Tervetuloa

Suomen suurimmalle kelloaiheiselle keskustelufoorumille

Liity mukaan!

Kysymyksiä Kellosepille

Kaupamees

Jäsen
Liittynyt
25.4.2018
Viestit
112
Kyllä koneiston toimivaksi saa. Alista saa suhteellisen helposti varaosia ST koneistoihin .


Sent from my iPhone using Tapatalk

Ja jos tiedät mistä osasta on kysymys pistä yv niin katson löytyykö minulta, voin laittaa tulemaan postimaksulla.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
73
Pitkä lista kysymyksiä on herännyt, kun huolto- ja korjauskokemusta on karttunut useiden seinäkellojen verran.... Kaikki kellot olen saanut käyntiin ja säädettyäkin korvakuulolta ja sen mukaan, miten olen Leo Koiviston kirjoja osannut tulkita. Kansankielistä selitystä kuitenkin kaipaisin muutamiin asioihin.

Gelbarin käyttö. Olen huomannut, että ultraäänipesurissa osan kelloista rattaat kiiltävät pesun jälkeen kuin uudet, toiset eivät. Onko mahdollista saada useammalla pesukerralla mistä vain rattaista kuin uusia, vai onko ihan hyväksyttävää, että osa jää tummuneen näköisiksi? Kuinka monta kertaa maksimissaan normaalia Gelbar-liuosta kannattaa käyttää ultraäänipesurissa, vai onko ainoastaan väristä pääteltävä asia?

Onko likaiset rattaat järkevää esipestä ennen ultraäänipesua? Olen käyttänyt myös etanolia ja isopropanolia siltojen, pohjien ja laakerien putsaukseen. Olisiko pohjat ja sillat kuitenkin hyvä aina käyttää myös ultraäänipesussa?

Työn alla on saksalainen Wehrlen punnuskello 1960-luvulta. Ei jaksa käydä. Koneisto oli yllättävän puhdas eikä laakereissakaan mielestäni sanomista, likaa vain. Miten punnuskellon voitelu eroaa jousivetoisesta? Lähinnä siis jousikoteloita vastaavat osat ja rattaat, joiden ympäri punnusten ketjut menevät. Voiko näiden kanssa tehdä niin, että voitelee vain niihin liittyvät laakeripinnat jousirasvalla, vai pitäisikö tuo kokonaisuus purkaa ostiin ja voidella sieltä jotain muutakin?

Akselitappien kiillotus... Pitäisikö tehdä aina, vai onko ihan hyväksyttävää siitä laistaa, kuten olen itse yleensä tehnyt, jos tapit näyttävät pesun jälkeen kiiltäviltä? Timanttiviilaa en ole vielä raaskinut ostaa, joten kiillotukseen voi myös antaa vinkkejä, ns savipaperiviiloja on ja vesihiomapaperia niiden valmistukseen useita karkeuksia. Youtubessa joku norjalainen harrastaja kiillotteli tapit ilman mitään konetta, akselitappi lepäsi vanerilevyn reunaa vasten ja sitten pyöritteli akselia käsin ja kiillotti savipaperiviilalla. Itse ajattelin rakentaa omaa kiillotuskonetta, mutt onko jotain pahaa vaaraa siinä, että hyödyntää pylväsporakonetta? Olen nähnyt myös ratkaisuja, missä on rikkinäisen akkuporakoneen pikaistukka sovitettu sorviin ja käytetty tätä kiillotuksessa.

Ja laakeripinnat silloin, kun supistukselle tai uudelleenlaakeroinnille ei ole tarvetta.... Pelkkä puhdistus ja sitten öljyäminen, vai olisiko syytä tehdä muutakin?

Virheellinen ankkurin kärkiväli myötähampaisessa käynnissä.... Yhdessä projektikellossa on tämä ongelma, syytä en tiedä. Akselietäisyyttä säätämällä ei käytiä ei saa täysin kuntoon, vaan käynti on vähän sellainen "tik-slip" tai sitten ei käy ollenkaan. Ankkuri on karkaistu ja Koiviston kirjassa oli ohje, että ankkurin pitäät pitäisi pistää raa'an perunapalan sisään ja kuumentaa ankkuria määrätystä kohtaa ja sitten taivuttaa kärkiväli oikeaksi. Tämä lienee paras keino asian korjaamiseen, vai kuinka suuri vaara on ankkurin katkeamiselle, jos sitä varovasti taivuttaa ilman kuumennusta? Päästäminen ja uudelleen karkaisuhan ovat kaikkein vaativimmat jutut, niin haluaisin päästä vähän helpommalla. Yksi tapahan korjata kärkivälivirhettä oli sitten viilata vähän toista kynttä, mutta jotenkin tulkitsin, ettei tässä tapauksessa auttaisi.

Ja sitten se tärkeä, mitä taisin kysyä jo toisaalla - millä välineellä putoukset saa oikeaoppisesti mitattua käyntiä säädettäessä? Mielestäni aistinvaraisesti pääsen hyväksyttävään tulokseen, mutta aika hidasta näin tehtynä on ja voi olla että jos mittaaamalla tulosta tarkistettaisiin, se ei kuitenkaan olisi vielä täysin optimaalinen.
 

JasonF

Uusi jäsen
Liittynyt
24.11.2020
Viestit
7
Kovin ongelmallinen tilanne kun pitäisi saada uusi koneisto Seikoon. Koneisto on 8123-7190 enkä mistään tuohon kasari Seikolle edes mitään cross reference koneistoa, puhumatta oikeaa koneistoa. Mahtaisiko jollakin vinkkiä seikon tai muun koneesta joka olisi edes likeellä tuota?
 

tinke

Uusi jäsen
Liittynyt
17.10.2014
Viestit
90
Kovin ongelmallinen tilanne kun pitäisi saada uusi koneisto Seikoon. Koneisto on 8123-7190 enkä mistään tuohon kasari Seikolle edes mitään cross reference koneistoa, puhumatta oikeaa koneistoa. Mahtaisiko jollakin vinkkiä seikon tai muun koneesta joka olisi edes likeellä tuota?
Oletko täältä kysynyt
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
175
Kovin ongelmallinen tilanne kun pitäisi saada uusi koneisto Seikoon. Koneisto on 8123-7190 enkä mistään tuohon kasari Seikolle edes mitään cross reference koneistoa, puhumatta oikeaa koneistoa. Mahtaisiko jollakin vinkkiä seikon tai muun koneesta joka olisi edes likeellä tuota?
Koneisto on 8123, tuo loppuosa numerosta ei kuulu siihen. Uutta ei varmastikaan löydy, mutta tuohan on ihan laadukas ja huoltokelpoinen kone. Ebaysta saa välillä halvalla toimivia kelloja, joista saa ryöstettyä toimivan koneen. Toki huoltoa vaativat varmaan nekin.
 

JasonF

Uusi jäsen
Liittynyt
24.11.2020
Viestit
7
Koneisto on 8123, tuo loppuosa numerosta ei kuulu siihen. Uutta ei varmastikaan löydy, mutta tuohan on ihan laadukas ja huoltokelpoinen kone. Ebaysta saa välillä halvalla toimivia kelloja, joista saa ryöstettyä toimivan koneen. Toki huoltoa vaativat varmaan nekin.
Juu, nämä olikin tiedossa. Lähinnä meinasinkin josko jollakin olisi tiedossa tai vinkkiä jostakin muusta koneistosta joka olisi likeellä tuota ongelmallista koneistoa.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
73
Ja edellisten kysymysten jatkoksi.... Lyöntivasaroiden katkenneen jousen eli sen pianolankajousen vaihto Valmetin koneistossa. Jousen asennushan on yksinkertaista: toisesta päästään litistetty pianolanka lyödään reikään koneiston ollessa koottuna. MUTTA mikä on paras tapa poistaa katkennut vanha lanka? Onko muut keinoa kuin vain väkisin porata se pois vai onko järkevämpi porata uudelle langalle uusi reikä hieman sivuun vanhasta reiästä, jossa katkenneen langan litistety pää on? Vasaroiden toiminnan kannalta ilmeisesti jousilangan siirto vähän sivuun ei aiheuta ongelmia.
 

