Zenith
- Keskustelun aloittaja kanikune
- Aloitettu
Oiva
Jäsen
- Liittynyt
- 10.1.2017
- Viestit
- 100
Vs: Zenith
Tekniikan maailma tekee rannekellojutun keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Ihan jo tästäkin vinkkelistä nyt on Zenithillä isoja asioita tekeillä perusmekanismin tasolla: https://tekniikanmaailma.fi/teknologia/suurin-keksinto-mekaanisissa-kelloissa-342-vuoteen-zenith-kehuu-uutuuttaan-kaikkien-aikojen-tarkimmaksi/
Tekniikan maailma tekee rannekellojutun keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Ihan jo tästäkin vinkkelistä nyt on Zenithillä isoja asioita tekeillä perusmekanismin tasolla: https://tekniikanmaailma.fi/teknologia/suurin-keksinto-mekaanisissa-kelloissa-342-vuoteen-zenith-kehuu-uutuuttaan-kaikkien-aikojen-tarkimmaksi/
Vs: Zenith
Tuo värähtelijä on siis piikiteestä etsattu 0,5mm paksu osa, jossa ohuimmat "jouset" ovat vissiin 0,2mm paksuudeltaan. Siinä on jopa osa, jonka paikkaa säätämällä värähtelytaajuutta voi rukata. Kummaa, että TM ei sen enempää avannut mekanismin toimintaa. Hieno on, mutta minua askarruttaa moisen laitteen kestävyys, kestävätkö pienen pienet nystyrät ja miten on piin väsymislujuuden kanssa vuosien saatossa? Toisin sanoen, onko kyseessä vain testi, vai tuleeko vekotin oikeasti joskus myyntiin järkevällä hinnalla. Tuo rumista rumin kuori on alumiinivaahtoa, jonka huokoset on täytetty polymeerillä. Huomattavasti kevyempi kuin alumiini, titaanista puhumattakaan. Ei mene jatkoon, eikä koko kellosta saa mitään selvää muutenkaan.
Tässä aika perusteellinen selvitys asiasta: https://www.hodinkee.com/articles/zenith-defy-lab-oscillator-introducing
Tuo värähtelijä on siis piikiteestä etsattu 0,5mm paksu osa, jossa ohuimmat "jouset" ovat vissiin 0,2mm paksuudeltaan. Siinä on jopa osa, jonka paikkaa säätämällä värähtelytaajuutta voi rukata. Kummaa, että TM ei sen enempää avannut mekanismin toimintaa. Hieno on, mutta minua askarruttaa moisen laitteen kestävyys, kestävätkö pienen pienet nystyrät ja miten on piin väsymislujuuden kanssa vuosien saatossa? Toisin sanoen, onko kyseessä vain testi, vai tuleeko vekotin oikeasti joskus myyntiin järkevällä hinnalla. Tuo rumista rumin kuori on alumiinivaahtoa, jonka huokoset on täytetty polymeerillä. Huomattavasti kevyempi kuin alumiini, titaanista puhumattakaan. Ei mene jatkoon, eikä koko kellosta saa mitään selvää muutenkaan.
Tässä aika perusteellinen selvitys asiasta: https://www.hodinkee.com/articles/zenith-defy-lab-oscillator-introducing
Puhti
Aktivisti
- Liittynyt
- 6.7.2016
- Viestit
- 705
Vs: Zenith
Kuten tainnut toisessakin ketjussa todeta niin on todella hieno peli, niin designiltaan kuin mekaanisesti. Itsellä EP on yksi graaleista. Täytyisi joskus päästä edes rannettamaan ja testaamaan, kuinka pehmeää on kronotoiminnon käyttö.
Viimisin oma Zenith-hankinta eli "Respirator" sai juuri uuden mustan Hirschin Ascot-rannekkeen linkkulukolla.
TimePiece sanoi:
Kuten tainnut toisessakin ketjussa todeta niin on todella hieno peli, niin designiltaan kuin mekaanisesti. Itsellä EP on yksi graaleista. Täytyisi joskus päästä edes rannettamaan ja testaamaan, kuinka pehmeää on kronotoiminnon käyttö.
Viimisin oma Zenith-hankinta eli "Respirator" sai juuri uuden mustan Hirschin Ascot-rannekkeen linkkulukolla.
Liitteet
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Zenith
Vaikka tämä keskustelu Zenith dDefy Labista on näköjään käyty jo aikoja sitten, kai siihen voi vielä reagoida...
Nystyröillä tarkoitat varmaan ankkurin kynsiä? Periaatehan on sama kuin perinteisissä mekaanisissa kelloissa,vaikka niissä yleensä onkin käytetty rubiinia. On tosin metallista tehtyjäkin ankkurin kynsiä ollut esimerkiksi seinkelloissa ja nastakäyntisissä koneistoissa. Käsittääkseni piin kulumiskestävyys on erinomainen useimpiin metalleihin nähden, ja kestäähän käyntirattaan teräshampaatkin sveitsiläiskäynnissä aivan mainiosti. Tässä on käyntitaajuus korkeampi, mutta energian siirtoa ei kai tuossa enempää tapahdu. Suurempaa taajuutta energiamielessä kompensoi pienempi amplitudi (heilahduskulma), ja lisäksi akseleiden puuttuessa kitkahäviöiden pieneneminen.
