Kysymyksiä Kellosepille

[makehu]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Itselleni tuli jokin aika sitten ensimmäinen automaattikello, Orient Mako, tarkempaa mallia en nyt muista.
Onko normaalia automaattikellolta että kovan liikkeen ansiosta kello pyrähtää reippaasti eteenpäin?
Olen joskus saanut kellon edistämään montakin minuuttia/päivä jos on paljon liikettä kädessä, kun taas rauhallisena päivänä kello pysyy melko tarkkaan ajassa?

 

[Late]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Ei ole normaalia. Näkemättä/purkamatta on mahdotonta sanoa tarkkaa syytä, mutta vaikuttaisi siltä että liipottimen heilahduskulma on liian suuri ja se lyö ympäri kun jousi on täydessä vedossa.
Joko laahausjousen kitka on liian suuri tai käynti on säädetty väärin.

 

[mikasoi]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Lord Elgin-

Sulla oli se kellon vetonuppi väärän värinen.

Tuli vaan mieleen, että joissakin liikkeissä voi teettää kultauksia. Olisikohan sinun edullisempi kullata se nuppi. Ja se kultasepänliike ei välttämättä ole ainut paikka, missä kultauksia tehdään.

 

[maker3]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Mekaanisten automaattien käyntitarkkuus ja lähinnä niiden säätäminen kiinnostaa.

Eli kysymys on, miten tarkaksi käynnin yleensä pystyy säätämään ja minkälaista käyntivirhettä kellosepät yleensä lähtevät edes säätämään? Tarkoitan sitä että jos käyntivirhe on esimerkiksi 20sec vuorokaudessa niin tarkemmaksihan tuon tietenkin saa, mutta jos käyntivirhe onkin esimerkiksi 3sec vuorokaudessa, niin onko mahdollista säätää että virhe olisikin enää vaikkapa +/-1sec tai jopa 0?

Miten tuo säätö tapahtuu? Jotain säätöruuviako kierretään X kierrosta oikealle / vasemmalle, vai miten. Onko se pelkästään kokeiltava, vai onko kelloseppien huoneentaulussa kaavio, miten mikäkin koneisto säädetään? Miten pitkään pitää seurata, onnistuiko säätö...vuorokausi?

 

[kanikune]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Kellon käyntitaajuutta voidaan säätää jo liipottimen massaa, massan etäisyyttä keskipisteestä, tai liipottimen jousen efektiivistä pituutta muuttamalla. Kaikkia näitä käytetään käynnin säätöön. Yleisimmin varsinkin moderneissa käynnin säätö tapahtuu jousen pituutta muuttamalla.

Näillä onnistuu hyvinkin tarkka säätö, mutta suurin tekijä taitaa olla koneiston kunto. Yleensä koneen kunto ei taida mahdollistaa hirveän tarkkaa säätämistä, koska käynnin heitot eri positioissa ovat liian suuret. Tämä johtuu välyksistä, vinoudesta, taittumista jousesta, liasta jne.

Summa summarum. Hyväkuntoisen koneiston saa säädettyä 20s/vrk käynnistä paremmaksi.

 

[maker3]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Kiitos tiedoista, tämä valaisikin aika paljon. Monta tapaa säätää ja monta syytä miksi kello ei käy tarkasti. Eikä siis ole mitään ruuvia jota vai kiristetään tai löysätään .

Jos ja kun kyseessä on uudehko kello, eikä mitään vauriota / pikeentymisiä vielä ole ennättänyt tapahtumaan, niin on turha olla huolissaan +4sec/vrk tarkkuudesta ( Valjoux 7750 )?

Onko kellosepillä jokin mittari jolla tuota käyntitarkkuutta seurataan ( vaikkapa tunnin ajan )? Vai tapahtuuko se samalla tavalla kuin itsekin, että kerran vuorokaudessa kun "neiti aika" ilmoittaa ajan niin katsotaan miten se on muuttunut eilisestä.

 

[kanikune]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

en olisi huolissaan +4s/vrk käynnistä, se on hyvä.

Timegrapher on laitteen englanninkielinen nimi. tällä saa mitattua laitteen käynnin ja se ilmoittaa käynnin hyvin nopeasti. Myös muita parametreja. Foorumin hakukin antanee em. termillä aika paljon jo tuloksia.

 

[Late]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Heips.

