Valmet- ja Aika-seinäkelloista

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Löytyisiköhän foorumilta syvällisempää tietoa Valmet/Aika-seinäkelloista... Internetistä löytyy aika rajallisesti tietoa. Mitä olen saanut kursittua eri lähteistä kokoon on, että 1950-luvun alussa kellotuotanto aloitettiin ja koneistoja valmistettiin Tampereella. Puiset kellokotelot taas ilmeisesti valmistettiin Salossa, samalla tehtaalla kuin Saloran radioiden ja televisioiden kuoret. Vuonna 1969 kellojen yksinmyyntioikeus siirtyi Pentti Kiurulle Pirkkalaan ja myöhemmin hän ilmeisesti sekä valmisti että myi kelloja Aika-brändillä, Valmet lopetti kaiken kellojen valmistukseen liittyvän vuonna 1976.

Avoimia kysymyksiä...

Kuka Pentti Kiuru oli, entinen Valmetin työntekijäkö? Entä koska hän lopetti tarkalleen kellojen valmistuksen, ilmeisesti 1980-luvun lopulla? Oma 1987 vuonna ostettu Aika-merkkinen kello kävi hiljattain kellosepällä huollossa ja hän muisteli Kiurun toiminnan loppuneen siihen, kun hän alkoi käyttää kelloissaan kiinalaisia heikkolaatuisia koneistoja, vuodesta ei muistikuvaa. Omassa kellossani on laadukas saksalainen koneisto... Eli ilmeisesti Kiuru ei valmistanut koneistoja itse, vaan Valmetin koneistot jäivät Aika-kelloista pois 1976 vuoden jälkeen?

Minne puisten koteloiden valmistus siirtyi Salosta? Siellä tuskin niitä tehtiin loppuun asti, koska puiset radio- ja televisiokotelot väistyivät jo 1980-luvun alussa. Valmistettiinko koteloita samassa tehtaassa myös Junghansille? Aika ajoin näkee Jungans-merkkisiä vain Suomen markkinoilla olleita kellomalleja, joidan kotelot lasin koristeineen ovat lähes identtisiä Valmetin Matin ja Heikin kanssa.


Tekninen kysymys vielä...

Omistan myös Valmetin merkillä olevan kellon 1970-luvun alusta, malli on ilmeisesti Matti, vaikkei sitä kotelossa missään luekaan. Hienokuntoinen kirpputorilöytö ja käy hyvin ja pysyy ajassa, muttakello ei lyö. Onkohan ongelma helposti ratkaistavissa, vai vienkö suosiolla kellosepälle? Lyöntijousi ei ole poikki vaan otti vedon vastaan, mutta kun kellon pitäisi lyödä, ei tapahdu mitään, ei edes kuulu mitään normaalista käynnistä poikkeavia ääniä. Valmetin kellothan ovat amatöörinkin huollettavissa periaatteessa tosin paljon on asioita, joita ei ilman kellosepän erikoisvälineitä pysty tekemään. Aika-kellon huolto laakereiden supistuksineen maksoi 250 euroa ja sepälle jäi vielä huoltoon 1800-luvun lopun perintökalleus eli koristeellinen Junghans, josta tullee vielä suurempi lasku. Tässä vain mietin, paljonko on budjettia Valmetin lyöntikuntoon laittoon.
 

W.R.C.

Aika ei lopu.
Liittynyt
28.8.2014
Viestit
2 198
Valmet Instrumenttitehdas Oy 1949-1976 (Tampere)

Valtion metallitehtaat, Valmet Oy syntyi vuonna 1946, kun puolustusministeriön alaisena toimineet ase-, ampumatarvike- ja lentokonetehtaat sekä laivatelakka yhdistettiin.

Valmetin valmius aloittaa kellotuotanto perustui Tampereella sijainneen lentokonetehtaan mittaritekniikkaan liittyvään osaamiseen. Alun perin yhtiön ilmoituksissa kellojen valmistajaksi mainittiinkin Lentokonetehdas, Hienomekaaninen osasto. Myöhemmin kellot valmistettiin Valmetin Instrumenttitehtaassa Tampereen Härmälässä.

Valmetin kellotuotanto aloitettiin 1950-luvun alussa. Aluksi valmistettiin ainoastaan seinäkelloja. Malleja oli kaikkiaan noin kymmenkunta. Vuonna 1954 tuotannossa oli kaikkiaan 18 kellomallia – seinä- ja pöytäkelloja, sekä ilmapuntareita. Koneistot valmistettiin pääsääntöisesti Tampereella, mutta joissakin määrin tuotiin myös ulkomailta.

Kellojen kaapit ja kotelot olivat puuta, joko koivua tai jalopuuta, sekä fajanssia ja muovia. Kellomallit nimettiin kotoisasti suomalaisin etunimin: mm. Olli, Matti, Antti, Jussi, Iisakki, Aino, Aila ja Rauni.

Vuonna 1969 Pentti Kiuru sai Valmetin kellojen yksinmyyntioikeuden ja seuraavana vuonna myös osa tuotannosta siirtyi Kiurulle. Valmet luopui lopullisesti kellotuotannosta vuonna 1976.

http://kellomuseo.kutomonportti.fi/aikaisempia/suomalainen.html

J77b8oX.jpg


Seinäkello – Valmet

zgoZgNQ.jpg
 
Viimeksi muokattu:

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Niin nämä asiat Valmet/Aika-kellojen historaista suunnilleen olivatkin tiedossa, mutta ilmeisesti mistään ei ole saatavilla tarkempia tietoja Kiurun kellotuotannosta ja kellojen puuosien valmistuksesta?
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Puuvalmiste Mero Oy Kylmäkoskella on ainakin 70-luvun lopulla tehnyt Aika-kellon koteloita, luki yhden kellon takana, mutta lieneekö sitten valmistanut ne kaikki....
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Mikähän on muuten paras tarkkuus, millä Valmetin saa käymään? Kolmesta kellosta ja rukkauksesta nyt useiden viikkojen kokemus, mutta heittoa tarkkuuteen tulee 1-2 minuuttia viikossa. Kuinka pieneen heittoon pitäisi Valmetin koneistolla päästä, jos vain kärsivällisyyttä ja aikaa rukata riittää? Punnuskellojen tarkkuuteenhan ei jousivetoisilla koskaan päästä ja tietysti jousen ikäkin vaikuttaa, mutta mielenkiinnosta kyselen, jos jollakin olisi asiasta tarkka tieto.
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Mikähän on muuten paras tarkkuus, millä Valmetin saa käymään? Kolmesta kellosta ja rukkauksesta nyt useiden viikkojen kokemus, mutta heittoa tarkkuuteen tulee 1-2 minuuttia viikossa. Kuinka pieneen heittoon pitäisi Valmetin koneistolla päästä, jos vain kärsivällisyyttä ja aikaa rukata riittää? Punnuskellojen tarkkuuteenhan ei jousivetoisilla koskaan päästä ja tietysti jousen ikäkin vaikuttaa, mutta mielenkiinnosta kyselen, jos jollakin olisi asiasta tarkka tieto.
En minä ainakaan ole mitään virallista toleranssia noille kuullut ikinä mistään, mutta juurikin tuollainen minuutin tai parin heitto viikkoon kuulostaa aika realistiselta, tai itse ainakin pitäisin sitä varsin hyväksyttävänä. Mielipiteet vaihtelevat, eräs seppä oli sitä mieltä että minuutin heitto vuorokauteen on myötähampaiskäyntiselle ihan ok.

Myötähampaiskäyntinen jousikello nyt ei ole mikään ihanteellinen resepti tarkkuuskelloon, mutta hyväkuntoinen huollettu kello tasaisin väliajoin vedettynä, niin eiköhän noista 'hifistelemällä' vielä tarkempiakin saa. Itse en ole mitään huippuja lähtenyt valmetista kokeilemaan, kun en nyt oikein minään tarkkuusinstrumentteina niitä näe, vaikka päteviä kelloja sinänsä ovatkin.

Tämän huoltamani Bekkerin rukkauksen kanssa jaksoin puuhata pitkään, se kun roikkui kätevästi oman sängyn vieressä, ja siitä saikin lopulta tarkan pelin. Kello kävi käytännössä 'nollaa' jopa pari kuukautta. Vuodenajat kuitenkin muuttuivat ja varmaan öljyissäkin tapahtui jo muutoksia, ja alkoi sekin pikkuhiljaa hiukan taas heittämään, ja nyt taitaa edistää jotain vajaan minuutin viikkoon. Toki Punttibecker ja Valmet eivät ole kovinkaan vertailukelpoisia.

Eli et saanut taaskaan varsinaisia suoria vastauksia, vaan fiilispohjaista mutuilua. Tällaista se on tällä alalla!IMG_20191024_171834_01~2.jpg
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Isovanhempieni vanha Kieningerin koneistolla oleva Aika, kun oli vanhemman kellosepän huollossa ja säädettävänä viime vuonna, niin se on kyllä ollut yllättävän tarkka. Nyt tuntuu olevan n. 2 minuuttia pielessä, itse asiassa etuajassa, mutta onkin käynyt marraskuun puolestavälistä asti enkä ole muuta tehnyt kun vetänyt kerran viikossa. Kelloseppä sanoi, että koneisto olisi hyvinkin tarkka, kunhan vetää viikon eikä kahden välein. Sitä en kysynyt, kuinka kauan oli hifistellyt säätöä kohdalleen, huollossahan tämä oli useita kuukausia. Itselläni on Becker 1910-luvulta, mutta en pidä sitä käynnissä vielä, kun pitäisi huoltaa koneisto ensin. Uteliaisuuttani vain kokeilin, että käy kyllä, vaikka on ollut pois käytöstä ainakin 20 vuotta, joista viimeiset 15 viettänyt varastossa.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Niin siihen ei ilmeisesti löydy tarkkaa tietoa, milloin Aika-kellojen valmistus loppui? 1980-luvun lopullakin niitä on vielä myyty, mutta ovatko sitten valmistettu jo vuosia aiemmin... Tuon mainitsemani Kieningerin koneistolla olevan (ostettu uutena alunperin 1987) huoltanut kelloseppä sanoi, että tuo oli paras koneisto, mitä Aikaan oli saatavissa ja nämä laadukkaimmat yksilöt ovat harvinaisia. Lisäksi hän kertoi kellojen valmistuksen loppuneen siihen, kun niissä alettiin käyttää kiinalaisia koneistoja, jotka eivät olleet laadukkaita. Toisaalta luin, että Kiuru olisi tehnyt koneistoja Valmetin ylijäämäosista, kun Valmet lopetti kokonaan kellotuotannon. Valmetin loppupään tuotannon kellojen laadun pitäisi olla ilmeisesti huonompi kuin alkupään, materiaalit huonontuneet ja käytettyjen kellojen markkinoilla Aika on paljon vähemmän arvostettu ja halvempi kuin Valmet. Mistään ei liene löydettävissä tietoa, mitä kiinalaista koneistoa tarkalleen käytettiin? Nuo Shanghai- ja Polaris-koneistot, vaikka halpoja ovatkin, eivät nyt ihan kelvottomia liene, mutta ne kai ovatkin aikanan olleet parasta, mitä Kiinassa on ollut tarjota, ja sieltä on löytynyt paljon heikompaakin laatua.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Vastataanpa vielä itselleni, kun en ole näemmä muistanut tuota asiaa kommentoida. Kitka kun on kellojen vihollinen eli se oli syynä tuohon lyöntikoneiston toimimattomuuteen. Puhdistus, uutta öljyä laakereihin + pientä säätöä ratkaisi lyöntiongelman toistaiseksi. Jossain vaiheessa purettava koneisto ja puhdistettava kunnolla ultraäänipesurissa. Mukava harrastushan tästä kehkeytyy, mutta aloittelijalle helppo tapa hieman pidentää kellon huoltoväliä on puutikulla poistaa vanha öljy ja lika laakereista ja tikkua voi käyttää myös rattaiden ja rellien puhdistukseen. Sitten oikea määrä sopivaa kelloöljyä laakereihin. Liikaa öljyä on pahempi kuin niukasti. Ja jos laakerit ovat erityisen likaiset ja jo kulumaa nähtävissä, niin sitten tätä "pikahuoltoa" ei kannata tehdä, koska tällä tavoin laakereita ei saa täysin puhtaaksi ja lika niissä vain edesauttaa kulumista uusien öljyjenkin kanssa.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Vastaanpa vielä kun selvisi tarkempaa faktatietoa. Eli kiinalaisia koneistoja Aika-kelloissa ei ikinä käytetty, vaain kyseessä oli japanilainen Aikosha, mitä Kiuru oli tilannut erän. Aika-kelloja valmisti vielä Kiurun jälkeen Kellotukku Hautaniemi ja Valmetin koneistojen loputtua tilalla käytettiin Kieningerin koneistoa, koska sen mitat olivat lähellä Valmetia. Asia selvisi suoraan Hautaniemeltä.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Aiemmin mainittu Puuvalmiste Mero Kylmäkoskella teki alihankintana Kiurulle kaapit Aika-kelloihin. Kiurun toiminnan loputtua Mero jatkoi samojen kaappimallien valmistusta, mutta asensi itse koneistot ja kellot Myytiin Mero-merkkisinä. En ole vielä kokoelmaani sellaista ostanut, joten en osaa kommentoida, mitä koneistoa Mero käytti. Onkohan joku muu täällä huoltanut joskus Meron kelloja ja osaisi asiaa valottaa?
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Aiemmin mainittu Puuvalmiste Mero Kylmäkoskella teki alihankintana Kiurulle kaapit Aika-kelloihin. Kiurun toiminnan loputtua Mero jatkoi samojen kaappimallien valmistusta, mutta asensi itse koneistot ja kellot Myytiin Mero-merkkisinä. En ole vielä kokoelmaani sellaista ostanut, joten en osaa kommentoida, mitä koneistoa Mero käytti. Onkohan joku muu täällä huoltanut joskus Meron kelloja ja osaisi asiaa valottaa?
Yhden Meron olen tehnyt, joku vuosi sitten, kaappi oli tosiaan ihan samanlainen kuin ainakin joissain Aika -kelloissa. Lähinnä tämän takia se jäikin mieleen, ihmettelin vierasta merkkiä ja tutunoloista kaappia. Koneisto tuossa oli melko moderni saksalainen FHS 141.
 

Maira

Administrator
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
16.3.2013
Viestit
928
Tähän väliin on pakko kommentoida, että tämä keskustelu omalla tavallaan dokumentoi pientä palaa kellohistoriaa. Jatkakaa...
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Suomalaisen kellotuotannon voisi miltei koota omaksi keskustelukseen. Kellomuseolla on kanssa kehitteillä tietokanta, mihin keräävät mahdollisimman paljon asiasta tietoa, mutta resursseja tämän kokoamiseen on rajallisesti ja voi kestää vielä kauan, että tulee saataville. Sekin olisi mielenkiintoinen seikka tietää, oliko Valmetin koneisto täysin Valmetin suunnittelua, vai oli kyse Kieningerin kopioimisesta. Mitat asettuvat ainakin kai hyvin lähelle, kuten muutkin koneiston ratkaisut. Tilat ovat rajalliset, mutta tässä harkitsen, pitäisikö ostaa myös Otto Vilannon kello, että pystyisi tutustumaan, millainen sen koneisto on.
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Suomalaisen kellotuotannon voisi miltei koota omaksi keskustelukseen. Kellomuseolla on kanssa kehitteillä tietokanta, mihin keräävät mahdollisimman paljon asiasta tietoa, mutta resursseja tämän kokoamiseen on rajallisesti ja voi kestää vielä kauan, että tulee saataville. Sekin olisi mielenkiintoinen seikka tietää, oliko Valmetin koneisto täysin Valmetin suunnittelua, vai oli kyse Kieningerin kopioimisesta. Mitat asettuvat ainakin kai hyvin lähelle, kuten muutkin koneiston ratkaisut. Tilat ovat rajalliset, mutta tässä harkitsen, pitäisikö ostaa myös Otto Vilannon kello, että pystyisi tutustumaan, millainen sen koneisto on.