Koska pii on tullut jäädäkseen kelloihin erilaisissa jousisovelluksissa (esimerkiksi Omegan ja muutaman muun merkin spiraalijouset, ankkurit jne.), on niille tehty tutkimusmielessä rasitustestejä. Rasituskokeissa taajuudet ovat tietysti paljon suurempia, jotta niiden tulokset valmistuisivat aikanaan. En ole itse kyseisiä papereita lukenut, mutta Watchuseekin puolella joku kertoi lukeneensa, ja tulokset ovat rauhoittavia. Eli kuulopuheita, mutta ei minulla ole syytä epäilläkään... On niitä sen verran monilta merkeiltä ilmestynyt ainakin konseptimalleihin, ja joihinkin volyymimalleihinkin.
Vaikka kiteisen aineen helppo murtuminen on mielikuvissa aika vallitseva ilmiö, ehkä voisi ottaa hyvin tunnetun vastaesimerkin: kvartsikelloissa on yleensä äänirautaa muistuttava kvartsikide, jonka varret värähtelevät tyypillisesti taajuudella 2^15 Hz (n. 32 kHz) taajuudella. Kiteet toimivat hyvin vuosikymmeniä murtumatta. Pieniä virheitä niihin ilmeisesti muodostuu ikääntymisilmiöstä päätellen, mutta ei mitään vakavampaa. Ja ikääntymisilmiöstäkin osan selittää elektrodien yms kiinnitysten muutokset, eikä pelkästään kidevirheet.
Hyvin mielenkiintoinen konsepti joka tapauksessa, koska tuossa on kasattu yhteen yhtenäiseen osaan koko käyntilaite, käyntiratasta lukuun ottamatta.
Vaikka tämä keskustelu Zenith dDefy Labista on näköjään käyty jo aikoja sitten, kai siihen voi vielä reagoida...
Michael sanoi:
Nystyröillä tarkoitat varmaan ankkurin kynsiä? Periaatehan on sama kuin perinteisissä mekaanisissa kelloissa,vaikka niissä yleensä onkin käytetty rubiinia. On tosin metallista tehtyjäkin ankkurin kynsiä ollut esimerkiksi seinkelloissa ja nastakäyntisissä koneistoissa. Käsittääkseni piin kulumiskestävyys on erinomainen useimpiin metalleihin nähden, ja kestäähän käyntirattaan teräshampaatkin sveitsiläiskäynnissä aivan mainiosti. Tässä on käyntitaajuus korkeampi, mutta energian siirtoa ei kai tuossa enempää tapahdu. Suurempaa taajuutta energiamielessä kompensoi pienempi amplitudi (heilahduskulma), ja lisäksi akseleiden puuttuessa kitkahäviöiden pieneneminen.
Koska pii on tullut jäädäkseen kelloihin erilaisissa jousisovelluksissa (esimerkiksi Omegan ja muutaman muun merkin spiraalijouset, ankkurit jne.), on niille tehty tutkimusmielessä rasitustestejä. Rasituskokeissa taajuudet ovat tietysti paljon suurempia, jotta niiden tulokset valmistuisivat aikanaan. En ole itse kyseisiä papereita lukenut, mutta Watchuseekin puolella joku kertoi lukeneensa, ja tulokset ovat rauhoittavia. Eli kuulopuheita, mutta ei minulla ole syytä epäilläkään... On niitä sen verran monilta merkeiltä ilmestynyt ainakin konseptimalleihin, ja joihinkin volyymimalleihinkin.
Vaikka kiteisen aineen helppo murtuminen on mielikuvissa aika vallitseva ilmiö, ehkä voisi ottaa hyvin tunnetun vastaesimerkin: kvartsikelloissa on yleensä äänirautaa muistuttava kvartsikide, jonka varret värähtelevät tyypillisesti taajuudella 2^15 Hz (n. 32 kHz) taajuudella. Kiteet toimivat hyvin vuosikymmeniä murtumatta. Pieniä virheitä niihin ilmeisesti muodostuu ikääntymisilmiöstä päätellen, mutta ei mitään vakavampaa. Ja ikääntymisilmiöstäkin osan selittää elektrodien yms kiinnitysten muutokset, eikä pelkästään kidevirheet.
Hyvin mielenkiintoinen konsepti joka tapauksessa, koska tuossa on kasattu yhteen yhtenäiseen osaan koko käyntilaite, käyntiratasta lukuun ottamatta.
Puhti
Aktivisti
- Liittynyt
- 6.7.2016
- Viestit
- 705
Puhti
Aktivisti
- Liittynyt
- 6.7.2016
- Viestit
- 705
Vs: Zenith
Hups, tuli ostettua kolmas Zenithin Defy, vintage siis. Tämä on eka Defy, jossa on alkuperäinen kupera mineraalilasi. Vaikka kyse on pienestä jutusta niin onpahan hieno yksityiskohta tuo orkkislasi. Matalaprofiilisemmassa tarvikelasikkeessa ei ole samaa vanhanajan fiilistä.
Harmittavasti lasikkeessa on aika paljon naarmuja. Täytyy kysyä kellosepältä saako vielä hiottua kirkkaaksi.
Hups, tuli ostettua kolmas Zenithin Defy, vintage siis. Tämä on eka Defy, jossa on alkuperäinen kupera mineraalilasi. Vaikka kyse on pienestä jutusta niin onpahan hieno yksityiskohta tuo orkkislasi. Matalaprofiilisemmassa tarvikelasikkeessa ei ole samaa vanhanajan fiilistä.
Harmittavasti lasikkeessa on aika paljon naarmuja. Täytyy kysyä kellosepältä saako vielä hiottua kirkkaaksi.
Mainos
Foorumin tilastot
Jaa somessa
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet