Vs: Uusia hankintoja
Seagull 1963 reissue
Ostin itselleni hieman etukäteiseksi joululahjaksi kronon, jollaista en vielä olekaan omistanut (jos kvartsikronoa ei lasketa). Ja kun kerran kronokrafia haetaan, niin ostetaan sitten kerralla kunnon krono ilman modulirakennetta ja tolpparellillä (column wheel) varustettuna (tässä kohtaa sallin hymyn, jos se ole liian leveä). Tällaisten suhteellisen halpojenkin kellojen kanssa kelpaa fiilistellä. Uudet lelut ovat aina tervetulleita, ainakin minulle.
Tässä kello on sille kuuluvassa paikassaan:
Olen jo aiemmin katsellut tätä mallia muiden esittelemänä, ja kiinnostus on heräillyt. Kyseessä on historiallisessakin mielessä kiinnostava uusintapainos ensimmäisestä kiinassa tehdystä kronografikellomallista, joka oli Maon kansantasavallan ilmavoimien tilaus (no, oli Mao vielä tuolloin puolueen puikoissa). Koneiston suunnittelu on kuitenkin kotoisin Sveitsistä. Tianjin watch factory, joka valmisti ensimmäiset kiinassa valmistetut kellot, osti Venukselta kuuluisan cal. 175 valmistuksen. Kyseinen kaliberi on ollut monessa sveitsiläisessä laatukellossa, esim. Breitlingeissä ja Minervassa. Nykyinen Seagull ST19 on melko pitkälle sama koneisto kuin tuo alkuperäinen.
Tässä nettikuva Seagull ST19:sta:
Kellon ulkonäkö on minusta hieno. Metallisen harmaa mattapintainen taulu, kultaiset indeksit ja siniset viisarit ovat oiva yhdistelmä. Taulu on hieman kupera, samoin sitä myötäilevät sekunti- ja minuuttiviisarit. Voimakkaasti kuperan lasikkeen kanssa vintage-ulkonäkö kiinalaisvivahteineen antavat jopa melkein arvokkaan vaikutelman.
Pari kuvaa vielä taulusta, jonka elävyyttä on vaikea vangita yksittäiseen kuvaan.
Sekuntiviisari ei punaisena sekoitu minuuttiviisariin. Luettavuus on erinomainen ja kontrastit suuria. Kronotoiminto on siten oikeastikin käyttökelpoinen. Vertailupohjaa minulla ei juuri ole, mutta ajan mittaus lähtee ihan sujuvasti käyntiin nuppia määrätietoisesti painamalla. Vetonuppi on suuri, joten kellon vetäminen sujuu verrattain kevyesti ja hyvällä otteella. Sekuntiviisari on nollakohdassaaan hieman vasemmalla, n. viidesosasekunnin. Jos se alkaa myöhemmin nyppimään, niin voihan sen asetella paremmin paikoilleen.
Sitten se kellon syvin olemus, eli koneisto. Vaikka rakenne on kotoisin sveitsiläiseltä laatuvalmistajalta ja rakenne yleinen lähinnä vähän arvokkaammissa kelloissa, niin aivan loppuun saakka vietyä koneiston viimeistelyt eivät tietystikään ole. Kuitenkin se on ihan perussiisti ja siltojen raidoitukset ovat näyttäviä. Kronokoneistossa on paljon nähtävää verrattuna tavalliseen manuaaliviritteiseen. Lasinen takakansi on tässäkin tapauksessa paikallaan. Mukana on myös teräksinen takakansi ilman lasia, jos sellaisen jostain käsittämättömästä syystä haluaa laittaa.
