Ketju pikkukysymyksille
- Keskustelun aloittaja avei
- Aloitettu
Kellox
Jäsen
- Liittynyt
- 5.10.2013
- Viestit
- 166
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Pötkähti tuossa ajatus vanhan kuluneen kullatun kellon "entisöinistä". Mieleen tuli sellainen juttu että onko kukaan koskaan pinnoittanut vanhaa kellon runkoa esim lehtikullalla. Tiedän että pohjien pitää olla todella siliät eikä koloja tahi pahempia naarmujakaan ei saisi olla. Kyseessä oleva runko on muuten virheetön mutta vetokellona on kultaus paennut nupin kohdilta ja esim lugien kulmista jne. Onko kokemuksia asian tiimoilta?
Pötkähti tuossa ajatus vanhan kuluneen kullatun kellon "entisöinistä". Mieleen tuli sellainen juttu että onko kukaan koskaan pinnoittanut vanhaa kellon runkoa esim lehtikullalla. Tiedän että pohjien pitää olla todella siliät eikä koloja tahi pahempia naarmujakaan ei saisi olla. Kyseessä oleva runko on muuten virheetön mutta vetokellona on kultaus paennut nupin kohdilta ja esim lugien kulmista jne. Onko kokemuksia asian tiimoilta?
Vs: Ketju pikkukysymyksille
http://www.seagullwatchstore.com/Rodina-Watch-Bauhaus-Watch-Small-Second-Hand-Date-R005-s/1834.htm
Onko kellään kokemusta näistä? Taulu näyttää hyvältä; koneisto on automaatti, tosin pikaisen googlauksen perusteella ei tarkin ja lasi on safiiria ja hintaa satku.
http://www.seagullwatchstore.com/Rodina-Watch-Bauhaus-Watch-Small-Second-Hand-Date-R005-s/1834.htm
Onko kellään kokemusta näistä? Taulu näyttää hyvältä; koneisto on automaatti, tosin pikaisen googlauksen perusteella ei tarkin ja lasi on safiiria ja hintaa satku.
jyzzzy
Ticking away the moments that make up a dull day.
- Liittynyt
- 11.3.2013
- Viestit
- 1 046
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Jos Nomos kopio, eikun homage, kiinnostaa niin tuolta voi lukea siitä lisää.
http://www.watchitallabout.com/rodina-r005-bauhaus-watch-review/
Jos Nomos kopio, eikun homage, kiinnostaa niin tuolta voi lukea siitä lisää.
http://www.watchitallabout.com/rodina-r005-bauhaus-watch-review/
WhiteWizzard
Uusi jäsen
- Liittynyt
- 30.1.2015
- Viestit
- 14
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Tahtosin ostaa tollasen perhoslukon hirsch:n rannekeeseen, mikä siinä on se mitta mitä mun pitää mitata? Kysytään ensin ja tilataan sitten
Tahtosin ostaa tollasen perhoslukon hirsch:n rannekeeseen, mikä siinä on se mitta mitä mun pitää mitata? Kysytään ensin ja tilataan sitten
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Moro!
Tämä varmaa on asiallisin ketju kysyä tästä asiasta, eli tässäpä tulee.
Sain jonkin aikaa sitten edesmenneeltä ukiltani kellon, ja sen alkuperä kiinnostaisi nyt. Täältä varmaan löytyy asiantuntijoita tältä saralta. Ainut tieto jota kellosta on, että se on jonkinlainen Nokian promootiotuote ja tullut ukilleni joskus 80-90 vaihteessa.
Tässä vielä muutama kuva kellosta.
Moro!
Tämä varmaa on asiallisin ketju kysyä tästä asiasta, eli tässäpä tulee.
Sain jonkin aikaa sitten edesmenneeltä ukiltani kellon, ja sen alkuperä kiinnostaisi nyt. Täältä varmaan löytyy asiantuntijoita tältä saralta. Ainut tieto jota kellosta on, että se on jonkinlainen Nokian promootiotuote ja tullut ukilleni joskus 80-90 vaihteessa.
Tässä vielä muutama kuva kellosta.
Sunflowerfield
Jäsen
- Liittynyt
- 17.11.2013
- Viestit
- 106
Vs: Ketju pikkukysymyksille
"Connecting People" -lause tuli käyttöön vuonna 1992.
"Connecting People" -lause tuli käyttöön vuonna 1992.
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Alkuperäine kuva kapineesta hävisi joten
Kelloseppä sai tänään aukaistua kellon ja selvisi, että koneisto on Citzenin yhtiön Miyota CO tuotos malliltaan 0s60. Ebaystä vastaavia uutena 56€ joten ei tämä kovin arvokas varmaan ole. Alkuperä silti vielä kiinnostaisi ja jonkinlainen hinta-arvio.
Sepän hinta-arvio oli "yli satasen".
Alkuperäine kuva kapineesta hävisi joten
Kelloseppä sai tänään aukaistua kellon ja selvisi, että koneisto on Citzenin yhtiön Miyota CO tuotos malliltaan 0s60. Ebaystä vastaavia uutena 56€ joten ei tämä kovin arvokas varmaan ole. Alkuperä silti vielä kiinnostaisi ja jonkinlainen hinta-arvio.
Sepän hinta-arvio oli "yli satasen".
Casa de Matti
Jäsen
- Liittynyt
- 12.3.2013
- Viestit
- 143
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Moni Facebook-kelloryhmien matkailija ottaa matkalle mukaan kolmisen arvokellon. Mulla matkakellofilosofia on ollut toisenlainen: Matkalle mukaa lähtee vain yksi ranteessa oleva kello, ns. Paremmat kellot jäävät kotiin. Matkakello saisi mielellään olla GMT-henkinen... Mulla matkakellona kello on jo parisenkymmentä vuotta ollut Citizen anadigi, se ruotsin ilmavoimien Viggen-lentäjille hommaava. Siinä voi analogipuolella pitää kotimaan ajan ja digipuolella taas matkakohteen ajan. Pikkuisen rupeaa ikää olemaan tuolla kellolla, vaikka moitteettomasti se toimiikin.
Puolisentoista vuotta on ajatuksena ollut hankkia matkakellolle seuraaja. Mielessä on ensisijaisesti ollut Hamilton Jazzmaster Traveler GMT, tyylikäs automaatti, joka sopii monenlaisenkin asun seuraksi. Tarjouksia olen odotellut, mutta nyt näyttää siltä, että tuo haluamani malli, messinkisillä viisareilla ja indekseillä varustettu versio olisi katoamassa markkinoilta. Eli liian kauan siis odotin.
Hamiltonin korvaajaksi tuli seuraavaksi mieleen Seikon Kinetic GMT, ja nyt lopulta - ajatuksena, että mitäs sitä matkalla turhaan hifistelemään - Citizenin edullisemman pään Ecodrive Atomic Radio Controlled -malli.
Siispä kysymys kuuluukin, miten atomic- tai radio controlled -kello toimii? Säätäkö se tosiaan automaattisesti analogiset viisarit oikeaan asentoon heti signaalin saatuaan? Tapahtuuko tuo signaalin haku vain kerran päivässä vai useammin?
Onko jollakin tietoa?
Moni Facebook-kelloryhmien matkailija ottaa matkalle mukaan kolmisen arvokellon. Mulla matkakellofilosofia on ollut toisenlainen: Matkalle mukaa lähtee vain yksi ranteessa oleva kello, ns. Paremmat kellot jäävät kotiin. Matkakello saisi mielellään olla GMT-henkinen... Mulla matkakellona kello on jo parisenkymmentä vuotta ollut Citizen anadigi, se ruotsin ilmavoimien Viggen-lentäjille hommaava. Siinä voi analogipuolella pitää kotimaan ajan ja digipuolella taas matkakohteen ajan. Pikkuisen rupeaa ikää olemaan tuolla kellolla, vaikka moitteettomasti se toimiikin.
Puolisentoista vuotta on ajatuksena ollut hankkia matkakellolle seuraaja. Mielessä on ensisijaisesti ollut Hamilton Jazzmaster Traveler GMT, tyylikäs automaatti, joka sopii monenlaisenkin asun seuraksi. Tarjouksia olen odotellut, mutta nyt näyttää siltä, että tuo haluamani malli, messinkisillä viisareilla ja indekseillä varustettu versio olisi katoamassa markkinoilta. Eli liian kauan siis odotin.
Hamiltonin korvaajaksi tuli seuraavaksi mieleen Seikon Kinetic GMT, ja nyt lopulta - ajatuksena, että mitäs sitä matkalla turhaan hifistelemään - Citizenin edullisemman pään Ecodrive Atomic Radio Controlled -malli.
Siispä kysymys kuuluukin, miten atomic- tai radio controlled -kello toimii? Säätäkö se tosiaan automaattisesti analogiset viisarit oikeaan asentoon heti signaalin saatuaan? Tapahtuuko tuo signaalin haku vain kerran päivässä vai useammin?
Onko jollakin tietoa?
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Citizenin manuaaleja löytyy ainakin täältä: http://citizen.fi/en-US/Manuals
WUS-foorumilla oli tarkkojen Quartzejen F9-osastolla juuri juttua RC (radio controlled) kelloista, H144/H145 caliiberilla. Niissä aikasynkka tehdään automaattisesti klo 2 ja jos se ei onnistu, niin klo 3 ja klo 4. Sen voi käynnistää myös painikkeesta milloin tahansa, sekä tarkistaa onko edellinen synkka onnistunut vai ei. Aurinko vaikuttaa ionosfääriin ja signaalin etenemiseen kaukaa siten, että synkka onnistuu parhaiten jostakin klo 21:stä alkaen, ei esim. keskipäivällä.
Katselin noita juuri itse Suomi-käyttöön, mutta koska olemme Euroopan reunalla (meiltä 1550 km Saksan lähettimeen) ja isommissakin RC- (seinä jne.) kelloissa on hieman hankaluuksia saada kunnon signaalia, niin päädyin tuplasti kalliimpaan GPS-malliin. Lähettimiä on ainakin USA:ssa, UK:ssa, Saksassa, Japanissa ja Kiinassa. Ne toimivat osin eri taajuuksilla, mutta rannekellot tukevat varmaankin kaikkia, ainakin Citizenillä. Automaattista aikavyöhykettä ei signaalin perusteella voi valita, koska lähettimet kuuluvat monilla aikavyöhykkeillä. Kesäajan bittiä on mahdollista hyödyntää.
Jos käyttö on pääasiassa paikassa, missä signaalin taso ei ole ongelma edes betoniviidakossa, niin nuohan ovat jopa parempia kuin GPS-kellot, koska synkka toimii automaattisesti sisätilassa. Meillä kuitenkin vaatisi kellotaulun kolmosen suuntaamista Saksaan parissa eri paikassa, ei makuuhuoneessa ranteessa. Kellon mukana taitaa tulla jokin passiivinen vahvistinkin tuota varten.
Citizenin manuaaleja löytyy ainakin täältä: http://citizen.fi/en-US/Manuals
WUS-foorumilla oli tarkkojen Quartzejen F9-osastolla juuri juttua RC (radio controlled) kelloista, H144/H145 caliiberilla. Niissä aikasynkka tehdään automaattisesti klo 2 ja jos se ei onnistu, niin klo 3 ja klo 4. Sen voi käynnistää myös painikkeesta milloin tahansa, sekä tarkistaa onko edellinen synkka onnistunut vai ei. Aurinko vaikuttaa ionosfääriin ja signaalin etenemiseen kaukaa siten, että synkka onnistuu parhaiten jostakin klo 21:stä alkaen, ei esim. keskipäivällä.
Katselin noita juuri itse Suomi-käyttöön, mutta koska olemme Euroopan reunalla (meiltä 1550 km Saksan lähettimeen) ja isommissakin RC- (seinä jne.) kelloissa on hieman hankaluuksia saada kunnon signaalia, niin päädyin tuplasti kalliimpaan GPS-malliin. Lähettimiä on ainakin USA:ssa, UK:ssa, Saksassa, Japanissa ja Kiinassa. Ne toimivat osin eri taajuuksilla, mutta rannekellot tukevat varmaankin kaikkia, ainakin Citizenillä. Automaattista aikavyöhykettä ei signaalin perusteella voi valita, koska lähettimet kuuluvat monilla aikavyöhykkeillä. Kesäajan bittiä on mahdollista hyödyntää.
Jos käyttö on pääasiassa paikassa, missä signaalin taso ei ole ongelma edes betoniviidakossa, niin nuohan ovat jopa parempia kuin GPS-kellot, koska synkka toimii automaattisesti sisätilassa. Meillä kuitenkin vaatisi kellotaulun kolmosen suuntaamista Saksaan parissa eri paikassa, ei makuuhuoneessa ranteessa. Kellon mukana taitaa tulla jokin passiivinen vahvistinkin tuota varten.
