Mekaanisen kellon huolto
- Keskustelun aloittaja kanikune
- Aloitettu
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Tuolla toisaalla oli animoitu ohje 2892A2 koneistolle, jossa kiellettiin pesemästä vetopaino. En tiedä miksi. Tuosta äskeisestä linkistä näkyvillä ohjeilla siihen oli öljysuosituskin, ja kiellettyjen listalla vain jokin vetokoneistoon liittyvä ratas, kuten 2824-2:ssakin. Eli luottaisin kuitenkin tähän ohjeeseen, jossa se myös öljytään.
Kaivelin selitystä niihin pesukiellon saaneisiin vetokoneiston rataksiin, ja syynä näyttää olevan jokin vahamainen kestovoitelu, jota ei saa pestä pois. Laakerikivet kuitenkin öljytään normaalisti pesun jäljiltä.
Tuolla toisaalla oli animoitu ohje 2892A2 koneistolle, jossa kiellettiin pesemästä vetopaino. En tiedä miksi. Tuosta äskeisestä linkistä näkyvillä ohjeilla siihen oli öljysuosituskin, ja kiellettyjen listalla vain jokin vetokoneistoon liittyvä ratas, kuten 2824-2:ssakin. Eli luottaisin kuitenkin tähän ohjeeseen, jossa se myös öljytään.
Kaivelin selitystä niihin pesukiellon saaneisiin vetokoneiston rataksiin, ja syynä näyttää olevan jokin vahamainen kestovoitelu, jota ei saa pestä pois. Laakerikivet kuitenkin öljytään normaalisti pesun jäljiltä.
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Tämäkin asia todistaa sen, että näissä kello-asioissa ei koskaan tule valmiiksi, aina on opittavaa.
Tosin epäilen, että melkein joka pajalla osat pestään kuten aina, ellei sitten seppä ole päässyt
maahantuojan koulutukseen, jossa saa päivitettyä tietoa.
Pitääkin tutkia löytyykö omistani noita kalibereja, tosin jos löytyy, niin ovat varmasti pestyjä
kauttaaltaan.
Ensimmäiset automaatti-huollot tein yli kolmekymmentä vuotta sitten ja vieläkin toimivat, eli olisi
jo uusinnan aika.
Siihen aikaan vielä pesin puhdistetulla bensalla, nykyään oikeilla kellonpesuaineilla.
Tämäkin asia todistaa sen, että näissä kello-asioissa ei koskaan tule valmiiksi, aina on opittavaa.
Tosin epäilen, että melkein joka pajalla osat pestään kuten aina, ellei sitten seppä ole päässyt
maahantuojan koulutukseen, jossa saa päivitettyä tietoa.
Pitääkin tutkia löytyykö omistani noita kalibereja, tosin jos löytyy, niin ovat varmasti pestyjä
kauttaaltaan.
Ensimmäiset automaatti-huollot tein yli kolmekymmentä vuotta sitten ja vieläkin toimivat, eli olisi
jo uusinnan aika.
Siihen aikaan vielä pesin puhdistetulla bensalla, nykyään oikeilla kellonpesuaineilla.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Ajattelin lainata tätä ketjua, jotta saadaan vähän mahdollisia aloittelijan projektien nurjia puolia esiin. Tuolla toisessa ketjussa esittelin halvan kiinalaiskellon tekniikkaa. Kello oli hankittu alunperinkin perushuollon harjoitusta varten. Projekti meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun en meinannut saada vetopainon ruuvia irti millään. Jotta ruuvia ei tuhoa voimaa käytettäessä, niin täytyy pitää huoli siitä että ruuvimeisseli on ehdottoman suorassa. Meisseli ei hypännyt hahlosta, kun vasta meisselin antaessa periksi. Meisseli taipui mutkalle, joka kertoo jo aika kovasta yrityksestä!