Enemmän uteliaisuutta minussa herättääkin koneiston tekninen toiminta. Näkyykö mittareilla pahoja kauneusvirheitä? Palstalla välillä vierailevat filosofit ovat viisastelleet siitä että kello on tehty mittaamiseen eikä mitattavaksi. Jätän tämän filosofian nyt huomiotta ja päästän hieman uteliaisuutta valloilleen. Sanottavaa löytyy sekä hyvää että yksi aika paha seikka. Mittailin kellon käyntinopeutta eri asennoissaan sekä ajanoton ollessa päällä että poissa. Keskinäiset erot käyntinopeuksissa ovat aika vakuttavalla tasolla yhtäpoikkeusta lukuun ottamatta. Käynti oli hyvin tasaista sitä poikkeusta lukuun ottamatta, mikä kertoo laakereiden, akselien ja ratasjuoksujen yleensäkin olevan hyvissä toleransseissa. Tässä hintaluokassa se ei välttämättä ole itsestäänselvää. Itse olen mittaillut paljon huojuvimpia tuloksia esimerkiksi parista halvimman pään kiinalaisesta ja eräästä Raketan koneistosta.
Tässä käynnin tasaisuutta kuvaava kuvaaja taulu ylöspäin ajanotto päällä:
Tässä vastaava kuva vähän käytetystä Raketan koneistosta:
Mutta entäpä se edellä mainittu poikkeus. Taulu ylhäällä ja ajanotto pois päältä käynti on aivan liian nopeaa mihinkään hyväksyttäviin toleransseihin. Muutamissa tunneissa edistystä voi tapahtua minuutteja! Ja miltä näyttää käynnin tasaisuus:
Huomaa tuon skaalan kymmenkertaistus edellisiin kuviin nähden! Mikä selittää moisen? Vastaus on oikeastaan aika yksinkertainen. Äänestä voi jo suoraan kuulla syyn. Varsinkin mikrofonilla napattua ääntä kuulokkeilla kuunnellessa on helppo erottaa normaalien tikitysten välistä ylimääräisiä lyöntejä. Visuaalisesti se näkyy äänen kuvaajassa tikitysten välissä pienempinä tikityksinä,ja tästä kuvaajasta minä tuon vian ensimmäisenä havaitsinkin:
Tällainen rytmihäiriö kertoo siitä että jousi on mitoitettu liian vahvaksi, jolloin ajanotto pois päältä vaaka-asennossa liipottimen amplitudi kasvaa liian suureksi, ja se lyö ympäri. Liipotin saa lisävauhtia törmäyksestä, jolloin heilahdusaika pienenee tavallisesta vapaan harmonisen heilahdusliikkeen ajasta. Ihmettelen miten tämä on mahdollista tehtaalta lähteneessä kellossa? Kai tuosta koneistosta on sen verran kokemusta, että mitoitus tiedetään. Lieköhön jousen valmistustapaa, materiaalia tai alihankkijaa on muutettu, jolloin tuollainen on jotenkin mahdollista. Paremmin kuitenkin olisi ymmärrettävissä, jos joku seppä olisi laittanut katkenneen jousen tilalle liian vahvan tarvikejousen, joka ei ominaisuuksiltaan täysin vastaa alkuperäistä.
Tuota yhtä seikkaa lukuun ottamatta tulokset ovat jopa ihan mallikkaat, ja tässä koneistossa on potentiaalia, ja jousen vaihtaminenkin on tehtävissä oleva toimenpide. Hieman työlästähän tuollaisen kronon jousen vaihto tietysti on. Yksinkertaisempi toimenpide tälle on, että en säilytä kelloa taulu ylöspäin. Ranteessa kello ei näköjään lyö ympäri, vaan se näyttää pitävän aikansa hyvin.
Koodi:
asento edistää krono
. s/vrk päällä
taulu ylös hmph! 22,5
taulu alas 22,5 20
nuppi alas 11 7
nuppi ylös 9,5 7,5
Loppuyhteenvetona sanoisin kuitenkin että tässä on paljon kelloa. Jos itse olisin hankkimassa jotain Seagullin tuotetta, tämä arvostelu ei horjuttaisi kiinnostusta.
)
Fiilikset on korkealla, pitää kuitenkin maistella muutama päivä ja voisin sitten kirjoitella kokemuksia Stowa-osioon 
