Kellojen designissa jo aika katsoa tulevaan?

[Puhti]

Onko muita kelloharrastajia alkanut jo tökkimään "kellouutuudet", joissa kellon design on haettu menneiltä vuosikymmeniltä tai jopa suoraan kopioitu merkin aikaisemmasta mallista/tehty suora uudelleenjulkaisu? Tämä trendihän on tainnut jatkua isona jo reilut 10 vuotta. Itse en jaksa enää innostua näistä vaan kaipaan jotain uutta, jotain mikä kuvastaa 2020-lukua. Toki edelleen julkaistaan kelloja, jotka tuovat uutta designia ja näyttävät tuoreilta. Yksi parhaimmista esimerkeistä tällaisesta on Bvulgarin Octofinissimo. Kaipaisin kuitenkin lisää näitä, en esim. valmiiksi patinoituneita kelloja.

Olen pohtinut sitä, että mikä on näiden vintagekelloja henkivien kellojen arvostus vaikka 20 vuoden päästä. Oma veikkaukseni on, että niitä ei erityisemmin arvosteta, koska on vaikea nähdä, että esim. 1960-70-luvun kellojen "kopiot" tulevat uudestaan muotiin. Sen sijaan alkuperäiset 196-70-luvun kellot voivat olla edelleen kovassa huudossa 20 vuodenkin päästä. Lisäksi ne onnistuneet uudet designit, joita on viime vuosina luotu, voivat olla tulevaisuudessa arvossa.

 

[samyel]

Sama on välillä käynyt mielessä. Esimerkiksi niinkin hieno brändi kuin Tudor tuntuu olevan voimissaan lähinnä Black Bayn takia. Minusta hienoin kello ko. brändiltä on North Flag, mikä tuskin on samanlainen myyntihitti kuin BB. Kiinnostavaa tosiaan nähdä arvostetaanko vaikkapa Black Bayta vielä kymmenienkin vuosien päästä samalla tavalla. Samanlaista "re-edition"-kulttuuria tuskin on ollut aiemmin olemassa kuin tällä vuosituhannella. Ehkä kysyntää on enimmäkseen perusmallin aikaraudoille ja siksi taloudellisia riskejä ei oteta. Sama vamma on kyllä aika monella muullakin alalla.

Onhan toki joitain kiinnostavia avauksia ollut. Oriksen Pro Pilot X on ainakin uudenlaista tyyliä, sellainen suunta veisi Oristakin eteenpäin ja toimii ainakin minun silmään. Ajattelin että Oris jatkaisi tuon mallin tyyliä edullisemmassakin pilottikellomallistossa, mutta harmi kyllä niin ei käynyt ainakaan vielä. Sitten on pienempiä kiinnostavia kuten Gorilla Watches (jossa oli muistaakseni joku AP:n tyyppi perustajana) ja Wild Horologists & Teamilla on myös hauskoja kelloja. Tykkään myös Bell&Rossin integroidulla rannekkeella olevasta kellosta.

Jotain villiä olisi kiva nähdä. Kuka tietää, ehkä sellaisia on jo olemassa, ovat vain niin pienen piirin juttuja ettei niitä vielä tunnista ennenkuin lyövät läpi isolle yleisölle.

 

[Puhti]

Sama on välillä käynyt mielessä. Esimerkiksi niinkin hieno brändi kuin Tudor tuntuu olevan voimissaan lähinnä Black Bayn takia. Minusta hienoin kello ko. brändiltä on North Flag, mikä tuskin on samanlainen myyntihitti kuin BB. Kiinnostavaa tosiaan nähdä arvostetaanko vaikkapa Black Bayta vielä kymmenienkin vuosien päästä samalla tavalla. Samanlaista "re-edition"-kulttuuria tuskin on ollut aiemmin olemassa kuin tällä vuosituhannella. Ehkä kysyntää on enimmäkseen perusmallin aikaraudoille ja siksi taloudellisia riskejä ei oteta. Sama vamma on kyllä aika monella muullakin alalla.

Se on ihan totta, että kelloala ei ole tämän asian kanssa yksin vaan myös muualla on ollut sama trendi.

Tudor on tosiaan hyvä esimerkki tästä. North flag on mustakin heidän mielenkiintoisimpia malleja. Samaa sarjaa Pelagoksen kanssa. Ehdottomasti kunnioitusta Tudor siitä, että ovat luoneet nuo mallit. Oma mutuni onkin, että 20 vuoden päästä esim. North Flag on halutumpi malli kuin Black Bay 58, todennäköisesti jo aiemmin.