Kun puhutaan kellon käyntitarkkuudesta, pitää erottaa 2 asiaa:

-Asentoerot, eli eroavaisuudet kellon käyntinopeudessa eri pääkäyttöasennoissa (taulu ylös/taulu alas/nuppi alas, vasemmalle, ylös ja oikealle). Mitä paremmin kellon käynti ja regulaattori on säädetty, sitä pienemmät asentoerot ovat. Asentoerot voivat johtua isokroonisuusvirheistä (lähinnä siis sellaisten asentojen välillä joiden välinen heilahduskulmaerokin on suuri, siis vaaka- ja pystyasentojen) tai muista käyntilaitteeseen ja regulaattoriin liittyvistä virheistä (vinot tai muuten vialliset tapit, spiraalin keskiö- ja tasovirheet, väärin säädetty tai viallinen käyntilaite, liipottimen tasapainovirhe...).

-Käynnin keskiarvo, joka on pääkäyttöasentojen keskiarvo. Se on lähellä sitä "tarkkuutta" jonka kellon omistaja päivittäisessä käytössä havaitsee.

Sillä, että kellon ostajan kannattaa ensin käyttää kelloa mahdollisimman normaalisti pari-kolme viikkoa ennen käynnin hienosäätöä (kellosepällä, ei itse) ei ole juuri mitään tekemistä öljyjen tai minkään muunkaan "stabiloitumisen" kanssa. Eri ihmisillä on vaan tapana pitää ja liikutella käsiään eri tavalla. Mitä huonompi kello = suuremmat asentoerot, sitä vaikeampaa kellosepän on arvata millaiseksi käynnin keskiarvon asettaa. Saahan sen kellontarkistuskoneen avulla vaikka sekunnin tarkkuudella haluamakseen mutta ei se tarkoita sitä että kello pysyy säädetyssä ajassa päivittäisessä käytössä.

Keskitason koneistojen siis Etojen ja sensellaisten asentoerot saa yleensä säädettyä helposti noin 10 sekuntiin. Käynnin keskiarvon toleranssi on yleensä luokkaa 0...+12 sekuntia vuorokaudessa.
Piin käyttö käyntilaitteissa on nostanut käyntitarkkuuksia, parin-kolmen sekunnin asentoerot ievät ole lainkaan tavattomia.

L

 

[jomatuom]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Ostin tuollaisen Bond Seamasterin, pitäisi käydä kuulemma +4s, näyttää että se on jätättänyt vajaassa vuorokaudessa yli 10s verrokki quartz Tag Heueriin. Timegrapherilla kuulemma tarkistettu myyjän toimesta. Pyörittelin nupista kyllä koneistoon vetoa, liekö sitten että on alkanut veto loppua kuitenkin kesken katselmukseni?

Toinen asia mikä mietityttää on että koneistosta kuuluu kelloa käännellessä rohiseva ääni, ihan kuin jotain (roottori) olisi irti/löysällä? Ei kait tälläisen kellon kuulu pitää koneistosta mitään kovin kuuluvia ääniä. Tai sitten olen vain vainoharhainen ja äänet on ihan normaaleja. Lähinnä se että onko asioilla mahdollisesti jotain tekemistä toistensa kanssa?

 

[kanikune]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

tuo referenssiquartz voi heittää myös sekunteja.
Onko roottorin ääni laahaava, vai samankuuloinen kuin käsinvedosta kuuluva ääni?
Sepällä käyttö kertoo paljon, timegrapherilla näkee kunnon ja käynnin.
Avaamalla tieten vielä tarkemmin.
Jos kelloa pitää pystyssä, tuntuuko klappia paljon kevyellä viisarinakselien suuntaisella heiluttelulla?

 

[JanneA]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Toinen asia mikä mietityttää on että koneistosta kuuluu kelloa käännellessä rohiseva ääni, ihan kuin jotain (roottori) olisi irti/löysällä? Ei kait tälläisen kellon kuulu pitää koneistosta mitään kovin kuuluvia ääniä. Tai sitten olen vain vainoharhainen ja äänet on ihan normaaleja. Lähinnä se että onko asioilla mahdollisesti jotain tekemistä toistensa kanssa?

Huoli pois, automaattikelloa liikuteltaessa pieni vetomekanismin rahina kuuluu asiaan. Käyntiä kannattaa kyllä rukkauttaa tarkemmaksi.

 

[jomatuom]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

tuo referenssiquartz voi heittää myös sekunteja.
Onko roottorin ääni laahaava, vai samankuuloinen kuin käsinvedosta kuuluva ääni?
Sepällä käyttö kertoo paljon, timegrapherilla näkee kunnon ja käynnin.
Avaamalla tieten vielä tarkemmin.
Jos kelloa pitää pystyssä, tuntuuko klappia paljon kevyellä viisarinakselien suuntaisella heiluttelulla?

Ei se ääni aivan samankuuloinen kyllä ole. Vaikea kuvailla. Kyllä siinä jotain klappia tuntuisi äänen perusteella olevan myös viisarienakselien suuntaisesti. Kello olisi mahdollista kyllä palauttaakkin, jos tämä nyt vaikuttaa jotenkin rikkonaiselta?

Ja mitä tuohon käyntiin tulee niin nyt noin kymmenen tunnin otannalla Seamaster on +1-2s Heueriin, että olikohan sieltä veto loppumassa? Vai pitäisikö käynnin olla tasaista loppuun asti?

 

[nouneim]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Ja mitä tuohon käyntiin tulee niin nyt noin kymmenen tunnin otannalla Seamaster on +1-2s Heueriin, että olikohan sieltä veto loppumassa? Vai pitäisikö käynnin olla tasaista loppuun asti?

Ihan loppuvedossa käynti voi muuttua noinkin paljon. Päivittäisessä käytössä vedon ei pitäisi päästä aivan loppuvedolle, joten tuo vaiva saattaa korjautua kelloa pitämällä.

 

[jomatuom]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Ja mitä tuohon käyntiin tulee niin nyt noin kymmenen tunnin otannalla Seamaster on +1-2s Heueriin, että olikohan sieltä veto loppumassa? Vai pitäisikö käynnin olla tasaista loppuun asti?

Ihan loppuvedossa käynti voi muuttua noinkin paljon. Päivittäisessä käytössä vedon ei pitäisi päästä aivan loppuvedolle, joten tuo vaiva saattaa korjautua kelloa pitämällä.

Ilmeisesti kyse on ollut tästä loppuvedosta, kello on nyt reilun vuorokauden jälkeen +4-5s Heueriin. Kanikune, onko tuo viisariakselin suuntainen klappi jotenkin huolestuttavaa, vai miksi erityisesti kysyit siitä?

 

[kanikune]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

No ei, kylläpä sitä hieman on aina, mutta jos roottorin kuulee hankaavaan koneistoon tai koppaan, roottorin laakeri kannattaa vaihtaa.

 

[Magilla]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Sellanen kysymys arvon kellosepille (tai saahan tähän vastata kuka vain) olisi että kun mulla on työkellona Tissot V8 ref. T039.417.11.057.00 (johon muuten olen enemmän kuin tyytyväinen) niin onkohan siihen saatavilla jonkinlaisia kestävämpiä/vahvempia jousitappeja, siis niitä joilla ranneke lukitaan lugien väliin? Lieneekö niitä olemassa jostakin vahvemmasta aineesta, vaikkapa titaanista tms.? Tänään kävin täällä paikallisessa kultasepän liikkeessä kyselemässä asiaa, siellä ei tiedetty mistään yhtään mitään, hyvä että tunnistivat kellon rannekelloksi

Pahus kun parin kuukauden sisällä jo neljä tappia katkennut tahi vääntynyt..tietysti voisin säätää ranneketta löysemmälle mutta kun en tykkää että kello heiluu ranteessa ihan vallattomasti. Eikä se nytkään mitenkään tiukalla ole, kello pääsee kyllä liikkumaan ja kääntyilemään ranteessa. Enkä ole ranneketta innostunut vaihtamaan toisen malliseen, mielestäni tuo alkuperäinen sopii kelloon paremmin kuin hyvin ja on muuten kyllä vielä oikein mukava ranteessakin.
Joudun työssäni käyttämään välillä melko paljon voimaa ja kun olen iso mies niin tuo ranneke ei tahdo kestää jos ja kun käsi sattuu olemaan hankalassa asennossa rannekkeen kannalta..vaikka kellojani rakastankin näplätä/hiplata/korjata/rukata niin tuon saman homman tekeminen yhdelle ja samalle kellolle alkaa jo kohta kyllästyttää

Selailin juuri koko viestiketjun läpi ja hieman jäi itseänikin askarruttamaan tämä jousitappien kohtalo :what
En ihan suoraa vastausta löytänyt, ja olettaisin että kyseessä on tavallaan rannekellon 'heikoin lenkki' eli jousitappi poikki ja kello katoaa. Ilmiö on toki metallirannekkeessa mahdollinen, kuitenkin mahdollisuus on melko teoreettinen.
Tekeekö joku valmistaja selkeästi parempia jousitappeja kuin joku toinen. Olisi mielenkiintoinen nippelitieto.

 

[pasiz]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Sellanen kysymys arvon kellosepille (tai saahan tähän vastata kuka vain) olisi että kun mulla on työkellona Tissot V8 ref. T039.417.11.057.00 (johon muuten olen enemmän kuin tyytyväinen) niin onkohan siihen saatavilla jonkinlaisia kestävämpiä/vahvempia jousitappeja, siis niitä joilla ranneke lukitaan lugien väliin? Lieneekö niitä olemassa jostakin vahvemmasta aineesta, vaikkapa titaanista tms.? Tänään kävin täällä paikallisessa kultasepän liikkeessä kyselemässä asiaa, siellä ei tiedetty mistään yhtään mitään, hyvä että tunnistivat kellon rannekelloksi

Pahus kun parin kuukauden sisällä jo neljä tappia katkennut tahi vääntynyt..tietysti voisin säätää ranneketta löysemmälle mutta kun en tykkää että kello heiluu ranteessa ihan vallattomasti. Eikä se nytkään mitenkään tiukalla ole, kello pääsee kyllä liikkumaan ja kääntyilemään ranteessa. Enkä ole ranneketta innostunut vaihtamaan toisen malliseen, mielestäni tuo alkuperäinen sopii kelloon paremmin kuin hyvin ja on muuten kyllä vielä oikein mukava ranteessakin.
Joudun työssäni käyttämään välillä melko paljon voimaa ja kun olen iso mies niin tuo ranneke ei tahdo kestää jos ja kun käsi sattuu olemaan hankalassa asennossa rannekkeen kannalta..vaikka kellojani rakastankin näplätä/hiplata/korjata/rukata niin tuon saman homman tekeminen yhdelle ja samalle kellolle alkaa jo kohta kyllästyttää

Selailin juuri koko viestiketjun läpi ja hieman jäi itseänikin askarruttamaan tämä jousitappien kohtalo :what
En ihan suoraa vastausta löytänyt, ja olettaisin että kyseessä on tavallaan rannekellon 'heikoin lenkki' eli jousitappi poikki ja kello katoaa. Ilmiö on toki metallirannekkeessa mahdollinen, kuitenkin mahdollisuus on melko teoreettinen.
Tekeekö joku valmistaja selkeästi parempia jousitappeja kuin joku toinen. Olisi mielenkiintoinen nippelitieto.

Kyllä vahvempia jousitappeja on saatavilla, halvat jousitapit eivät vain kuulu näihin. Kiinalaiset tekevät melko huonoja, kun taas japani ja eurooppa valmistavat hyviä ja kestäviä.

 

[Magilla]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Toki näin onkin. Mutta vaikea sanoa jos menee kivijalkaliikkeestä ostamaan tappeja jos sieltä saa juuri jotain kiinantappia tai sveitsintappia. Kyseessähän ei kuitenkaan ole 'merkkituotteita' joten tapit voi olla kotoisin huitsinnevadasta. Mutta ehkä täytyy ostaa varuiksi repullisen tappeja Saksasta tai Sveitsistä ja toivoa parasta.

 

[pasiz]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Tuo on totta. Joillakin kellomerkeillä on käytössä omat tapit (rlx ja Seiko esim), ja nämä ovat ns merkkituotteita.

 

[hookoo]

Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Tuli rymykelloksi tilattua Steinhart ocean 1. Sisuksista löytyy siis ETA 2824-2 kiuas. Hienosti tikkaa toleranssien sisällä parin ensimmäisen vuorokauden perusteella mutta omaan makuun siellä huonomalla puolella. Eli n. -2...-3s/vrk jätättää. Kovin monesta uudesta ei ole kokemuksia mutta käsitykseksi on jäänyt, että yleensä uusi kello hidastaa hieman tahtia kun saa muutaman viikon käyttöä. Onko siis mitään toivoa että itsestään asettuisi muutaman sekunnin nopeammaksi?

Yösäilitysasennoista on nyt kokeiltu nuppi ylös ja taulu ylös ja ainakaan kumpikaan noista ei edistä tarpeeksi, että pääsisi plussan puolelle.

Edit: eikä siis tule viikkoja putkeen rymyttyä vaan tykkäsin kellosta yllättävän paljon ja se saattaa saada toisinaan paljonkin ranneaikaa. En tosin tiedä että tuleeko ihan niin paljon pidettyä, että kerkeisi käyttöjakson aikana kadota minuutteja.