miikkova958

Uusi jäsen
Liittynyt
20.12.2020
Viestit
3
Kello on Certina Bristol 235 ja päivämäärää vaihtaessa tein mokan,pyöritin viisareita vain yhteensuuntaan ja näin ei kuulemma sais tehdä? Herkes sitten viisarit liikkumatta.Tuntiviisari liikkuu mutta munuutti ei.Mitä tuolta nyt sitten hajos.Jostain kuulin että nuppi putki löystyi?Ei käy maalais järkeen.No varmaankin olen väärässä?
 

miikkova958

Uusi jäsen
Liittynyt
20.12.2020
Viestit
3
Tuolta Facebookin kellofoorumilta sain lisä tietoa.Kellossa on siis päivämäärän pikasiirto.Viisareita kun liikuttaa klo 23-01 edestakaisin niin päivämäärä vaihtuu.Kokeilin varovasti ja näin tosiaan tapahtuu.Tuntiviisari liikkuu mutta minuuttiviisari ei.Arvelivat että minuutti putki on noussut eikä yllä hampaille.No kiikutan kellon ens viikolla Kello Lapille korjattavaks.
 

Kaupamees

Jäsen
Liittynyt
25.4.2018
Viestit
112
Minuuttirattaan hampaat poikki/ ei osu jostain syystä kohdilleen.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
73
Gelbarin käyttö. Olen huomannut, että ultraäänipesurissa osan kelloista rattaat kiiltävät pesun jälkeen kuin uudet, toiset eivät. Onko mahdollista saada useammalla pesukerralla mistä vain rattaista kuin uusia, vai onko ihan hyväksyttävää, että osa jää tummuneen näköisiksi? Kuinka monta kertaa maksimissaan normaalia Gelbar-liuosta kannattaa käyttää ultraäänipesurissa, vai onko ainoastaan väristä pääteltävä asia?

Vastaan itselleni, kun kukaan muu ei ole vastannut. Gelbarin käyttöikä riippuu pestävien koneistojen likaisuudesta. Pesutuloksesta näkee, pitääkö pesuria käyttää vielä toinen sykli tai jopa vaihtaa uusi puhdas liuos tilalle. Jotkut myös esipesevät koneistoja ennen ultaäänipesua.

Onko likaiset rattaat järkevää esipestä ennen ultraäänipesua? Olen käyttänyt myös etanolia ja isopropanolia siltojen, pohjien ja laakerien putsaukseen. Olisiko pohjat ja sillat kuitenkin hyvä aina käyttää myös ultraäänipesussa?

Pohjat ja sillat on hyvä pestä pesurissa, mikäli sinne mahtuvat.

Työn alla on saksalainen Wehrlen punnuskello 1960-luvulta. Ei jaksa käydä. Koneisto oli yllättävän puhdas eikä laakereissakaan mielestäni sanomista, likaa vain. Miten punnuskellon voitelu eroaa jousivetoisesta? Lähinnä siis jousikoteloita vastaavat osat ja rattaat, joiden ympäri punnusten ketjut menevät. Voiko näiden kanssa tehdä niin, että voitelee vain niihin liittyvät laakeripinnat jousirasvalla, vai pitäisikö tuo kokonaisuus purkaa ostiin ja voidella sieltä jotain muutakin?

Voi menetellä niin, ettei pura, mutta purkaminen suositeltavaa. Jousirasvaa voinee käyttää. Punnuskellossahan on omanlaisensa telkijärjestelmä, joka on näiden osien, joiden nimeä en tiedä, sisällä.

Akselitappien kiillotus... Pitäisikö tehdä aina, vai onko ihan hyväksyttävää siitä laistaa, kuten olen itse yleensä tehnyt, jos tapit näyttävät pesun jälkeen kiiltäviltä? Timanttiviilaa en ole vielä raaskinut ostaa, joten kiillotukseen voi myös antaa vinkkejä, ns savipaperiviiloja on ja vesihiomapaperia niiden valmistukseen useita karkeuksia. Youtubessa joku norjalainen harrastaja kiillotteli tapit ilman mitään konetta, akselitappi lepäsi vanerilevyn reunaa vasten ja sitten pyöritteli akselia käsin ja kiillotti savipaperiviilalla. Itse ajattelin rakentaa omaa kiillotuskonetta, mutt onko jotain pahaa vaaraa siinä, että hyödyntää pylväsporakonetta? Olen nähnyt myös ratkaisuja, missä on rikkinäisen akkuporakoneen pikaistukka sovitettu sorviin ja käytetty tätä kiillotuksessa.

Asia, joka on tekijästä kiinni. Kiiltäviä ja puhtaita akselitappeja ei tunnu olevan tarpeellista turhaan kuluttaa ja kiillottaa. Pylväsporakoneen kanssa kiillotus on hankalampaa kuin sorviessa ja tapin tukeminen hankalaa. Siksi ei ehkä kannata sitä käyttää.

Ja laakeripinnat silloin, kun supistukselle tai uudelleenlaakeroinnille ei ole tarvetta.... Pelkkä puhdistus ja sitten öljyäminen, vai olisiko syytä tehdä muutakin?
Ei tarvetta tehdä muuta, jos puhdistus tehty hyvin.
Virheellinen ankkurin kärkiväli myötähampaisessa käynnissä.... Yhdessä projektikellossa on tämä ongelma, syytä en tiedä. Akselietäisyyttä säätämällä ei käytiä ei saa täysin kuntoon, vaan käynti on vähän sellainen "tik-slip" tai sitten ei käy ollenkaan. Ankkuri on karkaistu ja Koiviston kirjassa oli ohje, että ankkurin pitäät pitäisi pistää raa'an perunapalan sisään ja kuumentaa ankkuria määrätystä kohtaa ja sitten taivuttaa kärkiväli oikeaksi. Tämä lienee paras keino asian korjaamiseen, vai kuinka suuri vaara on ankkurin katkeamiselle, jos sitä varovasti taivuttaa ilman kuumennusta? Päästäminen ja uudelleen karkaisuhan ovat kaikkein vaativimmat jutut, niin haluaisin päästä vähän helpommalla. Yksi tapahan korjata kärkivälivirhettä oli sitten viilata vähän toista kynttä, mutta jotenkin tulkitsin, ettei tässä tapauksessa auttaisi.

Koiviston kirjan perunakonsti lienee turvallisin ja helpoin edelleen.

Ja sitten se tärkeä, mitä taisin kysyä jo toisaalla - millä välineellä putoukset saa oikeaoppisesti mitattua käyntiä säädettäessä? Mielestäni aistinvaraisesti pääsen hyväksyttävään tulokseen, mutta aika hidasta näin tehtynä on ja voi olla että jos mittaaamalla tulosta tarkistettaisiin, se ei kuitenkaan olisi vielä täysin optimaalinen.

Tähän en ole oikein keksinyt kyllä vielä itse vastausta.... Tähän toivoisin muiden kommentteja vielä.
 

Calle_H

Uusi jäsen
Liittynyt
15.10.2017
Viestit
81
Kuinka arkipäiväistä on reguloida inhouse-koneistolla varustettu kello, vaikka ei olisi ko. merkin merkkiliike/kelloseppä kyseessä? Jos siis huollon tarvetta ei olisi muuten, mutta kello nyt vaan käy liian hitaasti tai nopeasti...
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
175
Kuinka arkipäiväistä on reguloida inhouse-koneistolla varustettu kello, vaikka ei olisi ko. merkin merkkiliike/kelloseppä kyseessä? Jos siis huollon tarvetta ei olisi muuten, mutta kello nyt vaan käy liian hitaasti tai nopeasti...
Jos on normaalilla rukkauksen säädöllä varustettu kello, niin eiköhän onnistu sepältä kuin sepältä. Joidenkin liipottimen kehältä rukattavien koneistojen rukkaus vaatii valmistajakohtaisen avaimen, joita ei sitten välttämättä kaikilta löydy.
 


Viimeisimmät keskustelut

Foorumin tilastot

Keskustelut
10 539
Viestit
54 219
Jäsenet
5 899
Uusin jäsen
Tiia

Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Ylös