Kysymyksiä Kellosepille

[-mek-]

Selittäkääpä viisaat, miksi kelloihin vaihdetaan aina huollossa uusi kruunu? Ihmisten (tai koneiden) tekemiähän nuo ovat, joten miksi niihin ei vain voisi vain vaihtaa uutta tiivistettä? Toki uusi kruunu voi olla halvempi, kuin tiivisteen uusimiseen kuluva työaika, mutta vintage-kelloihin kun ei usein uusia alkuperäisiä kruunuja enää saa. Kuluuko kruunusta siis muukin kuin tiiviste, vai rikkoutuuko kierteet irroittaessa tms?

 

[Crystron]

Selittäkääpä viisaat, miksi kelloihin vaihdetaan aina huollossa uusi kruunu? Ihmisten (tai koneiden) tekemiähän nuo ovat, joten miksi niihin ei vain voisi vain vaihtaa uutta tiivistettä? Toki uusi kruunu voi olla halvempi, kuin tiivisteen uusimiseen kuluva työaika, mutta vintage-kelloihin kun ei usein uusia alkuperäisiä kruunuja enää saa. Kuluuko kruunusta siis muukin kuin tiiviste, vai rikkoutuuko kierteet irroittaessa tms?

Normaali sveitsiläistyylinen nuppi on todella kelju purettava, ja sopivia tiivisteitä saa vähän heikosti. Adventures in amateur watch fettling -blogissa oli joku keino siitä miten se hoituu, mutta on työläs tehtävä.

Japanilaistyyliseen nuppiin, missä tiiviste on akselin ulkopinnalla, vaihtaa tiivisteen ongelmitta.

 

[blingmatic]

Tämä kysymys voi tulla väärälle ketjulle ja palstalle: mikäli niin, pahoittelen .
Onko Eterna-matic 3000 mallin vetopainon alla olevat vaihtajarattaat (2 kpl) samankokoisia muiden E-matic kellojen vastaavien kanssa ?
3000-sarjaa tehtiin v.1962 ja 70 välillä. Erikoisuutena ohut automaattikoneisto jossa paksuus 3,6 mm tai 4,5 mm päivyrillä. Viiden laakerikiven sijaan roottorikeskiössä onkin 7 kiveä jotka pienempiä kuin muissa malleissa. (Mittaluku oli 60/100mikr. /1 mm.) Olen yrittänyt kartoittaa noiden vaihtajarattaiden ja laakerikivien saantia mutta ovat vaikeasti löydettäviä. Mikäli rattaat samankokoisia, helpottaisi löytymistä.
WSF, Lindroos ja Loppela saattaisivat tietää näistä asioista mutten kehtaa kysyä kun heillä tuoreempiakin huollettavia/korjattavia.
Osia voi löytää ebayn raakile-osastolta jotka kuitenkin käytettyjä, samoilta osuuksilta kuluneita.
Jos on tietoa näistä jutuista, kommentit ja tiedot tervetulleita. Kiitos !

 

[Tupajumi]

Unohdetaan tämä kysymys...

 

[JasonF]

Sekuntiviisarin pakalleen laittaminen tuottaa tuskaa. Koneistona Tissotin 784-2
Purkaessa ei ollut kyllä mitään ja nippuun saattaminen oli jo hiukan haastavempi, mutta onnistui kyllä. Muutaman rattaan hampaat olleet poikki ja elinten luovuttajilta saatu harvinaisemmat osat. Ongelmana on vain sekuntiviisarin laitaminen paikoilleen. Mikä ihme voi olla kun kaikki näyttää selkeästi olevan kunnossa, mutta ei mene paikoilleen sitten millään. Tuubin videossa:

kohdalla 29:90 oli myös hiukan ongelmaa, mutta ei auta pegwoodilla painaminen tuosta "nastasta" mitenkään. Olen myös kokeillut kahden elintenluovuttajan viisareita ja kolmen koneiston kanssa enkä saa sekkaria mihinkään näistä istumaan. Mikä siis vikana??