Onhan toki joitain kiinnostavia avauksia ollut. Oriksen Pro Pilot X on ainakin uudenlaista tyyliä, sellainen suunta veisi Oristakin eteenpäin ja toimii ainakin minun silmään. Ajattelin että Oris jatkaisi tuon mallin tyyliä edullisemmassakin pilottikellomallistossa, mutta harmi kyllä niin ei käynyt ainakaan vielä. Sitten on pienempiä kiinnostavia kuten Gorilla Watches (jossa oli muistaakseni joku AP:n tyyppi perustajana) ja Wild Horologists & Teamilla on myös hauskoja kelloja. Tykkään myös Bell&Rossin integroidulla rannekkeella olevasta kellosta.

Kyllä, onhan näitä uutta luoviakin tapauksia. Mainitsemasi Oris on hyvä esimerkki. Zenithiltä voisi nostaa esim. keraamisen Defyn ja monen muun Defy-mallin. Valitettavan harvassa nämä ovat.

Lisäksi on hyvä nostaa esille yhtenä ryhmänä ne mallit, joiden valmistus on jatkunut hyvin samanlaisella tunnistettavalla designilla vuosikymmeniä, kuten valtaosa Rolexeista, Omega Speedmaster, Audemars Pigue Royal Oak jne. Näillä on varmasti pullat hyvin uunissa tulevsisuudessakin, koska ne ovat ikoneja ja pysyvät sellaisina. Sen sijaan näistä menneiden vuosikymmenten designia kopioivista kelloista tai uudelleenjulkaisuista tuskin tulee ikoneja.

 

[Kivimäen Petteri]

Muotoilijat varmasti tekisivät lennokkaitakin ratkaisuja, mutta kellot ovat koruja ja täytyy miettiä sitä mikä koko jutun pitää käymässä: konservatiivista asiakasta.

Kovin lennokkaat mallit eivät välttämättä montaa vuotta myymättä ikkunassa keiku ja se perinteinen design saattaa asiakkaan mielestä olla edelleenkin mieluisampi, vaikka uusi malli olisi master chronometer pelkän chronometerin lisäksi. Omegan Constellation onkin hyvä esimerkki; integroidulla rannekkeella varustetut Constellationit ovat hyviä ja näyttäviä kelloja, vaan eivät käy kaupaksi.

 

[Kivimäen Petteri]

Pyörää on tosiaan vaikea keksiä uudestaan.

Jos haluaa erottua joukosta, pitää tehdä richardmillet ja unohtaa Bauhaus-slogan Muoto seuraa funktiota.

Toisaalta kellolla voidaan monta funktiota, Richard Millen kelloilla tai Sylvesterin kellolla elvistely lienee se pääasiallisin:

Käärmettä, kalloa ja kaikkee..

 

[Koistinen]

Tuotekehityksessä tullut oltua useammasta näkökulmasta mukana, kärjistäen voisi sanoa, että radikaalit muutokset eivät myy. Ihmiset tuppaavat olemaan konsevatiivisia ja pelaamaan varman päälle - lue epävarmoja itsestään ja menevät laumoissa. Usea alaa uudistaneella tuotteella on ollut alkuun todella vaatimaton myynti, harvalla yrityksellä on resursseja saada kriittistä massaa liikkeelle/ tehdä turskaa tovi.

Liiketaloudellisesti on järkevämpää kaupallisesti hakea markkinarako/tuote johon iskeä kiinni, kuin luoda uusi markkinoita järisyttövä tuote/palvelu johon alkaa potenttiaalisia asiakkaita "kouluttamaan"

Jokainen yritys/suunnittelija toki omasta mielestään on Steve Jobs / Henry Ford joka pystyy luomaan uutta. Totuus yleensä vain on toinen.

Kellopuolella näen kuitenkin valoa tunnelin päässä, aika pienet voluumit lopen kyseessä. Mikä tekee uudistumisen helpommaksi noissa monibränditaloissa.

 

[hm42]

Brändihistorialla on kuitenkin iso merkitys merkin arvostuksessa.
Sillä ei mielestäni ole niinkään väliä, onko klassikkomallin modernisoinnissa välissä tuotantotaukoja ja uusi versio vanhasta kellosarjasta tuodaan erikseen aina hetkeksi aikaa myyntiin poistuakseen taas välillä, vai jatkuuko malliston uusiminen tauotta.

 

[Puhti]

Tuotekehityksessä tullut oltua useammasta näkökulmasta mukana, kärjistäen voisi sanoa, että radikaalit muutokset eivät myy. Ihmiset tuppaavat olemaan konsevatiivisia ja pelaamaan varman päälle - lue epävarmoja itsestään ja menevät laumoissa. Usea alaa uudistaneella tuotteella on ollut alkuun todella vaatimaton myynti, harvalla yrityksellä on resursseja saada kriittistä massaa liikkeelle/ tehdä turskaa tovi.

Liiketaloudellisesti on järkevämpää kaupallisesti hakea markkinarako/tuote johon iskeä kiinni, kuin luoda uusi markkinoita järisyttövä tuote/palvelu johon alkaa potenttiaalisia asiakkaita "kouluttamaan"

Jokainen yritys/suunnittelija toki omasta mielestään on Steve Jobs / Henry Ford joka pystyy luomaan uutta. Totuus yleensä vain on toinen.

Kellopuolella näen kuitenkin valoa tunnelin päässä, aika pienet voluumit lopen kyseessä. Mikä tekee uudistumisen helpommaksi noissa monibränditaloissa.

Tottakai, mutta mielestäni uuden luominen ei tarkoita automaattisesti radikaalia. Hyvänä esimerkkinä vaikka Oris Aquis. Eihän se ole mikään radikaali designiltaan, mutta kuitenkin riittävän uuden tyyppinen design. Uskon myös, että se uppoaa konservatiivisempaankin makuun.

 

[Puhti]

Brändihistorialla on kuitenkin iso merkitys merkin arvostuksessa.
Sillä ei mielestäni ole niinkään väliä, onko klassikkomallin modernisoinnissa välissä tuotantotaukoja ja uusi versio vanhasta kellosarjasta tuodaan erikseen aina hetkeksi aikaa myyntiin poistuakseen taas välillä, vai jatkuuko malliston uusiminen tauotta.

Mielestäni juuri se pitkä, aukoton historia on nimenomaan esim. Rolexin vahvuus. Rolex on pitkäjänteisesti kehittänyt omia perusmallejaan, kuten Datejustia ja Subia. Designin peruselementit ovat samat, mutta koko ajan on kehitetty tuotteita eteenpäin. Tämä on juuri yksi keskeisimmistä tekijöistä, miksi Rolex on nykyisessä asemassa. Tällainen on mielestäni ihailtavaa toimintaa.

Moni firma ei ole tehnyt samoin vaan ne nostelevat omasta historiastaan nykytrendeihin sopivia kellomalleja. Kyllähän tätä jaksaa vähän aikaa, mutta itse kaipaisin juuri näiltä firmoilta mieluummin jotain uutta ja lisäksi niiden perusmallien jatkokehittämistä.

 

[hm42]

Onhan Rolexillakin noita gäppejä historiassaan. Yksi viimeisimpiä on Sea-Dwellerin lopetus 2009 ja uudelleen aloitus 2014, kuuden vuoden tauon jälkeen erilaisena. Meneekö tämä nyt tuohon jälkimmäiseen kategoriaan?

Toinen esimerkki on Rolex Milgauss. Tuotanto lopetettiin 1988. Uusi malli esiteltiin 20 vuoden tauon jälkeen 2007. 20 vuotta ainakin on jo aukko historiassa, jos 6 vuotta olisi vielä hilkulla.

 

[Puhti]

Onhan Rolexillakin noita gäppejä historiassaan. Yksi viimeisimpiä on Sea-Dwellerin lopetus 2009 ja uudelleen aloitus 2014, kuuden vuoden tauon jälkeen erilaisena. Meneekö tämä nyt tuohon jälkimmäiseen kategoriaan?

Toinen esimerkki on Rolex Milgauss. Tuotanto lopetettiin 1988. Uusi malli esiteltiin 20 vuoden tauon jälkeen 2007. 20 vuotta ainakin on jo aukko historiassa, jos 6 vuotta olisi vielä hilkulla.

Tottakai niitä aukkoja löytyy Rolexinkin historiasta joistakin malleista. En kuitenkaan näe, että nöistä kumpikaan menee vintagetrendi-kategoriaan, jossa on nostetttu omista vanhoista katalogeista kellomalleja nykymallistoon.

