Keeper

[Litus]

Olen alkanut miettimään kelloa joka jäisi itselle pysyvästi (aivan "loppuiäksi")

Komplikaatioita ei mielestäni tarvi, pelkkä aika riittää.
Luotettava tietysti pitää olla. Huollot tarvittaessa
Selkeä luettavuus tärkeää
Ajaton design, ajatuksena että tulee olemaan käytössäni kymmeniä vuosia
Ranneistuvuus myös tärkeä
Järkevä koko (ranne n 18cm)

Ensimmäisenä mieleeni tulee oyster prepetual 39mm. Sininen taulu tällä hetkellä kiinnostavin, mutta olisiko musta kuitenkin luettavampi?
Vastaava ehkä Aqua Terra, mutta olisiko liian paksu?

Onko foorumilaisilla ollut vastaavia ajatuksia tai se "real keeper" jo hankittu?

 

[Notlimah]

Kelloharrastus on vähän samanlainen juttu kuin postimerkkeily. Ostetaan, myydään ja vaihdetaan kelloja, otetaan niistä kuvia ja aina välillä annetaan jollekin yksilölle "ranneaikaa".
Minulle on kertynyt muutama kello, enää ei juuri kiinnosta uusien ostaminen, ja kelloa pidän ranteessa siksi kun siitä on niin vaivaton nähdä kellonaika. Juhlallisiin tilaisuuksiin ulkomuodoltaan juhlallisempi eli pukukello, arkipäivään arkisempi malli. Subbareita en harrasta koska en harrasta sukellusta, uidessakin jätän kellon aina rannalle. Feikkaamaan en siis ala.
Vuosikymmeniä sitten rannekello oli käyttöesine ja ihan tarpeellinen kapine kun liikkeellä ollessa ei juuri muuta keinoa ollut ajan tarkastamiseksi. Sieltä ajalta minullekin on jäänyt päälle rannekellon käyttö, ja mietin että vaikka sinänsä olen kelloista kiinnostunut, varsinainen kelloharrastaja en ole. Ei kait sitä voi kutsua harrastukseksi jos pitää kelloa ranteessaan ?

Asiaan: "real keeper"-kellon pitäisi olla kestävä sekä arvostus-, ulkomuoto- että kestävyysmielessä (koneisto ja ulkokuori), sekä soveltua moneen tilanteeseen. Tuo arvostus on henkilökohtainen juttu, pääasia on että itse arvostaa omaa kelloaan, muiden arvostuksista kun ei koskaan tiedä. Miten tietää, arvostaako samaa kelloa vielä 10 vuoden päästä ? Hyvää onnea etsinnälle.

 

[tj86430]

Pitkälti makuasoita. Itse ostin 23v sitten Omega constellationin, ja se on mielestäni ajattoman tyylikäs edelleen, vaikka onkin reilusti nykymuotia pienempi (menisi nykystandardein naisten kellona). Sittemmin olen perinyt myös isältäni pari vanhempaa Omega geneveä, vuosilta 1963 ja 1978. Varsinkin uudempi noista on ulkonäöltään edelleen täysin modernin oloinen.

Luulisi että mikä tahansa laatumerkin klassikkomalli kestää aikaa varsin hyvin sekä mekaanisesti että ulkonäöltään. Loppu on sitten makuasioita (ja osin tietysti myös lompakon paksuus vaikuttaa)

Yksi lähestymistapa on katsella vanhojen mallien kuvia. Miltä näyttävät vaikkapa 30v vanhat saman mallisarjan kellot? Jos ne näyttävät edelleen silmää miellyttäviltä, on ihan hyvät mahdollisuudet että nykymallitkin kestävät hyvin aikaa. Minulle esim. Rolex datejust on tällainen, voisin hyvin kuvitella käyttäväni esim. 80-90 luvun mallia nyt, ja uskoakseni jos nyt ostaisin uuden DJ:n se miellyttäisi silmää luultavasti lopun ikääni.

 

[Jartsu01]

Itse hankin kaikki kelloni "keeper" mentaliteetilla. Aluksi olivat kvartsikoneistolla ja viimeiset kolme ovat olleet erityyppisiä automaatteja.

Ajanotto oli aiemmin se juttu, nyt kiinnostavat enemmän maailmanaika- ja GMT-kellot.

Lähetetty minun SM-G970F laitteesta Tapatalkilla

 

[hm42]

Ei ensimmäistäkään vieläkään ole tullut kohdalle. Monen oston kohdalla olen itselleni noin vakuuttanut, mutta aina olosuhteet muuttuvat ja tekee mieli vaihtaa johonkin muuhun.

 

[Puhti]

Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, mutta kyllä mun kokoelmassa joitain keeppereitä löytyy. Jotain hyvin kummallista täytyisi tapahtua, että luopuisin niistä. Näitä kelloja ovat vintage Omega Seamaster 30, joka oli ensimmäinen ostamani kello ja hääkelloni sekä Tudor Prince Date+Day "Buckley dial". Varmasti myös joku Zenith Defy tulee löytymään kokoelmasta. Muuten kaikki voi periaatteessa vaihtua. Hankin kuitenkin kelloja lähinnä keeper-meiningillä eikä mitään radikaaleja muutoksia ole näköpiirissä, korkeintaan jonkun kellon voin vaihtaa astetta parempaan, kuten suklarin alle tonnin luokasta 2000-3000€ luokkaan.

 

[EVK]

Mulla kanssa 60 luvun alun Omega Seamaster 30 m mustalla taululla josta en luovu,omaa ikäluokkaa. Kaksi muuta uutena ostettuina: Seamaster 300m bond vm. 1999 ja Seamaster 300m chrono vm. 2000. Ei vaan pysty luopumaan!