 

[kanikune]

Eihän akselin pääty poikki?

 

[JasonF]

Ei ole. Mulla on tossa kolmet koneet ja ei mihinkään niistä suostu menemään. Ensimmäinen kerta lajissaan, ei pysty ymmärtää. Tutkaillut mikroskoopilla uutta ja näitä vanhoja enkä löydä mitään eroa.

 

[Crystron]

Onko toista osoitinta? Vanhan putki pilalla, tai liian pieni?

Edit: sori, tuossa aikaisemmessa viestissähän luki että on kokeiltu muillakin osoittimilla. Outo juttu, aika kevyesti nuo yleensä akselilleen menevät.

 

[JasonF]

Tämäpä vasta kummajainen. Eilen kokeilin kahdella muulla viisarilla eikä nekään istu. Siis nämä viisarit ovat olleet näissä kiinni aikaisemmin. Pitänee tutkia skoben kanssa kun saa aikaa töistä.
Kiitos hengessä mukana olosta.

 

[Crystron]

Tämäpä vasta kummajainen. Eilen kokeilin kahdella muulla viisarilla eikä nekään istu. Siis nämä viisarit ovat olleet näissä kiinni aikaisemmin. Pitänee tutkia skoben kanssa kun saa aikaa töistä.
Kiitos hengessä mukana olosta.

Eihän sekuntiakseli ole vaihtunut? Joistain koneistoista on eri korkuisiin kelloihin eri versioita, tai saman koneiston kalenteriversioissa voi olla pidemmät osoittimien akselit kuin kalenterittomassa vastaavassa. Lyhyempi sekuntiakseli -> sekuntiosoittimen putki ei ylety paikalleen, vaan osoitin pohjaa minuuttiputkeen tms.

En tiedä onko tässä koneistossa tämä ongelma edes periaatteessa mahdollinen, mutta ainakin tuoreissa ETA koneistoissa näiden eripituisten akselien kanssa saa olla tarkkana.

Lähetetty minun CPH2493 laitteesta Tapatalkilla

 

[JukkaE]

Safiirilasin pintanaarmujen poisto? Miten kannattaisi menetellä. Kyseessä siis longines hydroconquest jossa ilmeisesti on molemmilla puolilla heijastuksen esto pinnoite ja tuossa on nyt hyvin hienoja naarmuja. Miten noita kannattaisi koittaa poistaa?

 

[JasonF]

Eihän sekuntiakseli ole vaihtunut? Joistain koneistoista on eri korkuisiin kelloihin eri versioita, tai saman koneiston kalenteriversioissa voi olla pidemmät osoittimien akselit kuin kalenterittomassa vastaavassa. Lyhyempi sekuntiakseli -> sekuntiosoittimen putki ei ylety paikalleen, vaan osoitin pohjaa minuuttiputkeen tms.

En tiedä onko tässä koneistossa tämä ongelma edes periaatteessa mahdollinen, mutta ainakin tuoreissa ETA koneistoissa näiden eripituisten akselien kanssa saa olla tarkkana.

Lähetetty minun CPH2493 laitteesta Tapatalkilla

Tulipa sitten hankittua muutama elintenluovuttaja lisää eli yhteensä niitä on sitten 5 kpl. Mihinkään se sekkariviisari ei istu, mutta tosiaan niiden akselien pituuksissa näyttää olevan eroja ja ovat niin pieniä, että sen erotti vasta kun laittoi nippuun jolloin sai sovitettua toisen luovutus kellon viisarilla. En havainnut Tissotin viisarin sisällä mitään, jos olisi vaikka katkennut ja jäänyt pätkä sen sisälle, eikä se istu minkään akselin päälle. Harmin paikka kun se orkkis on oranssi ja muut kromin värisia. Ai niin, yksi sekkarin akseli oli tilattu uutena Tissotin numeroilla, mutta ei, niin ei. No aina ei voi voittaa joten näillä mennään. Kiitoksia suuresti avun annosta Kaikille.
Josko nyt aloittaisi oman kellon tekemisen, siis valmiista osista jotka joskus tilannut. Koneistona ETA:n 2824-2, kuinkas muutenkaan.

 

[JasonF]

Safiirilasin pintanaarmujen poisto? Miten kannattaisi menetellä. Kyseessä siis longines hydroconquest jossa ilmeisesti on molemmilla puolilla heijastuksen esto pinnoite ja tuossa on nyt hyvin hienoja naarmuja. Miten noita kannattaisi koittaa poistaa?

Timanttia taitaa vaatia, mutta en suosittele itse edes kokeilla. Polywatch on ollut sellainen tuote jolla en ole saanut mitään kiiloitettua osaa ainakaan pilalle

 

[McElä]

Moi, minun kysymykseni liittyy kellosepän työkaluihin. Olen tässä vuoden verran harrastanut lähinnä taskukellojen kanssa. Purkanut ja kasannut kellonkoneistoja ja kartuttanut jonkin verran myös työkaluja mm. Kelloseppien työhuoneelta.
Mistä asianosaavat hankitte työkalujanne?

 

[MPP]

Hei,

Olis yks tyhmä juttu mutta, huolsin anoppiehdokkaan 60 luvun? Leijonan jonka kalipeeri on AS970. Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes olin kiinnittämässä koneistoa runkoon. Normaalisti olen ottanut kuvat joka kohdassa että muistan miten kasata. Nyt taisi käydä niin että itsevarmuus iski omaan nilkkaan kun en kuvannut. Mutta koneisto heiluu kun takakannen sulkee.

Löytisiköhän täältä apu.

 

[nouneim]

Mutta koneisto heiluu kun takakannen sulkee.

Kuvassa näyttää siltä, että koneistoa kiinni pitävät korvakkeet eivät ole paikoillaan. Koneistossa on paikat niitä varten n. klo 12 ja 7 kohdissa.

Puuttuiko ne, kun purit kellon?

 

[TLI]

Samoin käyntirattaan hampaille tulee vaseliini, tai jotkut käyttävät siinä jotain rataskoneistoöljyn ja vaseliinin sekoitusta. Pieniä määriä toki.

Tähän useamman vuoden takaiseen vastaukseen kommentti... Toisissa lähteissä taas sanotaan, ettei seinäkellon käyntirattaan hampaita voidella, koska voiteluaine ei niissä pysy, vaan valuu ei haluttuihin paikkoihin - varsinkin jos öljyä niihin laittaa. Oikea tapa olisi laittaa voitelu ankkurin kynsiin, pysyisi paremmin. Liekö tämäkin sitten niitä asioita, missä yhtä oikeaa vastausta ei ole.

 

[Liipotin_1950]

Terve
Meillä on Valmet -heiluriseinäkello vuodelta-65. Se on ollut purettuna ja puhdistettuna.
Huollon jälkeen sen heilurin liike on kuitenkin kovin vaatimaton ! Mikä pitäisi olla tyypilinen heilurin hailahduskulma ääriasennosta toiseen ?

 

[TLI]

Terve
Meillä on Valmet -heiluriseinäkello vuodelta-65. Se on ollut purettuna ja puhdistettuna.
Huollon jälkeen sen heilurin liike on kuitenkin kovin vaatimaton ! Mikä pitäisi olla tyypilinen heilurin hailahduskulma ääriasennosta toiseen ?