 

[Kivimäen Petteri]

Uppooko tää nykynuorisolle:

Omaan silmää TOP 5, mutta minäpä olenkin jo vanha kääkkä..

 

[pietu]

Uppooko tää nykynuorisolle:

Omaan silmää TOP 5, mutta minäpä olenkin jo vanha kääkkä..

Ei kyllä uppoa tällaiselle nuoruuden jo tovin aikaa ohittaneelle. Vika siis bezelissä, mutten ihan jees.

 

[Ikarus]

Niin, kyllähän esim. mikrobrändit tekevät mitä ihmeellisimpiä kelloja, mutta ne jäävät väkisinkin mikroiksi. Kelloihmiset (minä mukaan lukien) omaavat usein vain vähän rohkeutta valita niitä erikoisempia kelloja, vaan käytetään rahamme mieluummin varman päälle Speedmasteriin, Submarineriin ja muihin ikoneihin. Niillä ei voi mennä pieleen.

On kyllä niitäkin harrastajia, jotka nimenomaan nauttivat "outolintu"-kelloista.

Stowa on muuten hyvä esimerkki valmistajasta, joka tuntee hienon historiansa (ja jatkaa oman heritagensa kunnioittamista menestysmalleissaan), mutta kuitenkin rohkeasti uusien mallien kehittämistä ja tekee myös omaperäisiä malleja (esim. Flieger DIN professional).

 

[teppo teboil]

Vähän aiheen sivusta, en voi oikein ottaa kantaa tonnien kellojen muotoiluun, kun itselläni ei selaista ole koskaan ollut, mutta halpiskelloista ehkä, ainakin olen niitä käyttänyt ja tavallaan voisi sanoa että harrastan (tosin en tiedä halpiksistakaan paljoa), hieman tajunnanvirtaa...

Aikoinaanhan uudet kellotmallit säväyttivät teknisten innovaatioiden vuoksi. Aluksi kai oli iskunkestävyys, vesitiiviys, tarkkuus ja kellon sirous, sitten 70-luvulla leikiteltiin muodoilla ja väreillä, digitaalikellot toivat kuvitteellisen avaruustekniikan ranteeseen, käytännöllisemmät ana-digit ja sirosti muotoillut analoginäyttöiset kvartsit ottivat vallan, urheilukellot ja sykemittarit tulivat ranteeseen, nyt varmaan on monien mielessä on Applen tai Android älykello haaveena.

Jotenkin tuntuu, että sama juttu kuin autoissa, että aikojen alussa oli useita erilaisia ja erikoisia ajatuksia siitä minkälainen auto voisi olla, jopa veneauto ja lentävä auto, uudet automallit yllättivät ja olivat mielenkiintoisia, naurattivatkin, mutta nyt on hyvin tasaista ja autot ovat tasaisen hyviä, sähkö tuo varmaan urheiluauton tehot kohta jokaiselle, joka tietysti on mielenkiintoista odottaa.

Kelloissakin tuntuu että tasainen käytännöllisen lukualustan tarjoava laatta ranteessa on lähitulevaisuutta, joka tosin ei innosta minua yhtään.

Itseäni harmittaa etten ostanut Pebblen halvinta älykelloa silloin aikoinaan. Jälkeenpäin ajatellen oli todella loistavan käytännöllinen - sähköinen muste -näyttö kulutti virtaa vähän ja oli päällä koko ajan kuin LCD, ja avoin ohjelmointiympäristö käyttäjien ohjelmille + edullinen hinta,

Monien mielestä varmaan halvan lelun näköinen, mutta sympaattisin älykello ikinä ulkoasultaan.

Hamilton palasi 2020 takaisin vuoteen 1973, Roger Mooren kello elokuvasta Live And Let Die on julkaistu uudelleen (uusitulla tekniikalla), teräksinen 700 euroa ja kullattu numeroitu sarja (myyty loppuun kai) 1000 euroa.

Monet kuolasivat tuota jo ennen julkaisua.

Hamilton PSR on omaan makuun liian raskaan näköinen yksinkertaiseksi LED-kelloksi ja muovinen 70-luvun Texas Instruments LED olisi kevyempi ja tyylikkäämpi:

Texas Instrumentsin LED kellot maksoivat 70-luvulla 10 dollaria ja niitä myytiin mm. Star Wars elokuvien aulassa elokuvayleisölle, kuin popcornia.