Casa de Matti
Jäsen
- Liittynyt
- 12.3.2013
- Viestit
- 143
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Kiitos vastauksesta!
Ymmärsin tuosta, että kellonaika analogiselle näytölläkin päivittyy, jos päivittyy, ainakin kerran vuorokaudessa.
Ihanne olisi, jos kelloon päivittäisi oikea aika samoin kuin puhelimeen lentokoneen maahan laskeutuessa, eli viisarin asentoon ei tarvitsisi manuaalisesti puuttua.
Hassua, miten vanhemmiten asenne teknisiin - onhan kellokin sellainen - vehkeisiin suhtautuminen on muuttunut. Ennen vanhaan suorastaan nauttii kaikenlaisesta virittämisestä laitteen optimaalliselle tasolle, mutta nykyään haluaa päästä helpolla.
Kiitos vastauksesta!
Ymmärsin tuosta, että kellonaika analogiselle näytölläkin päivittyy, jos päivittyy, ainakin kerran vuorokaudessa.
Ihanne olisi, jos kelloon päivittäisi oikea aika samoin kuin puhelimeen lentokoneen maahan laskeutuessa, eli viisarin asentoon ei tarvitsisi manuaalisesti puuttua.
Hassua, miten vanhemmiten asenne teknisiin - onhan kellokin sellainen - vehkeisiin suhtautuminen on muuttunut. Ennen vanhaan suorastaan nauttii kaikenlaisesta virittämisestä laitteen optimaalliselle tasolle, mutta nykyään haluaa päästä helpolla.
Casa de Matti
Jäsen
- Liittynyt
- 12.3.2013
- Viestit
- 143
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Itse asiassa aloin tänään katsella sillä silmällä Creationwatchesista edullisen sorttista Citizeniä Citizen Eco-Drive Chronograph Radio Controlled Atomic AT8011-55A seuraavaksi matkakellofilosofia, mutta täyttääkö tuo odotukset, sitä en tiedä. Tietenkään indianajosemaista fiilistä Hamilton Jazzmaster GMT:n tapaan tuossa ei ole, mutta monikäyttöiseltä - eri asujen kanssa käyttökelpoiselta - tuo vaikuttaa ja jos tuo nyt toimisikin toivottuun tapaan, niin kello voisi ajaa asiansa. Fiilistä siinä ei ole, mutta käyttöarvo on ehkä kohdallaan.
Itse asiassa aloin tänään katsella sillä silmällä Creationwatchesista edullisen sorttista Citizeniä Citizen Eco-Drive Chronograph Radio Controlled Atomic AT8011-55A seuraavaksi matkakellofilosofia, mutta täyttääkö tuo odotukset, sitä en tiedä. Tietenkään indianajosemaista fiilistä Hamilton Jazzmaster GMT:n tapaan tuossa ei ole, mutta monikäyttöiseltä - eri asujen kanssa käyttökelpoiselta - tuo vaikuttaa ja jos tuo nyt toimisikin toivottuun tapaan, niin kello voisi ajaa asiansa. Fiilistä siinä ei ole, mutta käyttöarvo on ehkä kohdallaan.
Vs: Ketju pikkukysymyksille (aikavyöhykkeet)
USA:ssa on joku (pikku)kaupunki joka sijaitsee aikavyöhykkeen rajalla. Siellä kun ottaa askeleen tuossa kohdassa, niin aikaraudan pitäisi siirtyä tunnilla. Ja kun ottaa taka-askeleen, niin siirtyä alkuperäiseen aikaan. Eipä taida onnistua juuri millään kellolla tai puhelimella tänä päivänä. Siksi matkailijan täytyy olla itsekin hieman kartalla paikallisesta ajasta. Puhelimet saavat aikavyöhyketiedon verkostaan, joten mahdollisesti ne ovat parhaiten tuossa mukana. Tosin joidenkin operaattorien verkossa aikatietoa ei ole ollenkaan, esim. Kiinassa.
Automaattisesti minuutit ja sekunnit synkkaavissa kelloissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne ovat suhteellisen oikein aina ja niihin ei tarvitse koskea, jos kokonaisia tunteja pitää siirtää syystä tai toisesta.
USA:ssa on joku (pikku)kaupunki joka sijaitsee aikavyöhykkeen rajalla. Siellä kun ottaa askeleen tuossa kohdassa, niin aikaraudan pitäisi siirtyä tunnilla. Ja kun ottaa taka-askeleen, niin siirtyä alkuperäiseen aikaan. Eipä taida onnistua juuri millään kellolla tai puhelimella tänä päivänä. Siksi matkailijan täytyy olla itsekin hieman kartalla paikallisesta ajasta. Puhelimet saavat aikavyöhyketiedon verkostaan, joten mahdollisesti ne ovat parhaiten tuossa mukana. Tosin joidenkin operaattorien verkossa aikatietoa ei ole ollenkaan, esim. Kiinassa.
Automaattisesti minuutit ja sekunnit synkkaavissa kelloissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne ovat suhteellisen oikein aina ja niihin ei tarvitse koskea, jos kokonaisia tunteja pitää siirtää syystä tai toisesta.
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Pan American World Airways, Pan Am. 1950-luvulla yhtiö pyysi Rolexilta kelloa, josta lentäjä voisi samanaikaisesti katsoa GMT–ajan (Greenwich Mean Time) ja paikallisen ajan.
Rolex teki työtä käskettyä ja muunsi pilottikelloksi suunnitellusta Turn-O-Graph–mallistaan kaksoisaikaa näyttävän version.
Onko tämä ainoa oikea tapa nimetä kello GMT kelloksi?
Nyt on paljon kelloja, joissa GMT ominaisuus tarkoittaa myös erillistä 24 tunnin käyntiä, joko viisarilla tai yö päivä näytöllä, siis tuntiviisaria puolta hitaammin pyörivää koneistoa.
Pan American World Airways, Pan Am. 1950-luvulla yhtiö pyysi Rolexilta kelloa, josta lentäjä voisi samanaikaisesti katsoa GMT–ajan (Greenwich Mean Time) ja paikallisen ajan.
Rolex teki työtä käskettyä ja muunsi pilottikelloksi suunnitellusta Turn-O-Graph–mallistaan kaksoisaikaa näyttävän version.
Onko tämä ainoa oikea tapa nimetä kello GMT kelloksi?
Nyt on paljon kelloja, joissa GMT ominaisuus tarkoittaa myös erillistä 24 tunnin käyntiä, joko viisarilla tai yö päivä näytöllä, siis tuntiviisaria puolta hitaammin pyörivää koneistoa.
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Mulla on Citizenin rannekello H800 caliiberilla, ja kyllä se Saksan signaali ainaki tänne pohjois-pohjanmaalle yltää. Ei oo tarvinu pyöritellä eikä suuntailla, ku laittanu vaan yöksi pöydälle niin aamulla näyttää ok:ta. En tosin joka aamu erikseen tarkista, mutta aina kun oon tarkistanu niin on signaalin saanut.
mikahe sanoi:
Mulla on Citizenin rannekello H800 caliiberilla, ja kyllä se Saksan signaali ainaki tänne pohjois-pohjanmaalle yltää. Ei oo tarvinu pyöritellä eikä suuntailla, ku laittanu vaan yöksi pöydälle niin aamulla näyttää ok:ta. En tosin joka aamu erikseen tarkista, mutta aina kun oon tarkistanu niin on signaalin saanut.
Vs: Ketju pikkukysymyksille (DCF77)
Point 1: 64.6846498 24.4615091
Point 2 (DCF77): 50 01 556N 9 01 083E
Distance: 1848 km
Initial bearing: 216°
Mielenkiintoinen tieto! Mietin voisiko ainakin alavilla rannikkoseuduilla auttaa se, että signaalin tie esim. Raaheen kulkee osin merellä ja lähellä rantaa, jossa ei ole kummoisia maastoesteitä: http://www.movable-type.co.uk/scripts/latlong.htmlkapeee sanoi:
Point 1: 64.6846498 24.4615091
Point 2 (DCF77): 50 01 556N 9 01 083E
Distance: 1848 km
Initial bearing: 216°
nouneim
Aktivisti
- Liittynyt
- 1.6.2013
- Viestit
- 558
Vs: Ketju pikkukysymyksille
Aloin miettimään miten ionosfääri vaikuttaa tuon taajuisten signaalien kulkuun. Useissa lähteissä mainitaan "Earth–ionosphere waveguide":n (hakusanalla löytyy yhtä sun toista) vaikuttavan taajuusalueisiin 1-100 kHz. Tässäkin siirtofunktion kuvaaja ulottuu sille alueelle helposti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Earth%E2%80%93ionosphere_waveguide
Signaalin kulku ionosfäärissä on tietenkin aika monimutkaista, ja se riippuu voimakkasti paitsi taajuuksista, myös polaarisaatiosta, ionosfäärin tilasta (esim. päivä/yö erot), taajuuksista riippuen esimerkiksi magneettikentästä, jada jada, siksi en uskalla väittää mitään lopullista juuri tuon kyseisen signaalin kulusta. Voimakkaimmin tuo ionosfääri kuljettaa vähän matalampia parin kymmenen kilohertsin signaaleita. Kuitenkin luulen että olit oikeilla jäljillä väittäessäsi ionosfäärin ja sen tilan vaikuttavan signaalin kulkuun.
Tässä paperi joka käsittelee merinavigointiin käytettyä 100 kHz signaalia ja sen suhdetta ionosfääriin.
http://opus.bath.ac.uk/13995/1/fullekrug-grl09.pdf
Ionosfäärin tila vaikuttaa tuon mukaan signaalin kulkuun. Vaimennuskerroin on kyllä suurempi kuin parin kymmenen kilohertsin taajuuksilla, joilla ionosfäärin heijastusta on paljon käytetty hyväksi. Siitä näyttää olevan etua siten että signaali ei hajoa niin paljoa eri reittejä kulkevien signaalien vuoksi. Olisiko tuota etua tavoiteltu aikasignaalissakin, jonka taajuus on aika lähellä? Ja tuo väite pelkästään pintaa pitkin kulkevasta "ground wave":sta viittaisi siihen?
Anteeksi nuo englannin kieliset termit seassa. En jaksanut etsiä oikeita suomennoksia. Suorat suomennokset usein eivät ole niitä oikeasti käytössä olevia.
mikahe sanoi:
Aloin miettimään miten ionosfääri vaikuttaa tuon taajuisten signaalien kulkuun. Useissa lähteissä mainitaan "Earth–ionosphere waveguide":n (hakusanalla löytyy yhtä sun toista) vaikuttavan taajuusalueisiin 1-100 kHz. Tässäkin siirtofunktion kuvaaja ulottuu sille alueelle helposti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Earth%E2%80%93ionosphere_waveguide
Signaalin kulku ionosfäärissä on tietenkin aika monimutkaista, ja se riippuu voimakkasti paitsi taajuuksista, myös polaarisaatiosta, ionosfäärin tilasta (esim. päivä/yö erot), taajuuksista riippuen esimerkiksi magneettikentästä, jada jada, siksi en uskalla väittää mitään lopullista juuri tuon kyseisen signaalin kulusta. Voimakkaimmin tuo ionosfääri kuljettaa vähän matalampia parin kymmenen kilohertsin signaaleita. Kuitenkin luulen että olit oikeilla jäljillä väittäessäsi ionosfäärin ja sen tilan vaikuttavan signaalin kulkuun.
Tässä paperi joka käsittelee merinavigointiin käytettyä 100 kHz signaalia ja sen suhdetta ionosfääriin.
http://opus.bath.ac.uk/13995/1/fullekrug-grl09.pdf
Ionosfäärin tila vaikuttaa tuon mukaan signaalin kulkuun. Vaimennuskerroin on kyllä suurempi kuin parin kymmenen kilohertsin taajuuksilla, joilla ionosfäärin heijastusta on paljon käytetty hyväksi. Siitä näyttää olevan etua siten että signaali ei hajoa niin paljoa eri reittejä kulkevien signaalien vuoksi. Olisiko tuota etua tavoiteltu aikasignaalissakin, jonka taajuus on aika lähellä? Ja tuo väite pelkästään pintaa pitkin kulkevasta "ground wave":sta viittaisi siihen?
Anteeksi nuo englannin kieliset termit seassa. En jaksanut etsiä oikeita suomennoksia. Suorat suomennokset usein eivät ole niitä oikeasti käytössä olevia.
Mainos
Uusimmat ilmoitukset
-
-
-
M: OMEGA Seamaster Planet Ocean 39,5mm Summer Blue (ref. 215.30.40.20.03.002)- Viimeisin: Jarkko / Ranneaika
Foorumin tilastot
Jaa somessa
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet