mitään väliä, kun ”virhe” ei näy paljaalla silmällä. Jotenkin odottaisi, että yksilöllisyys muodostuu käsityöstä, esim. koristelun tekemisestä, kai sitäkin on ainakin pienemmissä sarjoissa. Kun kellotaulussa on roska tai karva, niin ei se kuulu luksusmerkin kelloon. Kun taas edullisimmissa kelloissa esim. Indeksien epätasaisuus tuntuu helpommin hyväksyttävältä. Jokaisella on toki mahdollisuus muodostaa oma vaatimustasonsa.
Tällaisella x15 suurentavalla luupilla näkyy jo ihmeen paljon. Youtubessa on videoita, joissa tutkitaan mikroskoopilla Rolexin, Grand Seikon ja Langen paremmuttaa. Viimeisin on noista kolmesta jo eri hintaluokassa, joten miksi edes verrataan kahteen ensimmäiseen. Ainakin erot viimeistelyssä ovat selkeitä.
Tulee myös ajatelleeksi, että aika monen sarjatuotantokellon markkinoinnissa korostetaan muita asioita, kuten esim. koneiston tarkkuutta. Tämä lupaus varmasti pitää, mutta miksei voisi kertoa, että näkyvien osien viimeistely on sillä tasolla, että parin kympin luupilla ei kymppitonnin kellosta näy virheitä. Tämä näin kärjistäen. Grand Seikon kohdalla on ollut sellainen mielikuva, että viimeistely on hyvällä tasolla hintaan nähden. Liekö markkinoinnin tulosta vai mitä. Gs on sellaisessa hintaluokassa, joka on monen saavutettavissa. Lange on jo harvempien.
Yöunia luupin hankinta ei vienyt, eikä kelloja sen takia lähde kiertoon, mutta uusia näkymiä kyllä avautui.
