Ei voi olla niin, että kaikki kello-ostot ovat täydellisen hyviä ja kellosta ei löytyisi mitään harmituksen aihetta käytössä. Liian ruusuista kuvaa ei kukaan usko.
Voin aloittaa muutamalla esimerkillä omista ensin yleisemmistä harmituksista.
1) Kronojen ruuvattavat start/stop ja reset -napit. Silloin harvoin kun olisi tarve tai jopa kiire ajanoton kanssa niin pitää ensin ährätä ruuvaamalla pienet nupit auki. Ja vielä pitäisi muistaa laittaa myöhemmin kiinni. Ja tuntuu että kun se ruuvaus niissä on, niin vaikkapa pieni vesisade on heti huono jos niitä ei muista ruuvata kiinni aina käytön jälkeen. Nupit ovat vielä usein niin pieniä että niistä ei saa edes kunnolla kiinni. Tämä vie Daytonan ja monen AP RO:n/ROO:n käytettävyyttä ison pykälän alaspäin. Olen alkanut hankkia kronot ilman ruuvattavia apukäyttönuppeja,
2) Liian tiukat tai pienet ruuvattavat nupit muutenkin. Ihan liian moni suklari kärsii siitä, että nupin ruuvaus varsinkin kiinni on työn ja tuskan takana. Ei mene kunnolla jengoille, ja sitten tarpeeksi tiukkaan ruuvaus vaatisi jotain erikoiskumihanskoja. Näitä on ollut liian monta listattavaksi. Mutta ostaessa kannattaa testata omin kätösin saako vaikka hikisillä sormilla nupin auki, vedettyä aikaa, ja ruuvattua helposti kiinni. Pelkästään jo hankalia jenkojen löytymisiä on paljon, esim Nomos Ahoi oli tällainen tapaus ja Seikoissa on ollut vastaavaa ongelmaa. Ei tartu vaikka kuinka painaisi ja vääntäisi.
3) Taulun luettavuusongelmat. Sanoiko joku Tudor BB chrono? Malliesimerkki siitä miten tuntiviisarin mollukka pimentää pikkutaulut tunneiksi kerrallaan. Mitä niillä on ollut mielessä? Muutenkin liian saman kokoiset tunti- ja sekuntiviisarit, tai taulun väriä vasten väärän väriset tai liian ohuet ovat saaneet monen kellon luettavuuden ihan onnettomaksi. Esimerkiksi skeleton-kellojen ongelma ihan liian usein on tehdä taulua vasten liian huonosti luettavat viisarit.
4) Liian hankalakäyttöiset koneistojen säädöt. Melkein kaikki perpetual calendarit, jopa puoli tusinaa erikseen tökittävää painiketta. Vain muutama firma on saanut tämän toimimaan järkevästi. Sama vaivaa monia muita komplikaatioita, esim joitain world timereitä, joitain kuukomplikaatioita, joitain kaksoisaikakelloja. Jopa päivämäärän asetus on joskus laitettu lisäpiilonapin taakse. Kaikki sellainen koneistosäätö jota pitää tehdä usein (esim silloin kun koneistosta on loppunut veto) pitäisi laittaa kunnollisten nappien tai nuppien taakse, ei noihin "etsi erikoistyökalu joka ei naarmuta ja töki sillä tarkkaan tähdäten" -säätöihin. Mikään koneisto ei periaatteessa tarvitsisi noita lisäpiilonappeja, saatika monia sellaisia, sen ovat fiksummat toteutukset jo osoittaneet. Esimerkki huonosta perpetual calendar -käytettävyydestä oli GO, jossa oli erilliset napit joka päivyrisäädölle (kuukausi, päivä, viikonpäivä, kuun asento...) joita piti painella tarkassa järjestyksessä. Ja tämä piti tehdä aina uudelleen kun veto oli ehtinyt loppua.
Tässä yleisempiä. Seuraavaksi vuorossa voisi olla enemmän valmistajaan käyvät ongelmat, mutta se jääköön seuraaviin postauksiin.
Voin aloittaa muutamalla esimerkillä omista ensin yleisemmistä harmituksista.
1) Kronojen ruuvattavat start/stop ja reset -napit. Silloin harvoin kun olisi tarve tai jopa kiire ajanoton kanssa niin pitää ensin ährätä ruuvaamalla pienet nupit auki. Ja vielä pitäisi muistaa laittaa myöhemmin kiinni. Ja tuntuu että kun se ruuvaus niissä on, niin vaikkapa pieni vesisade on heti huono jos niitä ei muista ruuvata kiinni aina käytön jälkeen. Nupit ovat vielä usein niin pieniä että niistä ei saa edes kunnolla kiinni. Tämä vie Daytonan ja monen AP RO:n/ROO:n käytettävyyttä ison pykälän alaspäin. Olen alkanut hankkia kronot ilman ruuvattavia apukäyttönuppeja,
2) Liian tiukat tai pienet ruuvattavat nupit muutenkin. Ihan liian moni suklari kärsii siitä, että nupin ruuvaus varsinkin kiinni on työn ja tuskan takana. Ei mene kunnolla jengoille, ja sitten tarpeeksi tiukkaan ruuvaus vaatisi jotain erikoiskumihanskoja. Näitä on ollut liian monta listattavaksi. Mutta ostaessa kannattaa testata omin kätösin saako vaikka hikisillä sormilla nupin auki, vedettyä aikaa, ja ruuvattua helposti kiinni. Pelkästään jo hankalia jenkojen löytymisiä on paljon, esim Nomos Ahoi oli tällainen tapaus ja Seikoissa on ollut vastaavaa ongelmaa. Ei tartu vaikka kuinka painaisi ja vääntäisi.
3) Taulun luettavuusongelmat. Sanoiko joku Tudor BB chrono? Malliesimerkki siitä miten tuntiviisarin mollukka pimentää pikkutaulut tunneiksi kerrallaan. Mitä niillä on ollut mielessä? Muutenkin liian saman kokoiset tunti- ja sekuntiviisarit, tai taulun väriä vasten väärän väriset tai liian ohuet ovat saaneet monen kellon luettavuuden ihan onnettomaksi. Esimerkiksi skeleton-kellojen ongelma ihan liian usein on tehdä taulua vasten liian huonosti luettavat viisarit.
4) Liian hankalakäyttöiset koneistojen säädöt. Melkein kaikki perpetual calendarit, jopa puoli tusinaa erikseen tökittävää painiketta. Vain muutama firma on saanut tämän toimimaan järkevästi. Sama vaivaa monia muita komplikaatioita, esim joitain world timereitä, joitain kuukomplikaatioita, joitain kaksoisaikakelloja. Jopa päivämäärän asetus on joskus laitettu lisäpiilonapin taakse. Kaikki sellainen koneistosäätö jota pitää tehdä usein (esim silloin kun koneistosta on loppunut veto) pitäisi laittaa kunnollisten nappien tai nuppien taakse, ei noihin "etsi erikoistyökalu joka ei naarmuta ja töki sillä tarkkaan tähdäten" -säätöihin. Mikään koneisto ei periaatteessa tarvitsisi noita lisäpiilonappeja, saatika monia sellaisia, sen ovat fiksummat toteutukset jo osoittaneet. Esimerkki huonosta perpetual calendar -käytettävyydestä oli GO, jossa oli erilliset napit joka päivyrisäädölle (kuukausi, päivä, viikonpäivä, kuun asento...) joita piti painella tarkassa järjestyksessä. Ja tämä piti tehdä aina uudelleen kun veto oli ehtinyt loppua.
Tässä yleisempiä. Seuraavaksi vuorossa voisi olla enemmän valmistajaan käyvät ongelmat, mutta se jääköön seuraaviin postauksiin.
Itsellä on muutama kello jota en enää hankkisi.
