Kysymyksiä Kellosepille

[Liipotin_1950]

Vastataan tähänkin itselleni. Piirtopuikolla ei tule raapia mitään koneistoon vaan ankkurin putoukset saa säädettyä kohdalleen helposti näin: laitetaan vain vasemmanpuoleinen ruuvi kiinni ja säädetään se ovaalin reiän asento niin, että ruuvi on suurinpiirein puolessavälissä. Jätetään ruuvia sen verran löysälle, että oikeaa puolta voi nostaa ja laskea. Koneistossa ei ole vetoa tässä säädössä, vaan simuloidaan käyntiä pyörittämällä käyntiratasta edeltävää ratasta käsin samalla helluttaen heilurin ripustusta oikealle ja vasemmalla ja säädetään putous niin pieneksi, että koneisto juuri ja juuri lukittuu. Sen jälkeen nostetaan ihan vähän, että alkaa taas käymään. Tällöin putousten pitäisi olla ok ja voidaan toinenkin ruuvi kiinnittää. Ajatuksena on, että putouksen on hyvä olla aina mahdollisimman pieni.

Koneiston saa Valmetissakin säädettyä helposti käymään suorassa ihan niin, että se on kaapissa, vaikkei erillistä telinettä olisi. Kaappi suoraan seinään kiinni ja koneiston voi laittaa siihen väärin päin, jolloin heilurin ripustuksessa olevaa "kitkasäätöä" pääsee helposti kääntämään. Kun kohdallaan, voi koneiston kääntää sitten oikein päin.

Kellon malli ? Puukotelon takakannessa merkintä "TAPANI" ? Olisiko tämä kellon malli ?

Putous ? Tarkoittanee että kuinka syvälle käyntirattaan hahloon ankkurin kynsi ulottuu ?

Säädin MUTU-tuntumalla ankkurin ja käyntirattaan akseleiden etäisyyttä toisistaan siten, että kellokoneiston pieni kallistaminen puolelta toiselle onnistuisi kellon pysähtymättä. Säädön tuloksena koneiston askellusääni muuttui ehkä aavistuksen terävämmäksi ? Ajatuksena oli voimistaa ankkurin liikettä hiukan jolloin heilurin liikkeen pitäisi olla aavistuksen laajempi.

Säädön jälkeen kellon koneistoa voi kallistaa puolelta toiselle noin 5 astetta ennenkuin kello pysähtyy. Eli +/- 2,5 astetta nollakohdasta suuntaansa.
Ja heilurin heilahduskulma 7,5 astetta ääriasennosta toiseen.

 

[Liipotin_1950]

Vastataan tähänkin itselleni. Piirtopuikolla ei tule raapia mitään koneistoon vaan ankkurin putoukset saa säädettyä kohdalleen helposti näin: laitetaan vain vasemmanpuoleinen ruuvi kiinni ja säädetään se ovaalin reiän asento niin, että ruuvi on suurinpiirein puolessavälissä. Jätetään ruuvia sen verran löysälle, että oikeaa puolta voi nostaa ja laskea. Koneistossa ei ole vetoa tässä säädössä, vaan simuloidaan käyntiä pyörittämällä käyntiratasta edeltävää ratasta käsin samalla helluttaen heilurin ripustusta oikealle ja vasemmalla ja säädetään putous niin pieneksi, että koneisto juuri ja juuri lukittuu. Sen jälkeen nostetaan ihan vähän, että alkaa taas käymään. Tällöin putousten pitäisi olla ok ja voidaan toinenkin ruuvi kiinnittää. Ajatuksena on, että putouksen on hyvä olla aina mahdollisimman pieni.

Koneiston saa Valmetissakin säädettyä helposti käymään suorassa ihan niin, että se on kaapissa, vaikkei erillistä telinettä olisi. Kaappi suoraan seinään kiinni ja koneiston voi laittaa siihen väärin päin, jolloin heilurin ripustuksessa olevaa "kitkasäätöä" pääsee helposti kääntämään. Kun kohdallaan, voi koneiston kääntää sitten oikein päin.

