Valmet- ja Aika-seinäkelloista

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Täytyy miettiä, mikä olisi järkevin tapa jäsentää tämä. SItten kun vielä saisi kuvia kaikista Valmetin malleista aikaan. Itseltäni löytyy kylläkin ainoastaan Iisakki ja Matti. Heikki tulee välillä vastaan, mutta en ole väittänyt ostaa, tuo malli ei niin miellytä omaa silmää, Matti on tuosta tyylistä parempi variantti. Suurin malli lienee ollut Kalevi, jonka kaappi muistuttaa paljon saksalaisia kelloja, näissä hintapyynnit olleet vähän liikaa. Kustaa-kelloa on ollut myös joku myynnissä, olisko sekin Valmetin malli ja koteloon otettu vaikutteita Gustav Beckeristä? Todennäköisesti myynnissä oleva 1983 vuoden Kustaa on Meron valmistama ja Hermlen koneistolla. Ohessa Tori.fi -ilmoituksesta napattu kuva kyseisestä mallista. Vai onko ihan Meron omia malleja, jolla ei ole enää Valmetin kanssa mitään tekemistä?
 

Liitteet

  • kustaa.jpg
    kustaa.jpg
    28,2 KB · Katsottu: 9

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Meillä seinällä uudesta asti ollut "Matti", joskin tämä Aika -merkkinen. Valmetin koneella kuitenkin.

IMG_20210307_143135.jpgIMG_20210307_143158.jpg
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Täältä löytyy kaksi Mattia, molemmat noita uudempia malleja, joissa käytetty kaapissa lastulevyä täyspuun sijaan, tunnistaa heti siitä, että heilurin "ikkunassa" on nuo messinkireunukset, täyspuisissa ne puuttuvat. Toinen Mattini on ihan Valmetin merkillä ja toinen taas on Aika. Ensimmäinen on kirpputorilöyty ja toisen ostin rikkinäisenä Tori.fi kautta.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Sain hankittua sopivaan hintaan lyömättömän OV:n vuodelta 1951. Kaappi on siistissä kunnossa, mutta koneisto täysin jumissa todella kovaksi pikeentyneen öljyn vuoksi. Muuten koneisto vaikuttaa hyväkuntoiselta. Pesun jälkeen tosin selviää, ovatko laakerit käyneet väljiksi. Nyt ei ole minkäänlaista välystä minnekään suuntaan, kun öljy on kivikovaa ja siksi koneisto onkin täydellisesti jumissa. Myyjä oli kuulemma vetämällä saanut tämän hetkeksi käyntiin, joten voi toki jokin laakeri olla väljäkin ja ratasjuoksut pielessä, miksi myös jumissa. Täytyy raportoida, kun koneisto on purettu ja pesty.

Mikä sitten olisi järkevin tapa jäsentää nämä keskustelut... Pitäisikö OV eritellä omaksi ketjukseen ja pitäisikö näistä projekteista kirjoitella jokaisesta jotain erikseen? Ammattilaisten aika ei riitä kirjoitella jokapäiväisistä töistään paljoa, mutta amatöörinä voisin toki jotain havaintoja kirjata ylös ja voisi itsellekin olla hyötyä tulevaisuudessa, mikäli jotain unohtuu. Toki OV koneisto on mahdollisimman yksinkertainen ja kun on vielä ilman lyöntiä, niin ei tässä paljon ihmeellistä kirjoitettavaa ole.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Purin koneiston ja pesin osat ultraäänipesurissa. Jousessa oli mielestäni voimaa kuin pienessä pitäjässä, niin en sitä uusinut (eikä nyt sopivaa uutta edes tilaamatta ollutkaan) eli otin jousen pois jousikotelosta, puhdistin sen ja kotelon ja akselin/tapin mikä onkaan nimeltään, voitelu jousirasvalla ja takaisin kasaan. Valitettavasti laakereita on joku tässä supistanut sillä täysin väärällä tavalla hakkaamalla pistepuikon kanssakuluman puolelta. Ja on aloittanut homman vielä kaukaa itse laakerista. Mitä näille tapauksille yleensä tehdään? Ajattelin itse nyt vain pistää kellon kasaan, uudet voiteluaineet oikeisin paikkoihin ja sitten testiä, miten käy.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Kyllä sen käyntiin sain, ei tunnu välyksiä olevan ja ratasjuoksut kohdallaan. Ei vain pitäisi näihin sellaisten koskea, jotka eivät asian päälle ymmärrä mitään. Edellinen omistaja oli väärin irroittanut koneiston ja heilurin ja heilurin ripustukset olivat kärsineet. En ehkä saanut väännettyä niitä vielä täysin oikeaan muotoonsa, haitannee käyntiä pidemmän päälle.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Puolitoista vuorokautta OV on käynyt seinälä ja pitää ajankin hyvin. Ehkä rumasti korjatuille laakereille ei kannata tehdä nyt mitään ja heilurin ripustuksen sain tarpeeksi hyvin muotoonsa. Koneistossa ei muuten ole muita merkintöjä kuin numero 2. Tuskin tämä on sarjanumeroltaan noin pieni kello, kun vuodelta 1951 eli olisiko koneiston mallit merkitty näin pienillä numeroilla? Koneisto on malliltaan sama kuin täällä ylempänä näkyvä lyömätön OV koneisto.
 
Viimeksi muokattu:

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
On kyllä Valmetin koneistossa tehty rasittavaksi ankkurin säätö - liikaa säätövaraa ja kaikkiin suuntiin. Myöthampaisessa käynnissähän säädettävyys perustuu lähinnä akselietäisyyden säätöön ja tarvittaessa ankkurin viilaukseen ja taivutukseen (huomiotava, että on karkaistua materiaalia, joka sellaisenaan ei kestä taivutusta). OV koneistossa on helppo saada säädettyä kello niin, että käy vatupassissa. Valmetien kanssa ainakin itselläni on täysi työ ja tuska... Ja sitten kellon pitää olla seinällä hieman vinossa, että käy oikein, ja taas koneistoa irti ja uudelleen säätämään. Ideahan on, että putoukset pitäisi ankkurissa saada säädettyä yhtä pitkiksi, mutta en omaa välineitä niiden luotettavaan mittaukseen ja teen säädöt aistinvaraisesti. Tai sitten pitäisi tehdä tai ostaa koneistoteline, johon Valmetin koneiston saa kiinni ja siinä suoritettava säätö, oikotietä onneen ei taida olla? Kysy kellosepältä -osiossakaan en asiaan saanut kommentteja.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Idea: voisi kerätä kuvapankin eri Valmetin malleista. Nyt tietysti on ongelmana kuvien tekijänoikeudet. Itse ottamia kuviahan voi julkaista. Eli itse pystyn kuvaamaan vanhemmat Matti-mallin (Crystron laittoi jo uudemmasta kuvan) ja ilmeisesti Heikki-mallin 50-luvulta, samoin Iisakista saan otettua kuvat kahdesta eri värivaihtoehdosta ja minulle on tulossa Rauni lyönnillisenä ja lyönnittömänä versiona. Useita malleja jää kuitenkin vielä uupumaan. Yksi huollettu Kalevi oli jossain myynnissä, mutta hintaa sen verran paljon, etten sitä valokuvan ottamisen vuoksi viitsisi ostaa. Kuvapankki auttaisi Valmetin mallien tunnistamisessa. Wikipediassahan on esimerkiksi lueteltu mallien nimiä, mutta kuva on vain Matista.

Kiinnostaa myös eri koneistoversiot. 50-luvun ja -70-luvun Matti/Heikki/Iisakki-sektorin lyönnillisessä koneistossa ei ole suuria eroja, mutta pientä tuotekehitystä ja materiaalivaihdoksia on tapahtunut. Lyönnittömään Valmetiin pääsen tutustumaan sitten vasta, kun saan Raunin postista.

Sitä mietin myös, pitäisikö tehdä kuvasarja Valmetin koneiston purkamisesta ja kokoamisesta (ja ennen kaikkea lyöntikoneiston säädöistä). Toisaalta palveleeko se sitten kuinka monta harrastajaa - ilmeisesti seinäkelloja itse purkavia ja huoltavia on melko vähän. Ja onhän näiden kanssa riskinsä rikkoa koneisto tai saada vammoja jousista. Voi toki kommentoida, onko tälle tilausta. Ehkä parempi keskittyä vain kuviin itse koneistoista...
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Valmetin koneistoista... Kuinkahan monta eri mallia on olemassa? Itselle on tullut vastaan nyt kolme. Yleisin on varmaan se kolmivasaraisella bim bim -tankolyönnillä varustettu malli, mutta sitten on ainakin Rauni-kelloissa käytössä lyömätöntäkin koneistoa ja samassa mallissa löytyy myös koneisto yhdellä vasaralla ja tiukulyönnillä. Olikohan tässä kaikki koneistomallit, vai onko vielä joitain muita? Tuossa yleisimmässä mallissahan on pieniä eroja sitten vuosimallista riippuen, 50-luvun koneistossa pikkueroja mm. materiaaleissa uudempiin verrattuna.
 

Ajastaika

Uusi jäsen
Liittynyt
10.6.2021
Viestit
2
Rekisteröidyin tänne, kun nurkkiin on pesiytynyt muutama AIKA-merkkinen ajanosoitin. Yhdestä on vieteri napsahtanut liikaa kiristämisen johdosta - onko sellaista ylipäätään mahdollista korjata (vai riippuuko siitä, mistä se on katki) vai onko parempi vaihtaa koko vieteri?

Millä kellosepällä näitä nykyään saa huollatettua vai onko mekaanisista kelloista tullut jo kokonaan harrastekapineita?
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Rekisteröidyin tänne, kun nurkkiin on pesiytynyt muutama AIKA-merkkinen ajanosoitin. Yhdestä on vieteri napsahtanut liikaa kiristämisen johdosta - onko sellaista ylipäätään mahdollista korjata (vai riippuuko siitä, mistä se on katki) vai onko parempi vaihtaa koko vieteri?

Millä kellosepällä näitä nykyään saa huollatettua vai onko mekaanisista kelloista tullut jo kokonaan harrastekapineita?
Olen minä näitä jo muillekin kuin itselleni korjannut, kun tullut perehdyttyä syvällisemmin. Todellakin on jousi syytä vaihtaa! Yleensä huollon yhteydessä vanhat jouset vaihdetaan aina , katkeamisriski on suuri metallin väsymisen vuoksi ja yleensä jousi katketessaan rikkoo muutakin. Hätätilassa katkennut jousi on korjattavissa, mutta ei suositella. Ja liian lyhyeksihän se jää.

Ammattilaisia kelloseppiäkin toki useita löytyy, jotka näitä edelleen huoltavat ja korjaavat. Hinnat yleensä 200 eurosta ylöspäin. Jos jousi on rikkoutuessaan rikkonut muutakin, niin silloin on useamman satasen remontti helposti.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Kelloseppiä, jotka korjaavat ja huoltavat mekaanisia seinäkelloja on ainakin seuraavat (ja paljon muitakin):

Kelloliike M. Piili
Osoite: Toritie 55, 17800 Kuhmoinen
Puh: GSM 040 708 1456
Avoinna: ma - pe 9-17, la 9-13

Hattulan Kelloseppä ky Heikki Horma
Osoite: Arvi Kariston katu 7, 13100 Hämeenlinna
Aukioloajat: Avoinna ⋅ Suljetaan 17.00
Puh.: 040 0971654

KELLOA JA KULTA WIISARI
Keskitie 2 44500 Viitasaari
Sähköposti:
[email protected]
Puhelinnumero:
014 571 460
 

Ajastaika

Uusi jäsen
Liittynyt
10.6.2021
Viestit
2
Olen minä näitä jo muillekin kuin itselleni korjannut, kun tullut perehdyttyä syvällisemmin. Todellakin on jousi syytä vaihtaa! Yleensä huollon yhteydessä vanhat jouset vaihdetaan aina , katkeamisriski on suuri metallin väsymisen vuoksi ja yleensä jousi katketessaan rikkoo muutakin. Hätätilassa katkennut jousi on korjattavissa, mutta ei suositella. Ja liian lyhyeksihän se jää.

Ammattilaisia kelloseppiäkin toki useita löytyy, jotka näitä edelleen huoltavat ja korjaavat. Hinnat yleensä 200 eurosta ylöspäin. Jos jousi on rikkoutuessaan rikkonut muutakin, niin silloin on useamman satasen remontti helposti.
Mistähän näihin saa uusia jousia?
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Tuota VIlannon lyömätöntä koneistoa tuli itselleni vastaan ensimmäinen yksilö, jossa olikin pohjassa ja sillassa käytetty vähän laadukkaampaa messinkiä ja nuo "kuopat" puuttuivat täysin. Kuitenkin aito OV koneisto, malli sama kuin kaksi aiemmin vastaan tullutta ja täällä kuvassakin näkyvä.

Alkuperäiseen aiheeseen lisäten: minkälainen on laadultaan Aikoshan koneisto? Tätähän yksi kelloseppä puhui Kiurun ajan loppuna, kun hän Valmetin koneistojen loppuessa hankki näitä japanilaisia. Laadultaan huomattavasti Valmetia heikompia siis, mutta millä tavoin? Japanilaisissahan on ilmeisesti kaikissa ainakin avojouset ja onko sitten samaa ideaa kuin korealaisillakin, että tarkoitus tehdä koneisto mahdollisimman halvoilla ratkaisuilla.
 


Viimeisimmät keskustelut

Jäseniä paikalla

Foorumin tilastot

Keskustelut
13 568
Viestit
64 603
Jäsenet
6 961
Uusin jäsen
antpant
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Ylös