Täytyy miettiä, mikä olisi järkevin tapa jäsentää tämä. SItten kun vielä saisi kuvia kaikista Valmetin malleista aikaan. Itseltäni löytyy kylläkin ainoastaan Iisakki ja Matti. Heikki tulee välillä vastaan, mutta en ole väittänyt ostaa, tuo malli ei niin miellytä omaa silmää, Matti on tuosta tyylistä parempi variantti. Suurin malli lienee ollut Kalevi, jonka kaappi muistuttaa paljon saksalaisia kelloja, näissä hintapyynnit olleet vähän liikaa. Kustaa-kelloa on ollut myös joku myynnissä, olisko sekin Valmetin malli ja koteloon otettu vaikutteita Gustav Beckeristä? Todennäköisesti myynnissä oleva 1983 vuoden Kustaa on Meron valmistama ja Hermlen koneistolla. Ohessa Tori.fi -ilmoituksesta napattu kuva kyseisestä mallista. Vai onko ihan Meron omia malleja, jolla ei ole enää Valmetin kanssa mitään tekemistä?
Täältä löytyy kaksi Mattia, molemmat noita uudempia malleja, joissa käytetty kaapissa lastulevyä täyspuun sijaan, tunnistaa heti siitä, että heilurin "ikkunassa" on nuo messinkireunukset, täyspuisissa ne puuttuvat. Toinen Mattini on ihan Valmetin merkillä ja toinen taas on Aika. Ensimmäinen on kirpputorilöyty ja toisen ostin rikkinäisenä Tori.fi kautta.
Sain hankittua sopivaan hintaan lyömättömän OV:n vuodelta 1951. Kaappi on siistissä kunnossa, mutta koneisto täysin jumissa todella kovaksi pikeentyneen öljyn vuoksi. Muuten koneisto vaikuttaa hyväkuntoiselta. Pesun jälkeen tosin selviää, ovatko laakerit käyneet väljiksi. Nyt ei ole minkäänlaista välystä minnekään suuntaan, kun öljy on kivikovaa ja siksi koneisto onkin täydellisesti jumissa. Myyjä oli kuulemma vetämällä saanut tämän hetkeksi käyntiin, joten voi toki jokin laakeri olla väljäkin ja ratasjuoksut pielessä, miksi myös jumissa. Täytyy raportoida, kun koneisto on purettu ja pesty.
Mikä sitten olisi järkevin tapa jäsentää nämä keskustelut... Pitäisikö OV eritellä omaksi ketjukseen ja pitäisikö näistä projekteista kirjoitella jokaisesta jotain erikseen? Ammattilaisten aika ei riitä kirjoitella jokapäiväisistä töistään paljoa, mutta amatöörinä voisin toki jotain havaintoja kirjata ylös ja voisi itsellekin olla hyötyä tulevaisuudessa, mikäli jotain unohtuu. Toki OV koneisto on mahdollisimman yksinkertainen ja kun on vielä ilman lyöntiä, niin ei tässä paljon ihmeellistä kirjoitettavaa ole.
Mikä sitten olisi järkevin tapa jäsentää nämä keskustelut... Pitäisikö OV eritellä omaksi ketjukseen ja pitäisikö näistä projekteista kirjoitella jokaisesta jotain erikseen? Ammattilaisten aika ei riitä kirjoitella jokapäiväisistä töistään paljoa, mutta amatöörinä voisin toki jotain havaintoja kirjata ylös ja voisi itsellekin olla hyötyä tulevaisuudessa, mikäli jotain unohtuu. Toki OV koneisto on mahdollisimman yksinkertainen ja kun on vielä ilman lyöntiä, niin ei tässä paljon ihmeellistä kirjoitettavaa ole.
Purin koneiston ja pesin osat ultraäänipesurissa. Jousessa oli mielestäni voimaa kuin pienessä pitäjässä, niin en sitä uusinut (eikä nyt sopivaa uutta edes tilaamatta ollutkaan) eli otin jousen pois jousikotelosta, puhdistin sen ja kotelon ja akselin/tapin mikä onkaan nimeltään, voitelu jousirasvalla ja takaisin kasaan. Valitettavasti laakereita on joku tässä supistanut sillä täysin väärällä tavalla hakkaamalla pistepuikon kanssakuluman puolelta. Ja on aloittanut homman vielä kaukaa itse laakerista. Mitä näille tapauksille yleensä tehdään? Ajattelin itse nyt vain pistää kellon kasaan, uudet voiteluaineet oikeisin paikkoihin ja sitten testiä, miten käy.