Arvelin, että ainoa selitys noin kovasti kiinni olevaan ruuviin täytyy olla, että se on liimattu, niin käsittämätöntä kuin se onkin (no, eihän näitä huollettavaksi ole tehty). Tiputtelin ruuvin ruuvin kannan viereen lakkabensiiniä, koska se saattaisi liuottaa liimaa, eikä haihdu heti. Kanta sai liota sen aikaa kun muotoilin ruuvimeisselin uudestaan. Sitä pitikin hioa aika paljon, jotta taittuneet kohdat sai pois ja pää uudelleen tasaiseksi. Siitä tuli ihan kelpo meisseli vielä, ja uuden yrityksen kanssa, edelleen aikamoisesti voimaa käyttäen ruuvi lähti irti. Kuvassa hieman käytön jälkiä saanut ruuvi ja alakulmassa vetopaino, jossa näkyy vielä sitä liimaa.
Ruuvi säilyi onneksi käyttökelpoisena, vaikka varmasti kukaan ei haluaisi nähdä tuollaista ruuvia omassa kellossaan. Käytönjäljet eivät mielestäni kuulu kellokoneiston ruuveihin. Onneksi mitään muuta koneistossa ei ollutkaan liimattu ja purku sujui ilman suurempia ongelmia.
Kasaamisvaiheessa tuli sitten tietysti monenlaista hidastusta ihan vain aloittelijan osaamattomuuden vuoksi. Koneisto on tavallista pienempi ja sitä myöten myös osat:
Pari kertaa ruuvi hyppäsi pinseteistä lattialle asti, ja niiden hakeminen ei ole ihan helppoa. Ne on hyvin pieniä, kuten kuvasta näkee, mutta kun niitä hakee lattialta, niin tuntuu kuin ne olisi vielä mennyt vähintään kyykkyyn...
Kärsivällisyys on valttia, ainakin jos osaaminen ei ole kaksista. Suurimpia vaikeuksia aiheutti liipottimen iskukiviasetelma. Päätykivet on hankalia käsitellä, ja kerran luulin jo hukanneeni sellaisen pesukoriin.
Öljyäminen se vasta vaikeaa olikin. Ohuesta päätylevystä on hyvin vaikea saada pidettyä kiinni pinseteillä, jotka ei ole ihan täydessä terässä. Öljy oli niin ohutta, että en saanut oileriin kerralla läheskään riittävää määrää öljyä. Useampaan kertaan öljyä lisättäessä oilerilla pinsetit tietysti lipsahtaa, ja öljy leviää pitkin kiveä. Uudelleen bensakupin kautta siis.
Sitten asetelman jousta asetettaessa vielä onnistuin irrottamaan päätykiven erilleen. Jälleen öljyt pitkin kiveä ja bensakupin kautta...
Samassa yrityksessä jousi lennähti pari kertaa omille teilleen ja sen asettaminen useampaan kertaan takaisin oli hyvin työlästä. Mutta harjoitustahan tässä oli tarkoituskin hakea. ;D Taisin mainostaa toisessa ketjussa, että jousi on malliltaan helppokäyttöinen. No olihan se helppo irrottaa, ja ilman kiviä takaisin laittokin onnistui helposti. Silloin en vielä tiennyt se olevan helposti kokonaan irtoava aina pienen lipsahduksen jälkeen.
Kasaaminen jäi vielä hieman kesken, kun en ole harmi kyllä nyt ehtinyt siihen hommaan sormien syyhyämisestä huolimatta. Ankkurin kivet on vielä öljyämättä, ja toinen liipottimen iskuasetelma on irti. Tähän mennessä ei mitään lopullista onnettomuutta ole sattunut.
Siitä päästäänkin esimerkkiin, jossa sellainen lopullinen onnettomuus kävi. Tämä oli ensimmäinen projekti, joka piti aloittaa. Koneisto on vähän kookkaampi, ja ruuvit jne. sitä myöten myös. Eli tämän olisi pitänyt olla helppo nakki:
Mutta tässä tapauksessa ilmeisesti liimaus teki tenän. Ruuvi tuntui hyvin jäykältä, jotenkeskityin käyttämään enemmän voimaa ja pitämään meisseliä niin ettei se hyppää urasta. No ei hypännyt, vaan periksi annettiin hieman odottamattomalla tavalla:
Arvoitukseksi jäi myös oikea pyörimissuunta. Näissä käsivetoisissa tuo ruuvi saattaa olla joko vasen tai oikeakätisellä kierteellä. Kumpaakin suuntaa toki koitin.
Kokonaisuutena tuo toinen projekti on ollut hyvin mukava. Se, että kaikki ei suju aivan samalla tahdilla kuin oikean kellosepän tekemänä, on ihan itsestään selvää. Hermot vaan kasassa ja nautiskelua. Mutta ehkä vältätte tuon saman virheen, kun uskotte että jonkun mielestä ruuvit tarvitsevat liimaa kiinni pysyäkseen (ei tosin missään muissa kuin tosi halvoissa kelloissa, oletan).
Ajattelin lainata tätä ketjua, jotta saadaan vähän mahdollisia aloittelijan projektien nurjia puolia esiin. Tuolla toisessa ketjussa esittelin halvan kiinalaiskellon tekniikkaa. Kello oli hankittu alunperinkin perushuollon harjoitusta varten. Projekti meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun en meinannut saada vetopainon ruuvia irti millään. Jotta ruuvia ei tuhoa voimaa käytettäessä, niin täytyy pitää huoli siitä että ruuvimeisseli on ehdottoman suorassa. Meisseli ei hypännyt hahlosta, kun vasta meisselin antaessa periksi. Meisseli taipui mutkalle, joka kertoo jo aika kovasta yrityksestä!
Arvelin, että ainoa selitys noin kovasti kiinni olevaan ruuviin täytyy olla, että se on liimattu, niin käsittämätöntä kuin se onkin (no, eihän näitä huollettavaksi ole tehty). Tiputtelin ruuvin ruuvin kannan viereen lakkabensiiniä, koska se saattaisi liuottaa liimaa, eikä haihdu heti. Kanta sai liota sen aikaa kun muotoilin ruuvimeisselin uudestaan. Sitä pitikin hioa aika paljon, jotta taittuneet kohdat sai pois ja pää uudelleen tasaiseksi. Siitä tuli ihan kelpo meisseli vielä, ja uuden yrityksen kanssa, edelleen aikamoisesti voimaa käyttäen ruuvi lähti irti. Kuvassa hieman käytön jälkiä saanut ruuvi ja alakulmassa vetopaino, jossa näkyy vielä sitä liimaa.
Ruuvi säilyi onneksi käyttökelpoisena, vaikka varmasti kukaan ei haluaisi nähdä tuollaista ruuvia omassa kellossaan. Käytönjäljet eivät mielestäni kuulu kellokoneiston ruuveihin. Onneksi mitään muuta koneistossa ei ollutkaan liimattu ja purku sujui ilman suurempia ongelmia.
Kasaamisvaiheessa tuli sitten tietysti monenlaista hidastusta ihan vain aloittelijan osaamattomuuden vuoksi. Koneisto on tavallista pienempi ja sitä myöten myös osat:
Pari kertaa ruuvi hyppäsi pinseteistä lattialle asti, ja niiden hakeminen ei ole ihan helppoa. Ne on hyvin pieniä, kuten kuvasta näkee, mutta kun niitä hakee lattialta, niin tuntuu kuin ne olisi vielä mennyt vähintään kyykkyyn...
Kärsivällisyys on valttia, ainakin jos osaaminen ei ole kaksista. Suurimpia vaikeuksia aiheutti liipottimen iskukiviasetelma. Päätykivet on hankalia käsitellä, ja kerran luulin jo hukanneeni sellaisen pesukoriin.
Öljyäminen se vasta vaikeaa olikin. Ohuesta päätylevystä on hyvin vaikea saada pidettyä kiinni pinseteillä, jotka ei ole ihan täydessä terässä. Öljy oli niin ohutta, että en saanut oileriin kerralla läheskään riittävää määrää öljyä. Useampaan kertaan öljyä lisättäessä oilerilla pinsetit tietysti lipsahtaa, ja öljy leviää pitkin kiveä. Uudelleen bensakupin kautta siis.
Sitten asetelman jousta asetettaessa vielä onnistuin irrottamaan päätykiven erilleen. Jälleen öljyt pitkin kiveä ja bensakupin kautta...
Samassa yrityksessä jousi lennähti pari kertaa omille teilleen ja sen asettaminen useampaan kertaan takaisin oli hyvin työlästä. Mutta harjoitustahan tässä oli tarkoituskin hakea. ;D Taisin mainostaa toisessa ketjussa, että jousi on malliltaan helppokäyttöinen. No olihan se helppo irrottaa, ja ilman kiviä takaisin laittokin onnistui helposti. Silloin en vielä tiennyt se olevan helposti kokonaan irtoava aina pienen lipsahduksen jälkeen.
Kasaaminen jäi vielä hieman kesken, kun en ole harmi kyllä nyt ehtinyt siihen hommaan sormien syyhyämisestä huolimatta. Ankkurin kivet on vielä öljyämättä, ja toinen liipottimen iskuasetelma on irti. Tähän mennessä ei mitään lopullista onnettomuutta ole sattunut.
Siitä päästäänkin esimerkkiin, jossa sellainen lopullinen onnettomuus kävi. Tämä oli ensimmäinen projekti, joka piti aloittaa. Koneisto on vähän kookkaampi, ja ruuvit jne. sitä myöten myös. Eli tämän olisi pitänyt olla helppo nakki:
Mutta tässä tapauksessa ilmeisesti liimaus teki tenän. Ruuvi tuntui hyvin jäykältä, jotenkeskityin käyttämään enemmän voimaa ja pitämään meisseliä niin ettei se hyppää urasta. No ei hypännyt, vaan periksi annettiin hieman odottamattomalla tavalla:
Arvoitukseksi jäi myös oikea pyörimissuunta. Näissä käsivetoisissa tuo ruuvi saattaa olla joko vasen tai oikeakätisellä kierteellä. Kumpaakin suuntaa toki koitin.
Kokonaisuutena tuo toinen projekti on ollut hyvin mukava. Se, että kaikki ei suju aivan samalla tahdilla kuin oikean kellosepän tekemänä, on ihan itsestään selvää. Hermot vaan kasassa ja nautiskelua. Mutta ehkä vältätte tuon saman virheen, kun uskotte että jonkun mielestä ruuvit tarvitsevat liimaa kiinni pysyäkseen (ei tosin missään muissa kuin tosi halvoissa kelloissa, oletan).
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ahkeraa harjoitusta vaan, kyllä se siitä helpottuu.
Jos saan muutaman neuvon antaa.
Liipottimen vastakiviä ei kannata sekoittaa keskenään, ovat eri paksuisia, lyyra voi hajota
paikalleen laitettaessa.
Liipottimen kivet öljytään liipotin paikallaan, ei siis vastakiviä erikseen.
Öljyn määrä ei saa olla liian suuri , muuten se ei pysy paikallaan, esim. relli pumppaa
öljyn laakerista ympärilleen jos sitä on liikaa.
Kruunrattaan ruuvi on aina vasenkätinen, muuten se aukeaisi jousta viritettäessä.
Koska puolet kannasta näyttää olevan tallella, niin pitäisi olla vielä kohtuudella avattavissa.
Rannekellon koneistot ovat melko vaativia, siksi kannattaisi alkuun harjoitella taskukelloilla,
ne ovat huomattavasti suurempia ja helpommin tarkasteltavia, kuitenkin teknisesti
samankaltaisia.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ahkeraa harjoitusta vaan, kyllä se siitä helpottuu.
Jos saan muutaman neuvon antaa.
Liipottimen vastakiviä ei kannata sekoittaa keskenään, ovat eri paksuisia, lyyra voi hajota
paikalleen laitettaessa.
Liipottimen kivet öljytään liipotin paikallaan, ei siis vastakiviä erikseen.
Öljyn määrä ei saa olla liian suuri , muuten se ei pysy paikallaan, esim. relli pumppaa
öljyn laakerista ympärilleen jos sitä on liikaa.
Kruunrattaan ruuvi on aina vasenkätinen, muuten se aukeaisi jousta viritettäessä.
Koska puolet kannasta näyttää olevan tallella, niin pitäisi olla vielä kohtuudella avattavissa.
Rannekellon koneistot ovat melko vaativia, siksi kannattaisi alkuun harjoitella taskukelloilla,
ne ovat huomattavasti suurempia ja helpommin tarkasteltavia, kuitenkin teknisesti
samankaltaisia.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Neuvot on aina paikallaan.
Eikös se päätykivi kuitenkin ole tapana öljytä laittamalla tippa öljyä keskelle? Ja koska varsinkin öljyttyä päätykiveä on vaikea käsitellä, niin valitsin tavan, jossa reikäkivi tipautetaan päätykiven päälle, jolloin kivi jää öljyn kera paikalleen. Sitten koko paketti nostetaan paikkaansa.
Öljyä ei tietenkään saa olla liikaa, vaan minun tietämyksen mukaan tipan halkaisija päätykivessä on luokkaa puolet halkaisijaltaan kiveen nähden. Mutta jostain syystä en meinannut saada kuin liian pienen tahran keskelle. Vaihdoin isompaan oileriin, mutta sittenkin oli heikkoa. Lopputulos, johon tyydyin, oli parin oilerin verran. Jos öljy olisi ollut yhtä paksua kuin se paineen kestävä toinen öljy, niin yksikin täysi tippa olisi ollut aivan liikaa siitä oilerista.
Pitää selvitellä mitä saan tuolle vielä aikaiseksi, jos minun keinoilla mitään.
ketjuveto sanoi:
Neuvot on aina paikallaan.
Eikös se päätykivi kuitenkin ole tapana öljytä laittamalla tippa öljyä keskelle? Ja koska varsinkin öljyttyä päätykiveä on vaikea käsitellä, niin valitsin tavan, jossa reikäkivi tipautetaan päätykiven päälle, jolloin kivi jää öljyn kera paikalleen. Sitten koko paketti nostetaan paikkaansa.
Öljyä ei tietenkään saa olla liikaa, vaan minun tietämyksen mukaan tipan halkaisija päätykivessä on luokkaa puolet halkaisijaltaan kiveen nähden. Mutta jostain syystä en meinannut saada kuin liian pienen tahran keskelle. Vaihdoin isompaan oileriin, mutta sittenkin oli heikkoa. Lopputulos, johon tyydyin, oli parin oilerin verran. Jos öljy olisi ollut yhtä paksua kuin se paineen kestävä toinen öljy, niin yksikin täysi tippa olisi ollut aivan liikaa siitä oilerista.
Pitää selvitellä mitä saan tuolle vielä aikaiseksi, jos minun keinoilla mitään.
Vs: Mekaanisen kellon huolto
No joo, voihan sen noinkin tehdä. Kerroin vähän huolimattomasti, tietysti taulun puoleinen laakeri ja
vastakivi öljytään ja kootaan ensiksi.
Ennenhän liipotinta ei voi laittaa paikoilleen.
Koska reikäkivi on kupera ei öljyä kannata laitaa kovin paljon, se vain pyrkii vastakiven ulkokehälle.
Jos ihan oikeaoppisesti tehdään, niin öljy laitetaan laakerin kuppiin ja painetaan piikillä läpi reijästä
vastakivelle.
Tässä on ongelmana tuloksen tarkistus, pitäisi käyttää mikroskooppia, mielestäni turhan hankalaa.
En aio saivarrella asialla, jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee, pää-asia on, että lopputulos
on hyvä.
No joo, voihan sen noinkin tehdä. Kerroin vähän huolimattomasti, tietysti taulun puoleinen laakeri ja
vastakivi öljytään ja kootaan ensiksi.
Ennenhän liipotinta ei voi laittaa paikoilleen.
Koska reikäkivi on kupera ei öljyä kannata laitaa kovin paljon, se vain pyrkii vastakiven ulkokehälle.
Jos ihan oikeaoppisesti tehdään, niin öljy laitetaan laakerin kuppiin ja painetaan piikillä läpi reijästä
vastakivelle.
Tässä on ongelmana tuloksen tarkistus, pitäisi käyttää mikroskooppia, mielestäni turhan hankalaa.
En aio saivarrella asialla, jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee, pää-asia on, että lopputulos
on hyvä.
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Nyt kun kello on kasassa, niin yksi hieman yllättävä huomio pisti silmään. Vetopaino näyttää liikkuvan herkkäliikkeisemmin kuin aiemmin. Vai mahtaakohan olla kuviteltua, ja mielikuva syntyy siitä että nyt kun veto on vähissä, niin sen kuuluukin liikkua herkemmin... Muistaakseni se liikkui tahmeasti ennen heti käyttöön otettuakin, mutta en tiedä mikä olisi voinut muuttua.
Nyt kun kello on kasassa, niin yksi hieman yllättävä huomio pisti silmään. Vetopaino näyttää liikkuvan herkkäliikkeisemmin kuin aiemmin. Vai mahtaakohan olla kuviteltua, ja mielikuva syntyy siitä että nyt kun veto on vähissä, niin sen kuuluukin liikkua herkemmin... Muistaakseni se liikkui tahmeasti ennen heti käyttöön otettuakin, mutta en tiedä mikä olisi voinut muuttua.
kanikune
Kelloista innostunut
- Liittynyt
- 10.3.2013
- Viestit
- 926
Vs: Mekaanisen kellon huolto
Pienoisena kivenä kengässä on kummitellut mielessäni tämä ketju. En ollut nimittäin tyytyväinen lopputulokseen ketjussa huoltamani kellon osalta. 270 horisontaalissa piti saavuttaa, sen olen ottanut standardikseni.
Aikaahan on jo kulunut hieman ensimmäisestä yrittämästä, joten ehkä revanssi kertoo, onko mitään opittu.
Iltapuhteina jo tässä hieman aikaisemmin aloitin koko prosessin alusta ja nyt homma tuli päätökseen. Lisänä vielä aiempiin vaihdoin uuden vetopainon laakerin.
Mennääs vaihteeksi perä edellä puuhun. Tässä valmis laitos. Ehkäpä tämän suloja on täällä jo tarpeeksi esitelty.
Lopputulos on viimeinkin ok. Huomasin vielä pitokulmaa tarkistaessa, että tämän kyseinen parametri on 53 astetta, joten heilahduskulma on paikallaan. Käynti eri positioissa täydellä vedolla, kuuden sekunnin delta on 6 sekuntia (käynnin maksimipoikkeama eri asennoista).
Pienoisena kivenä kengässä on kummitellut mielessäni tämä ketju. En ollut nimittäin tyytyväinen lopputulokseen ketjussa huoltamani kellon osalta. 270 horisontaalissa piti saavuttaa, sen olen ottanut standardikseni.
Aikaahan on jo kulunut hieman ensimmäisestä yrittämästä, joten ehkä revanssi kertoo, onko mitään opittu.
Iltapuhteina jo tässä hieman aikaisemmin aloitin koko prosessin alusta ja nyt homma tuli päätökseen. Lisänä vielä aiempiin vaihdoin uuden vetopainon laakerin.
Mennääs vaihteeksi perä edellä puuhun. Tässä valmis laitos. Ehkäpä tämän suloja on täällä jo tarpeeksi esitelty.
Lopputulos on viimeinkin ok. Huomasin vielä pitokulmaa tarkistaessa, että tämän kyseinen parametri on 53 astetta, joten heilahduskulma on paikallaan. Käynti eri positioissa täydellä vedolla, kuuden sekunnin delta on 6 sekuntia (käynnin maksimipoikkeama eri asennoista).
Mainos
Uusimmat ilmoitukset
-
-
-
M: Hamilton American Classic Boulton Death Stranding 2 Limited Edition
- Viimeisin: Jesse / Kelloneuvos
Jäseniä paikalla
Ei jäseniä paikalla juuri nyt.
Foorumin tilastot
Jaa somessa
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet