In-House - mitä se nykyään tarkoittaa?

[hm42]

Kaikkien tunteman ETA-päätösten pohjalta syntyneestä tilasta on tehty erilaisia määrittelyitä siitä, mikä oikein onkaan in-housen määritelmä.
Onko se omissa tiloissa vain omaan käyttöön ja käsin alusta alkaen tehty koneisto, vai omassa omistuksessa olevan alihankkijan tuote joka tehdään vain omaan käyttöön, vai riittäisikö osaomistus jota voidaan myydä muillekin, jne. Tässä on yksi verkosta löytynyt speksi, itse en välttämättä tätäkään jakoa allekirjoita mutta parempi kuin ei mitään:

Hand-Crafted Movement – movement made by hand and crude machine in a small workshop (e.g. Vacheron’s Cabinotiers, Dufour)

Proprietary In-House Movement – movement made in a brand-owned factory and only used by that brand (e.g. Moser, Rolex, Grand Seiko, some Seikos)

Non-Proprietary In-House Movement – movement made in a brand-owned factory, also used by third-parties (e.g. most Seiko movements)

Proprietary Movement – proprietary movement developed and/or produced in conjunction with third-parties (e.g. Bremont, Oris)

Proprietary Sister-Company Movement – movement only available to the brand from a sister-company (e.g. some Longines-ETA-Swatch movements)

Non-Proprietary Sister-Company Movement – movement by sister-company also available in third-party watches (e.g., Zodiac-STP-Fossil)

Olisiko siis Longinesin tai Tissotin vain heille tuunattu, oman konsernin ETA-koneisto in-house vai ei? Tai olisiko Kenissin tekemä koneisto Tudorille in-house? Entä jos sama koneisto on tehty yhteistyössä Breitlingin kanssa? Aeglerin koneistot Rolexissa?

 

[nouneim]

On tullut joskus havaittua, että in-housen määritelmää on vähän venytetty joissakin tapauksissa. Eri merkkien in-house koneistoissa saattaa olla niin paljon yhtäläisyyttä, että suurelta osin koneiston osat tulevat samalta valmistajalta (esim. Richemont groupin tai Swatch goupin merkeillä).

Viime vuosina moni merkki, joka aiemmin on ottanut käyttöön lähinnä isojen valmistajien työhevosia, on alkanut tekemään in-house koneistoja (esim. IWC:n lähihistoria, Oris jne.). Kuitenkin nämä taitaa olla paljolti isojen alihankkijoiden jäljiltä. Saattaa olla, että merkeillä on näppinsä pelissä näiden "in-house" koneistojen räätälöinnissä, ja ihan samanlaista ei muille tehdä. Tag Heuerin in-house herätti muutama vuosi sitten keskustelua kun in-house olikin paljolti Seikon tekemä (vai muistanko oikein? ) jne.

Ei kai sinänsä alihankkijoiden käyttämisessä ole vikaa, mutta tuo sana liitetään mielikuvissa vahvasti merkin omaan tekniseen osaamiseen, ja johtaa helposti petettyyn oloon, kun se ei olekaan kokonaan oman pajan tuote.

 

[hm42]

Aiheesta oli kiinnostava artikkeli, https://www.ablogtowatch.com/grindi...ovement-craze-was-is-stupid-the-cool-way-out/
jossa myös liputettiin kimppakehityksen puolesta - sitä, mitä Kenissi tekee Breitlingin kanssa nyt.

 

[blingmatic]

Eternalla oli hyvä idea 3902 muodossa, muutamilla parannuksilla olisi ollut hyvä pohja laadukkaille tuotteille. Nykyisen omistajan toimiessa kaukoidässä ja halpistuotteilla, merkki vaipuu historian hämärään. Aiemmat Eta-sisältöiset yhä käyttökelpoisia.

 

[Vahinko ei tule kello...]

Saako tässä keskustella "talon sisällä tehdyistä" muutenkin, vaiko pelkästään sen määritelmästä?

Itse olen alkanut autojen viime vuosikymmenien kehityksen myötä jopa jossain määrin kammoksumaan tätä ns. in-housea. Olemmehan nähneet mihin se on autojen saralla johtanut. (lähinnä siis huollot ja varaosat) Sama näyttää seuranneen kellojen suhteen.

Muistan itsekin hyvin ajat omalta kohdaltani, kun ajattelin että jossakin kellossa oli "vain" ETA.
Mutta olipa siinä vaan sellainen hieno puoli noissa ns. geneerisissä koneistoissa, että kuka tahansa ammattitaitoinen ja pätevä kelloseppä huolsi ja korjasi ne ilman ongelmia.

Ok, toki voi olla ettei perus elabore- tason ETA:aa tai nykyään geneerisessä käytössä olevaa elabore- Sellitaa saa aivan käymään 0 - +3s. vuorokaudessa, mutta kyllä tuossakin kannattaa asiaa ajatella maalaisjärjellä.
Top- versiot kuitenkin ovat jo lähellä kronometrispeksejä. Ja löytyyhän toki näiltä generiisiltäkin koneistovalmistajilta myös kronometritason koneita niin ikään.

Saakeli kun en kuollaksenikaan muista, että kuka sangen kuuluisa ja arvostettu kellomies (saattoi olla peräti itse Chuck Maddox, mutten varmaksi muista) oli loppuun asti ja kerta toisensa jälkeen sitä mieltä, in-house porukan itkupotkuraivareista ja närkästymisistä huolimatta, että taiten reguloitu Valjoux 7750 (kronografikoneisto) olisi edelleen tarkkakäyntisin mekaaninen koneisto mitä tehty on.