Kyllä sen käyntiin sain, ei tunnu välyksiä olevan ja ratasjuoksut kohdallaan. Ei vain pitäisi näihin sellaisten koskea, jotka eivät asian päälle ymmärrä mitään. Edellinen omistaja oli väärin irroittanut koneiston ja heilurin ja heilurin ripustukset olivat kärsineet. En ehkä saanut väännettyä niitä vielä täysin oikeaan muotoonsa, haitannee käyntiä pidemmän päälle.
Puolitoista vuorokautta OV on käynyt seinälä ja pitää ajankin hyvin. Ehkä rumasti korjatuille laakereille ei kannata tehdä nyt mitään ja heilurin ripustuksen sain tarpeeksi hyvin muotoonsa. Koneistossa ei muuten ole muita merkintöjä kuin numero 2. Tuskin tämä on sarjanumeroltaan noin pieni kello, kun vuodelta 1951 eli olisiko koneiston mallit merkitty näin pienillä numeroilla? Koneisto on malliltaan sama kuin täällä ylempänä näkyvä lyömätön OV koneisto.
Viimeksi muokattu:
On kyllä Valmetin koneistossa tehty rasittavaksi ankkurin säätö - liikaa säätövaraa ja kaikkiin suuntiin. Myöthampaisessa käynnissähän säädettävyys perustuu lähinnä akselietäisyyden säätöön ja tarvittaessa ankkurin viilaukseen ja taivutukseen (huomiotava, että on karkaistua materiaalia, joka sellaisenaan ei kestä taivutusta). OV koneistossa on helppo saada säädettyä kello niin, että käy vatupassissa. Valmetien kanssa ainakin itselläni on täysi työ ja tuska... Ja sitten kellon pitää olla seinällä hieman vinossa, että käy oikein, ja taas koneistoa irti ja uudelleen säätämään. Ideahan on, että putoukset pitäisi ankkurissa saada säädettyä yhtä pitkiksi, mutta en omaa välineitä niiden luotettavaan mittaukseen ja teen säädöt aistinvaraisesti. Tai sitten pitäisi tehdä tai ostaa koneistoteline, johon Valmetin koneiston saa kiinni ja siinä suoritettava säätö, oikotietä onneen ei taida olla? Kysy kellosepältä -osiossakaan en asiaan saanut kommentteja.
Idea: voisi kerätä kuvapankin eri Valmetin malleista. Nyt tietysti on ongelmana kuvien tekijänoikeudet. Itse ottamia kuviahan voi julkaista. Eli itse pystyn kuvaamaan vanhemmat Matti-mallin (Crystron laittoi jo uudemmasta kuvan) ja ilmeisesti Heikki-mallin 50-luvulta, samoin Iisakista saan otettua kuvat kahdesta eri värivaihtoehdosta ja minulle on tulossa Rauni lyönnillisenä ja lyönnittömänä versiona. Useita malleja jää kuitenkin vielä uupumaan. Yksi huollettu Kalevi oli jossain myynnissä, mutta hintaa sen verran paljon, etten sitä valokuvan ottamisen vuoksi viitsisi ostaa. Kuvapankki auttaisi Valmetin mallien tunnistamisessa. Wikipediassahan on esimerkiksi lueteltu mallien nimiä, mutta kuva on vain Matista.
Kiinnostaa myös eri koneistoversiot. 50-luvun ja -70-luvun Matti/Heikki/Iisakki-sektorin lyönnillisessä koneistossa ei ole suuria eroja, mutta pientä tuotekehitystä ja materiaalivaihdoksia on tapahtunut. Lyönnittömään Valmetiin pääsen tutustumaan sitten vasta, kun saan Raunin postista.
Sitä mietin myös, pitäisikö tehdä kuvasarja Valmetin koneiston purkamisesta ja kokoamisesta (ja ennen kaikkea lyöntikoneiston säädöistä). Toisaalta palveleeko se sitten kuinka monta harrastajaa - ilmeisesti seinäkelloja itse purkavia ja huoltavia on melko vähän. Ja onhän näiden kanssa riskinsä rikkoa koneisto tai saada vammoja jousista. Voi toki kommentoida, onko tälle tilausta. Ehkä parempi keskittyä vain kuviin itse koneistoista...
Kiinnostaa myös eri koneistoversiot. 50-luvun ja -70-luvun Matti/Heikki/Iisakki-sektorin lyönnillisessä koneistossa ei ole suuria eroja, mutta pientä tuotekehitystä ja materiaalivaihdoksia on tapahtunut. Lyönnittömään Valmetiin pääsen tutustumaan sitten vasta, kun saan Raunin postista.
Sitä mietin myös, pitäisikö tehdä kuvasarja Valmetin koneiston purkamisesta ja kokoamisesta (ja ennen kaikkea lyöntikoneiston säädöistä). Toisaalta palveleeko se sitten kuinka monta harrastajaa - ilmeisesti seinäkelloja itse purkavia ja huoltavia on melko vähän. Ja onhän näiden kanssa riskinsä rikkoa koneisto tai saada vammoja jousista. Voi toki kommentoida, onko tälle tilausta. Ehkä parempi keskittyä vain kuviin itse koneistoista...
Valmetin koneistoista... Kuinkahan monta eri mallia on olemassa? Itselle on tullut vastaan nyt kolme. Yleisin on varmaan se kolmivasaraisella bim bim -tankolyönnillä varustettu malli, mutta sitten on ainakin Rauni-kelloissa käytössä lyömätöntäkin koneistoa ja samassa mallissa löytyy myös koneisto yhdellä vasaralla ja tiukulyönnillä. Olikohan tässä kaikki koneistomallit, vai onko vielä joitain muita? Tuossa yleisimmässä mallissahan on pieniä eroja sitten vuosimallista riippuen, 50-luvun koneistossa pikkueroja mm. materiaaleissa uudempiin verrattuna.
Rekisteröidyin tänne, kun nurkkiin on pesiytynyt muutama AIKA-merkkinen ajanosoitin. Yhdestä on vieteri napsahtanut liikaa kiristämisen johdosta - onko sellaista ylipäätään mahdollista korjata (vai riippuuko siitä, mistä se on katki) vai onko parempi vaihtaa koko vieteri?
Millä kellosepällä näitä nykyään saa huollatettua vai onko mekaanisista kelloista tullut jo kokonaan harrastekapineita?
Millä kellosepällä näitä nykyään saa huollatettua vai onko mekaanisista kelloista tullut jo kokonaan harrastekapineita?
Olen minä näitä jo muillekin kuin itselleni korjannut, kun tullut perehdyttyä syvällisemmin. Todellakin on jousi syytä vaihtaa! Yleensä huollon yhteydessä vanhat jouset vaihdetaan aina , katkeamisriski on suuri metallin väsymisen vuoksi ja yleensä jousi katketessaan rikkoo muutakin. Hätätilassa katkennut jousi on korjattavissa, mutta ei suositella. Ja liian lyhyeksihän se jää.
Ammattilaisia kelloseppiäkin toki useita löytyy, jotka näitä edelleen huoltavat ja korjaavat. Hinnat yleensä 200 eurosta ylöspäin. Jos jousi on rikkoutuessaan rikkonut muutakin, niin silloin on useamman satasen remontti helposti.
Kelloseppiä, jotka korjaavat ja huoltavat mekaanisia seinäkelloja on ainakin seuraavat (ja paljon muitakin):
Kelloliike M. Piili
Osoite: Toritie 55, 17800 Kuhmoinen
Puh: GSM 040 708 1456
Avoinna: ma - pe 9-17, la 9-13
Hattulan Kelloseppä ky Heikki Horma
Osoite: Arvi Kariston katu 7, 13100 Hämeenlinna
Aukioloajat: Avoinna ⋅ Suljetaan 17.00
Puh.: 040 0971654
KELLOA JA KULTA WIISARI
Keskitie 2 44500 Viitasaari
Sähköposti:
[email protected]
Puhelinnumero:
014 571 460
Kelloliike M. Piili
Osoite: Toritie 55, 17800 Kuhmoinen
Puh: GSM 040 708 1456
Avoinna: ma - pe 9-17, la 9-13
Hattulan Kelloseppä ky Heikki Horma
Osoite: Arvi Kariston katu 7, 13100 Hämeenlinna
Aukioloajat: Avoinna ⋅ Suljetaan 17.00
Puh.: 040 0971654
KELLOA JA KULTA WIISARI
Keskitie 2 44500 Viitasaari
Sähköposti:
[email protected]
Puhelinnumero:
014 571 460
Mistähän näihin saa uusia jousia?
Tuota VIlannon lyömätöntä koneistoa tuli itselleni vastaan ensimmäinen yksilö, jossa olikin pohjassa ja sillassa käytetty vähän laadukkaampaa messinkiä ja nuo "kuopat" puuttuivat täysin. Kuitenkin aito OV koneisto, malli sama kuin kaksi aiemmin vastaan tullutta ja täällä kuvassakin näkyvä.
Alkuperäiseen aiheeseen lisäten: minkälainen on laadultaan Aikoshan koneisto? Tätähän yksi kelloseppä puhui Kiurun ajan loppuna, kun hän Valmetin koneistojen loppuessa hankki näitä japanilaisia. Laadultaan huomattavasti Valmetia heikompia siis, mutta millä tavoin? Japanilaisissahan on ilmeisesti kaikissa ainakin avojouset ja onko sitten samaa ideaa kuin korealaisillakin, että tarkoitus tehdä koneisto mahdollisimman halvoilla ratkaisuilla.
Alkuperäiseen aiheeseen lisäten: minkälainen on laadultaan Aikoshan koneisto? Tätähän yksi kelloseppä puhui Kiurun ajan loppuna, kun hän Valmetin koneistojen loppuessa hankki näitä japanilaisia. Laadultaan huomattavasti Valmetia heikompia siis, mutta millä tavoin? Japanilaisissahan on ilmeisesti kaikissa ainakin avojouset ja onko sitten samaa ideaa kuin korealaisillakin, että tarkoitus tehdä koneisto mahdollisimman halvoilla ratkaisuilla.
Minuakin kiinnostaa eri Valmetin mallit ja niiden erot yms. Olen tässä pikku hiljaa opettelemassa kellon korjausta ihan harrastepohjalta ja syntyi idea kerätä mahdollisimman monta eri Valmetin mallia. Tällä hetkellä omistan vain Jussin mutta lisää hankitaan kun eteen sattuu. Ajattelin ensi alkuun pitäytyä niissä yksilöissä joihin on mallinimi merkitty takaseinään sinisellä leimalla. Missä vaiheessa tuo leimaus on jäänyt pois kun kaikissa yksilöissä sitä ei ole? Kirppareilla olen niitä tutkinut.
Tässä tuli vastaan naapurin Valmet joka oli osiltaan erilainen kuin ne mitä olen nähnyt. Siinä koneiston teline oli metallivalua, joka oli niin haurastunut että hädin tuskin pysyi kasassa. Hankin siihen peltisen mallin tilalle joka meni paikalleen heittämällä. Siinä oli myös takaseinän läpi menevät piikkiruuvit sekä koneiston kiinnitysruuvit keskenään samanlaiset mutta erilaiset kuin "normaalit" piparkakkumalliset + vetoavaimella kierrettävät. Myös koneistossa oli havaittavissa eroja vaikka en sitä sen tarkemmin tutkinut. Mallimeä ei näkynyt vaikka tämän pitäisi olla 50-luvun lopulla tehty ja olen nähnyt uudempiakin joissa mallinimi on. Jokin kirjain/nrosarja siellä kyllä oli heikosti nähtävissä. Onko näitä tehty eri tehtaassa erilaisilla osilla vai mikä tässä on takana?
Ilmeisesti Valmetteja on myyty mallinimillä loppuun asti vaikka nimeä ei enää jossain vaiheessa laitettukaan kellon taakse?
Tässä tuli vastaan naapurin Valmet joka oli osiltaan erilainen kuin ne mitä olen nähnyt. Siinä koneiston teline oli metallivalua, joka oli niin haurastunut että hädin tuskin pysyi kasassa. Hankin siihen peltisen mallin tilalle joka meni paikalleen heittämällä. Siinä oli myös takaseinän läpi menevät piikkiruuvit sekä koneiston kiinnitysruuvit keskenään samanlaiset mutta erilaiset kuin "normaalit" piparkakkumalliset + vetoavaimella kierrettävät. Myös koneistossa oli havaittavissa eroja vaikka en sitä sen tarkemmin tutkinut. Mallimeä ei näkynyt vaikka tämän pitäisi olla 50-luvun lopulla tehty ja olen nähnyt uudempiakin joissa mallinimi on. Jokin kirjain/nrosarja siellä kyllä oli heikosti nähtävissä. Onko näitä tehty eri tehtaassa erilaisilla osilla vai mikä tässä on takana?
Ilmeisesti Valmetteja on myyty mallinimillä loppuun asti vaikka nimeä ei enää jossain vaiheessa laitettukaan kellon taakse?
Olen netin myynti-ilmoituksista ja muualta bongaillut eri malleja. Matti tuntuu olevan yleisin ja sitä olen tähän mennessä nähnyt kahta eri kotelovariaatiota: alemman lasin ympärillä on metallireunus tai sitten ei. Lisäksi olen nähnyt Mattia kahdella eri koneistolla, lyönnillä ja ilman sekä kahdella eri kellotaululla, kermanväriseksi maalattu tai hopeinen. Voisikohan mallinimi olla paremminkin kotelon / laatikon malli ja sisuskaluja on sitten erilaisia?
Matti on melko yleinen, mutta tosiaan jossain vaiheessa kaapeista jäivät ne nimileimat pois. Heikin ja Matin erottaa toisistaan suht helposti, mutta sitten siellä on muitakin miesten nimillä olevia malleja, jotka ovat ulkonäöltään hyvin lähellä Mattia. Matissa alemman lasin ympärille alkoi ilmestyä tuota metallista reunusta siinä vaiheessa, kun kaapin etulevyä ei enää tehty umpipuusta vaan viilutetusta lastulevystä. Tämän reunuksen ansiosta vanhemmat ja uudemmat yksilöt on helppo erottaa toisistaan. Tosiaan myös koneistossa ja sen kiinnityksessä kaappiin on materiaalieroja uudempi vs vanhempi malli. Lisäksi kellotaulukin on vanhemmissa kiinni kartionastoilla. Olen näistä eri malleista yrittänyt etsiä tietoa, mutta menestys on ollut aika heikkoa. Malleja oppii miltei tunnistamaan sitä myötä, kun leimalla varustettuja kelloja tulee vastaan.
Seuraavat versiot ovat itselleni tulleet Valmetin koneistoista vastaan.
Lyömätön jousivetoinen (muistuttaa hyvin paljon brittiläistä Manfieldia, jollainen on Jon Buttin ja Matthew Readin kirjan "How to repair pendulum clocks" perustana)
Lyövä jousivetoinen tiukulyönnillä
Lyövä jousivetoinen spiraalilyönnillä
Lyövä jousivetoinen bim bam puikkolyönnillä
Lyövä punttikoneisto tiukulyönnillä
Ilmeisesti on olemassa myös liipotinversioitakin, mutta sellaista en ole vielä päässyt näkemään. Nuo kellomallit ovat ilmeisesti kaikkein harvinaisimpia.
Seuraavat versiot ovat itselleni tulleet Valmetin koneistoista vastaan.
Lyömätön jousivetoinen (muistuttaa hyvin paljon brittiläistä Manfieldia, jollainen on Jon Buttin ja Matthew Readin kirjan "How to repair pendulum clocks" perustana)
Lyövä jousivetoinen tiukulyönnillä
Lyövä jousivetoinen spiraalilyönnillä
Lyövä jousivetoinen bim bam puikkolyönnillä
Lyövä punttikoneisto tiukulyönnillä
Ilmeisesti on olemassa myös liipotinversioitakin, mutta sellaista en ole vielä päässyt näkemään. Nuo kellomallit ovat ilmeisesti kaikkein harvinaisimpia.
Mainos
Uusimmat ilmoitukset
-
-
M: Omega Seamaster Professional Diver 300M Co-Axial Master Chronometer 42MM- Viimeisin: Jesse / Kelloneuvos
-
M: VACHERON CONSTANTIN Overseas Chronograph Blue 42,5mm (ref. 5500V/110A-B148)- Viimeisin: Jarkko / Ranneaika