Kellon malli ? Puukotelon takakannessa merkintä "TAPANI" ? Olisiko tämä kellon malli ?

Putous ? Tarkoittanee että kuinka syvälle käyntirattaan hahloon ankkurin kynsi ulottuu ?

Säädin MUTU-tuntumalla ankkurin ja käyntirattaan akseleiden etäisyyttä toisistaan siten, että kellokoneiston kallistaminen hiukan puolelta toiselle onnistuisi kellon pysähtymättä. Koneiston askellusääni muuttui ehkä aavistuksen terävämmäksi ? Ajatuksena oli voimistaa ankkurin liikettä hiukan jolloin heilurin liikkeen pitäisi olla aavistuksen laajempi.
Säädön jälkeen kellon koneistoa voi kallistaa puolelta toiselle noin 5 astetta ennenkuin kello pysähtyy. Eli +/- 2.5 astetta nollakohdasta suuntaansa.
Ja heilurin heilahduskulma 7,5 astetta ääriasennosta toiseen.

 

[TLI]

Kellon malli ? Puukotelon takakannessa merkintä "TAPANI" ? Olisiko tämä kellon malli ?

Tuo Tapani on kellokaapin malli. Käytännössä tuossa kaapissa koneisto voi olla lyönnillinen jousivetoinen bim-bam-lyönnillä tai sitten ilman lyöntiä.

Putous ? Tarkoittanee että kuinka syvälle käyntirattaan hahloon ankkurin kynsi ulottuu ?

Putouksia on itseasiassa kaksi, sisäputous ja ulkoputous. Putous tarkoittaa "ilmarakoa" ankkurin ja käyntirattaan välissä ankkurin ollessa kummassakin ääriasennossaan. Molemmat putoukset pitäisi säätyä yhtäsuuriksi. Ankkurin pinnat olisi muuten olla hyvin hiotut ja kiillotetut, koska tämä kanssa vaikuttaa heilurin heilahduskulman suuruuteen. Jos suurennat putouksia liikaa, hukkaat vain turhaan energiaa eikä tämä itse asiassa suurenna heilurin heilahduskulmaa, koska heluri ei voimanpuutteen vuoksi heilahda niin suurella liikeradalla kuin suuret putoukset antaisivat myöten.

Tällä videolla näet hyvin, kuinka suuri heilurin liikerata on kunnossa olevassa Valmetissa. Voi toki olla ihan aavistuksen verran pienempi ja kello vielä toimii ok, mutta tämä on aika optimaalinen. Kyseessä on kello, jonka ikä ja koneistotyyppi vastaavat omaasi, mikäli omasikin on lyövällä koneistolla.

 

[Liipotin_1950]

Tuo Tapani on kellokaapin malli. Käytännössä tuossa kaapissa koneisto voi olla lyönnillinen jousivetoinen bim-bam-lyönnillä tai sitten ilman lyöntiä.

Putouksia on itseasiassa kaksi, sisäputous ja ulkoputous. Putous tarkoittaa "ilmarakoa" ankkurin ja käyntirattaan välissä ankkurin ollessa kummassakin ääriasennossaan. Molemmat putoukset pitäisi säätyä yhtäsuuriksi. Ankkurin pinnat olisi muuten olla hyvin hiotut ja kiillotetut, koska tämä kanssa vaikuttaa heilurin heilahduskulman suuruuteen. Jos suurennat putouksia liikaa, hukkaat vain turhaan energiaa eikä tämä itse asiassa suurenna heilurin heilahduskulmaa, koska heluri ei voimanpuutteen vuoksi heilahda niin suurella liikeradalla kuin suuret putoukset antaisivat myöten.

Tällä videolla näet hyvin, kuinka suuri heilurin liikerata on kunnossa olevassa Valmetissa. Voi toki olla ihan aavistuksen verran pienempi ja kello vielä toimii ok, mutta tämä on aika optimaalinen. Kyseessä on kello, jonka ikä ja koneistotyyppi vastaavat omaasi, mikäli omasikin on lyövällä koneistolla.

Kiitos aktiivisesta ja rakentavasta kommentoinnista !

Videolla olevan kellon heilahduskulma ääriasennosta toiseen noin 8 astetta, pöydälläni olleessa kellossa se oli 7,5 astetta !
Täällä kello on nyt kasattu ja palautettu takaisin 'maalle'.

Heilurin liikkeen symmetrian tarkistin kännykkäsovelluksella Clock Tuner. Millaisia sovelluksia Te muut olette käyttäneet ?

 

[TLI]

Videolla olevan kellon heilahduskulma ääriasennosta toiseen noin 8 astetta, pöydälläni olleessa kellossa se oli 7,5 astetta !
Täällä kello on nyt kasattu ja palautettu takaisin 'maalle'.

Eli kello ei ollutkaan koskaan kellosepällä huollossa, vaan huolsit sen itse? Henkilökohtaisesti en ole heilahduskulmia mitannut, vaan oppinut arvioimaan silmämääräisesti oikean liikemäärän. Toki tarkka kulma olisi helppo tietokoneen avulla määrittää, kun on ottanut kuvan kellon käynnistä. Tuolla 7.5 asteella luultavasti jaksaa käydä, jos kaikki on muuten kunnossa. Suositushan on viikosta kahteen koekäyttää kelloa, mahdolliset huoltaessa huomaamatta jääneet ongelmat tai väärät säädöt tulevat siinä ajassa kyllä yleensä vastaan. Samoin ehtii rukkauksen tehdä.

Heilurin liikkeen symmetrian tarkistin kännykkäsovelluksella Clock Tuner. Millaisia sovelluksia Te muut olette käyttäneet ?

En ole käyttänyt mitään sovellusta vielä itse, ihan aistinvaraisesti on menty. Toki kirjallisuus, mistä olen alaa opiskellut on pääsääntöisesti useita kymmeniä vuosia vanhaa, niin siinä ei sovelluksia edes tunneta.

 

[TLI]

Innostuin testaamaan käkikelloille tarkoiettua Cuckoo clock calibration -appia iPhonella, kun maksoi vain 99 snt ja luin keskustelua, että toimii muidenkin helurikellojen kanssa. Ajaa oikein hyvin testin perusteella asiansa varsinkin hintaansa nähden.

 

[Kanakastike]

Tuli käytettyä kelloa korjauksessa pari viikkoa sitten kun onnistuin sen tiputtamaan, jolloin klo kahta näyttävä indeksi tippui kellotaulun sisään. No se tuli korjatuksi, mutta nyt saadessani kellon takaisin itselleni olen huomannut ettei kellon kruunu toimi samalla tavalla. Kruunua takaisin kiristäessä tuntuma on eri ja saattaa olla ettei se kiristy vaan pompsahtaa ulos. Toinen huomio minkä tein niin kellon heiluessa koneistosta kuuluu epämääräistä resonointia, jokin osa heiluu, mitä aikaisemmin ei tapahtunut. Kellona muutaman vuoden vanha Christopher Wardin c65, jossa koneistona Sellita sw200 tietääkseni.

Uskallanko viedä samalle sepälle, loogista olisi että hänen vastuullaan olisi fiksata tuo?

 

[chevybm]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Moi,

Onko kellään tietoa josko Universal Geneven Polerouter microrotor-koneistolla on kello jonka huoltamisessa on jotain erityistä, vai voiko periaatteessa viedä mille tahansa* kellosepälle?



* no ei tietenkään kelle tahansa, mutta ymmärtänette pointin

Ei siinä sinäänsä ole mitään erikoisempaa mutta osien saatavuus on välillä hieman haastavaa. Cal.215 Microroottori koneisto on todella hieno mylly!