Hei, jos heilurin liike on vaatimaton, kello ei ole kunnossa, vaan pysähtyy helposti ja uusi huolto on pian edessä. Et maininnut kellon tarkempaa mallia, mutta heilurin liike pitäisi olla sellainen, että ns yliheilahdusta olisi jonkin verran. Tämä tarkoittaa, että heiluri heiluu vähän enemmän mikä olisi minimi sille, että kello jaksaa luotettavasti pysyä käynnissä. Toki liika heilahdus taas vaikuttaa kellon tarkkuuteen. Miltei kannattaa testata , pysähtyykö käynti välittömästi, jos kelloa kääntää aavistuksen vinoon, vai jaksaako pysyä käynnissä myös, vaikka käyntiääni on epätasainen. Jos pysähtyy välittömästi, yliheilahdusta ei ole tarpeeksi. Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin ensin keskustella huollon tekijän kanssa. Oliko oikeasti ammattilainen kyseessä? Miten kello toimi ennenn huoltoa? Onko laakereille tehty mitään? Onko jouset uusittu? En ole kelloseppä, mutta useamman vuoden näiden kanssa harrastanut, niin vastasin. Seinäkelloja koskien kun foorumilla ei aina välttämättä nopeasti ammattilaisten vastauksia tule.

 

[TLI]

Ankkuriakselin säädöstä Valmetin koneistossa.... Yhden amatöörin ohje on, että ennen koneiston purkua kannattaa piirtopuikolla merkitä asento koneiston pohjaan, niin ei tule suuria ongelmia. säädön kanssa. Taitaa olla ihan hyvä vihje...

Noiden kiinalaisten Polaris-koneistojen kanssa, mitä olen jo ison määrän huoltanut ja korjannut, on säätö helppoa saada kohdalleen, mutta Valmetissa on ihmeen hankalaa - säätövaraa ehkä liikaa. Ongelma siis on, että kun pitäisi saada kello käymään niin, että on vatupassissa seinällä eikä yhtään vinossa, niin on aika haasteellista löytää säätö kohdalleen. Asiaa ei helpota se, ettei säätöä pysty tekemään koneiston ollessa paikallaan kaapissa ja kaapin ollessa vatupassissa seinällä. Polariksessahan pystyy säätämään yleensä näin (no, tuli yksi poikkeusmallinen koneisto niissäkin vastaan, mutta silti sai säädön aika helposti kohdalleen). Onko siis Valmetin säädölle ainoa tapa tehdä se niin, että koneisto käy irrallaan tarkoitukseen tehdyssä telineessä ja säätö suoritetaan siinä, vai onko jotain vippaskonstia, mitä en nyt keksi?

Vastataan tähänkin itselleni. Piirtopuikolla ei tule raapia mitään koneistoon vaan ankkurin putoukset saa säädettyä kohdalleen helposti näin: laitetaan vain vasemmanpuoleinen ruuvi kiinni ja säädetään se ovaalin reiän asento niin, että ruuvi on suurinpiirein puolessavälissä. Jätetään ruuvia sen verran löysälle, että oikeaa puolta voi nostaa ja laskea. Koneistossa ei ole vetoa tässä säädössä, vaan simuloidaan käyntiä pyörittämällä käyntiratasta edeltävää ratasta käsin samalla helluttaen heilurin ripustusta oikealle ja vasemmalla ja säädetään putous niin pieneksi, että koneisto juuri ja juuri lukittuu. Sen jälkeen nostetaan ihan vähän, että alkaa taas käymään. Tällöin putousten pitäisi olla ok ja voidaan toinenkin ruuvi kiinnittää. Ajatuksena on, että putouksen on hyvä olla aina mahdollisimman pieni.

Koneiston saa Valmetissakin säädettyä helposti käymään suorassa ihan niin, että se on kaapissa, vaikkei erillistä telinettä olisi. Kaappi suoraan seinään kiinni ja koneiston voi laittaa siihen väärin päin, jolloin heilurin ripustuksessa olevaa "kitkasäätöä" pääsee helposti kääntämään. Kun kohdallaan, voi koneiston kääntää sitten oikein päin.