OV:n koneisto on samantyylinen kuin Valmetissa, mutta heikommista materiaaleista tehty, ja esim. Valtaosa relleistä on nastarellejä eikä jyrsittyjä. Lyövästä vilannosta ei löytynyt minulta kuvaa, mutta tuossa pari napsua lyönnittömästä versiosta:

IMG_20210209_092925.jpgIMG_20210209_092919.jpg
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Kuviin verrattuna Valmet äyttää suuremmalla tarkkuudella valmistetulta ja enemmän tehdastekoiselta kuin tuo Vilanto. Mielenkiintoista "reikämessinkiä" käytetty Vilannossa myös - materiaalia säästetty ja hettu keveyttä? Rattaita en olekaan nähnyt moisesta tehtävän aiemmin.
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Kuviin verrattuna Valmet äyttää suuremmalla tarkkuudella valmistetulta ja enemmän tehdastekoiselta kuin tuo Vilanto. Mielenkiintoista "reikämessinkiä" käytetty Vilannossa myös - materiaalia säästetty ja hettu keveyttä? Rattaita en olekaan nähnyt moisesta tehtävän aiemmin.
Olen kuullut sellaisen teorian, että nuo jäljet messinkiin tulevat, kun kehnoa messinkiä yritetään valssata tiivimmäksi ja siten hieman kestävämmäksi. Vai lieneekö valssaus oikea sana, en tiedä. Onhan vähän vastaavan näköistä jälkeä monessakin kellossa, mutta tuossa Vilannossa todella karkeaa niihin verrattuna. Ja tosiaan myös rattaissa.

Löytyi viimein pari kuvaa myös lyövästä Viilannosta ja sen mielenkiintoisesta jousikotelonakselin laakeriratkaisusta. Kyllä nämä aika säästömalleja ovat. Huomaa esim. messingistä valmistetut lyönnin vipujen lukitussokat, kehno materiaali joustoa vaativaan osaan.

katso liitettä 17583IMG_20201204_102017.jpgIMG_20201204_102455.jpg
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Lapsena aikanaan purin muutaman rikkinäisen herätyskellon ja niissä oli tuota samannäköistä halpaa messinkiä, muttei kuitenkaan rattaissa. Kiinalaiset Polaris-koneistotkin tuntuvat olevan paremmista materiaaleista tehty, kun niissä tuota ei käytetä.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Niin ja onhan tietysti Valmetin koneistossakin tuollaista messinkiä käytössä, mutta ei rattaissa. Kiinalainen kumma kyllä ei tuota käytä, ainakaan niissä koneistoissa, mitä itselläni on.
 

Maira

Administrator
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
16.3.2013
Viestit
928
Suomalaisen kellotuotannon voisi miltei koota omaksi keskustelukseen. Kellomuseolla on kanssa kehitteillä tietokanta, mihin keräävät mahdollisimman paljon asiasta tietoa, mutta resursseja tämän kokoamiseen on rajallisesti ja voi kestää vielä kauan, että tulee saataville. Sekin olisi mielenkiintoinen seikka tietää, oliko Valmetin koneisto täysin Valmetin suunnittelua, vai oli kyse Kieningerin kopioimisesta. Mitat asettuvat ainakin kai hyvin lähelle, kuten muutkin koneiston ratkaisut. Tilat ovat rajalliset, mutta tässä harkitsen, pitäisikö ostaa myös Otto Vilannon kello, että pystyisi tutustumaan, millainen sen koneisto on.
Voisin yhdistellä näitä keskusteluita, jos koette sen tarpeelliseksi.
 


Viimeisimmät keskustelut

Uusimmat ilmoitukset

Jäseniä paikalla

Foorumin tilastot

Keskustelut
13 571
Viestit
64 596
Jäsenet
6 961
Uusin jäsen
antpant
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Ylös