Kysymyksiä Kellosepille

Kaupamees

Jäsen
Liittynyt
25.4.2018
Viestit
117
Kyllä koneiston toimivaksi saa. Alista saa suhteellisen helposti varaosia ST koneistoihin .


Sent from my iPhone using Tapatalk

Ja jos tiedät mistä osasta on kysymys pistä yv niin katson löytyykö minulta, voin laittaa tulemaan postimaksulla.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Pitkä lista kysymyksiä on herännyt, kun huolto- ja korjauskokemusta on karttunut useiden seinäkellojen verran.... Kaikki kellot olen saanut käyntiin ja säädettyäkin korvakuulolta ja sen mukaan, miten olen Leo Koiviston kirjoja osannut tulkita. Kansankielistä selitystä kuitenkin kaipaisin muutamiin asioihin.

Gelbarin käyttö. Olen huomannut, että ultraäänipesurissa osan kelloista rattaat kiiltävät pesun jälkeen kuin uudet, toiset eivät. Onko mahdollista saada useammalla pesukerralla mistä vain rattaista kuin uusia, vai onko ihan hyväksyttävää, että osa jää tummuneen näköisiksi? Kuinka monta kertaa maksimissaan normaalia Gelbar-liuosta kannattaa käyttää ultraäänipesurissa, vai onko ainoastaan väristä pääteltävä asia?

Onko likaiset rattaat järkevää esipestä ennen ultraäänipesua? Olen käyttänyt myös etanolia ja isopropanolia siltojen, pohjien ja laakerien putsaukseen. Olisiko pohjat ja sillat kuitenkin hyvä aina käyttää myös ultraäänipesussa?

Työn alla on saksalainen Wehrlen punnuskello 1960-luvulta. Ei jaksa käydä. Koneisto oli yllättävän puhdas eikä laakereissakaan mielestäni sanomista, likaa vain. Miten punnuskellon voitelu eroaa jousivetoisesta? Lähinnä siis jousikoteloita vastaavat osat ja rattaat, joiden ympäri punnusten ketjut menevät. Voiko näiden kanssa tehdä niin, että voitelee vain niihin liittyvät laakeripinnat jousirasvalla, vai pitäisikö tuo kokonaisuus purkaa ostiin ja voidella sieltä jotain muutakin?

Akselitappien kiillotus... Pitäisikö tehdä aina, vai onko ihan hyväksyttävää siitä laistaa, kuten olen itse yleensä tehnyt, jos tapit näyttävät pesun jälkeen kiiltäviltä? Timanttiviilaa en ole vielä raaskinut ostaa, joten kiillotukseen voi myös antaa vinkkejä, ns savipaperiviiloja on ja vesihiomapaperia niiden valmistukseen useita karkeuksia. Youtubessa joku norjalainen harrastaja kiillotteli tapit ilman mitään konetta, akselitappi lepäsi vanerilevyn reunaa vasten ja sitten pyöritteli akselia käsin ja kiillotti savipaperiviilalla. Itse ajattelin rakentaa omaa kiillotuskonetta, mutt onko jotain pahaa vaaraa siinä, että hyödyntää pylväsporakonetta? Olen nähnyt myös ratkaisuja, missä on rikkinäisen akkuporakoneen pikaistukka sovitettu sorviin ja käytetty tätä kiillotuksessa.

Ja laakeripinnat silloin, kun supistukselle tai uudelleenlaakeroinnille ei ole tarvetta.... Pelkkä puhdistus ja sitten öljyäminen, vai olisiko syytä tehdä muutakin?

Virheellinen ankkurin kärkiväli myötähampaisessa käynnissä.... Yhdessä projektikellossa on tämä ongelma, syytä en tiedä. Akselietäisyyttä säätämällä ei käytiä ei saa täysin kuntoon, vaan käynti on vähän sellainen "tik-slip" tai sitten ei käy ollenkaan. Ankkuri on karkaistu ja Koiviston kirjassa oli ohje, että ankkurin pitäät pitäisi pistää raa'an perunapalan sisään ja kuumentaa ankkuria määrätystä kohtaa ja sitten taivuttaa kärkiväli oikeaksi. Tämä lienee paras keino asian korjaamiseen, vai kuinka suuri vaara on ankkurin katkeamiselle, jos sitä varovasti taivuttaa ilman kuumennusta? Päästäminen ja uudelleen karkaisuhan ovat kaikkein vaativimmat jutut, niin haluaisin päästä vähän helpommalla. Yksi tapahan korjata kärkivälivirhettä oli sitten viilata vähän toista kynttä, mutta jotenkin tulkitsin, ettei tässä tapauksessa auttaisi.

Ja sitten se tärkeä, mitä taisin kysyä jo toisaalla - millä välineellä putoukset saa oikeaoppisesti mitattua käyntiä säädettäessä? Mielestäni aistinvaraisesti pääsen hyväksyttävään tulokseen, mutta aika hidasta näin tehtynä on ja voi olla että jos mittaaamalla tulosta tarkistettaisiin, se ei kuitenkaan olisi vielä täysin optimaalinen.
 

JasonF

Uusi jäsen
Liittynyt
24.11.2020
Viestit
11
Kovin ongelmallinen tilanne kun pitäisi saada uusi koneisto Seikoon. Koneisto on 8123-7190 enkä mistään tuohon kasari Seikolle edes mitään cross reference koneistoa, puhumatta oikeaa koneistoa. Mahtaisiko jollakin vinkkiä seikon tai muun koneesta joka olisi edes likeellä tuota?
 

tinke

Jäsen
Liittynyt
17.10.2014
Viestit
110
Kovin ongelmallinen tilanne kun pitäisi saada uusi koneisto Seikoon. Koneisto on 8123-7190 enkä mistään tuohon kasari Seikolle edes mitään cross reference koneistoa, puhumatta oikeaa koneistoa. Mahtaisiko jollakin vinkkiä seikon tai muun koneesta joka olisi edes likeellä tuota?
Oletko täältä kysynyt
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Kovin ongelmallinen tilanne kun pitäisi saada uusi koneisto Seikoon. Koneisto on 8123-7190 enkä mistään tuohon kasari Seikolle edes mitään cross reference koneistoa, puhumatta oikeaa koneistoa. Mahtaisiko jollakin vinkkiä seikon tai muun koneesta joka olisi edes likeellä tuota?
Koneisto on 8123, tuo loppuosa numerosta ei kuulu siihen. Uutta ei varmastikaan löydy, mutta tuohan on ihan laadukas ja huoltokelpoinen kone. Ebaysta saa välillä halvalla toimivia kelloja, joista saa ryöstettyä toimivan koneen. Toki huoltoa vaativat varmaan nekin.
 

JasonF

Uusi jäsen
Liittynyt
24.11.2020
Viestit
11
Koneisto on 8123, tuo loppuosa numerosta ei kuulu siihen. Uutta ei varmastikaan löydy, mutta tuohan on ihan laadukas ja huoltokelpoinen kone. Ebaysta saa välillä halvalla toimivia kelloja, joista saa ryöstettyä toimivan koneen. Toki huoltoa vaativat varmaan nekin.
Juu, nämä olikin tiedossa. Lähinnä meinasinkin josko jollakin olisi tiedossa tai vinkkiä jostakin muusta koneistosta joka olisi likeellä tuota ongelmallista koneistoa.
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Ja edellisten kysymysten jatkoksi.... Lyöntivasaroiden katkenneen jousen eli sen pianolankajousen vaihto Valmetin koneistossa. Jousen asennushan on yksinkertaista: toisesta päästään litistetty pianolanka lyödään reikään koneiston ollessa koottuna. MUTTA mikä on paras tapa poistaa katkennut vanha lanka? Onko muut keinoa kuin vain väkisin porata se pois vai onko järkevämpi porata uudelle langalle uusi reikä hieman sivuun vanhasta reiästä, jossa katkenneen langan litistety pää on? Vasaroiden toiminnan kannalta ilmeisesti jousilangan siirto vähän sivuun ei aiheuta ongelmia.
 

miikkova958

Uusi jäsen
Liittynyt
20.12.2020
Viestit
3
Kello on Certina Bristol 235 ja päivämäärää vaihtaessa tein mokan,pyöritin viisareita vain yhteensuuntaan ja näin ei kuulemma sais tehdä? Herkes sitten viisarit liikkumatta.Tuntiviisari liikkuu mutta munuutti ei.Mitä tuolta nyt sitten hajos.Jostain kuulin että nuppi putki löystyi?Ei käy maalais järkeen.No varmaankin olen väärässä?
 

miikkova958

Uusi jäsen
Liittynyt
20.12.2020
Viestit
3
Tuolta Facebookin kellofoorumilta sain lisä tietoa.Kellossa on siis päivämäärän pikasiirto.Viisareita kun liikuttaa klo 23-01 edestakaisin niin päivämäärä vaihtuu.Kokeilin varovasti ja näin tosiaan tapahtuu.Tuntiviisari liikkuu mutta minuuttiviisari ei.Arvelivat että minuutti putki on noussut eikä yllä hampaille.No kiikutan kellon ens viikolla Kello Lapille korjattavaks.
 

Kaupamees

Jäsen
Liittynyt
25.4.2018
Viestit
117
Minuuttirattaan hampaat poikki/ ei osu jostain syystä kohdilleen.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Gelbarin käyttö. Olen huomannut, että ultraäänipesurissa osan kelloista rattaat kiiltävät pesun jälkeen kuin uudet, toiset eivät. Onko mahdollista saada useammalla pesukerralla mistä vain rattaista kuin uusia, vai onko ihan hyväksyttävää, että osa jää tummuneen näköisiksi? Kuinka monta kertaa maksimissaan normaalia Gelbar-liuosta kannattaa käyttää ultraäänipesurissa, vai onko ainoastaan väristä pääteltävä asia?

Vastaan itselleni, kun kukaan muu ei ole vastannut. Gelbarin käyttöikä riippuu pestävien koneistojen likaisuudesta. Pesutuloksesta näkee, pitääkö pesuria käyttää vielä toinen sykli tai jopa vaihtaa uusi puhdas liuos tilalle. Jotkut myös esipesevät koneistoja ennen ultaäänipesua.

Onko likaiset rattaat järkevää esipestä ennen ultraäänipesua? Olen käyttänyt myös etanolia ja isopropanolia siltojen, pohjien ja laakerien putsaukseen. Olisiko pohjat ja sillat kuitenkin hyvä aina käyttää myös ultraäänipesussa?

Pohjat ja sillat on hyvä pestä pesurissa, mikäli sinne mahtuvat.

Työn alla on saksalainen Wehrlen punnuskello 1960-luvulta. Ei jaksa käydä. Koneisto oli yllättävän puhdas eikä laakereissakaan mielestäni sanomista, likaa vain. Miten punnuskellon voitelu eroaa jousivetoisesta? Lähinnä siis jousikoteloita vastaavat osat ja rattaat, joiden ympäri punnusten ketjut menevät. Voiko näiden kanssa tehdä niin, että voitelee vain niihin liittyvät laakeripinnat jousirasvalla, vai pitäisikö tuo kokonaisuus purkaa ostiin ja voidella sieltä jotain muutakin?

Voi menetellä niin, ettei pura, mutta purkaminen suositeltavaa. Jousirasvaa voinee käyttää. Punnuskellossahan on omanlaisensa telkijärjestelmä, joka on näiden osien, joiden nimeä en tiedä, sisällä.

Akselitappien kiillotus... Pitäisikö tehdä aina, vai onko ihan hyväksyttävää siitä laistaa, kuten olen itse yleensä tehnyt, jos tapit näyttävät pesun jälkeen kiiltäviltä? Timanttiviilaa en ole vielä raaskinut ostaa, joten kiillotukseen voi myös antaa vinkkejä, ns savipaperiviiloja on ja vesihiomapaperia niiden valmistukseen useita karkeuksia. Youtubessa joku norjalainen harrastaja kiillotteli tapit ilman mitään konetta, akselitappi lepäsi vanerilevyn reunaa vasten ja sitten pyöritteli akselia käsin ja kiillotti savipaperiviilalla. Itse ajattelin rakentaa omaa kiillotuskonetta, mutt onko jotain pahaa vaaraa siinä, että hyödyntää pylväsporakonetta? Olen nähnyt myös ratkaisuja, missä on rikkinäisen akkuporakoneen pikaistukka sovitettu sorviin ja käytetty tätä kiillotuksessa.

Asia, joka on tekijästä kiinni. Kiiltäviä ja puhtaita akselitappeja ei tunnu olevan tarpeellista turhaan kuluttaa ja kiillottaa. Pylväsporakoneen kanssa kiillotus on hankalampaa kuin sorviessa ja tapin tukeminen hankalaa. Siksi ei ehkä kannata sitä käyttää.

Ja laakeripinnat silloin, kun supistukselle tai uudelleenlaakeroinnille ei ole tarvetta.... Pelkkä puhdistus ja sitten öljyäminen, vai olisiko syytä tehdä muutakin?
Ei tarvetta tehdä muuta, jos puhdistus tehty hyvin.
Virheellinen ankkurin kärkiväli myötähampaisessa käynnissä.... Yhdessä projektikellossa on tämä ongelma, syytä en tiedä. Akselietäisyyttä säätämällä ei käytiä ei saa täysin kuntoon, vaan käynti on vähän sellainen "tik-slip" tai sitten ei käy ollenkaan. Ankkuri on karkaistu ja Koiviston kirjassa oli ohje, että ankkurin pitäät pitäisi pistää raa'an perunapalan sisään ja kuumentaa ankkuria määrätystä kohtaa ja sitten taivuttaa kärkiväli oikeaksi. Tämä lienee paras keino asian korjaamiseen, vai kuinka suuri vaara on ankkurin katkeamiselle, jos sitä varovasti taivuttaa ilman kuumennusta? Päästäminen ja uudelleen karkaisuhan ovat kaikkein vaativimmat jutut, niin haluaisin päästä vähän helpommalla. Yksi tapahan korjata kärkivälivirhettä oli sitten viilata vähän toista kynttä, mutta jotenkin tulkitsin, ettei tässä tapauksessa auttaisi.

Koiviston kirjan perunakonsti lienee turvallisin ja helpoin edelleen.

Ja sitten se tärkeä, mitä taisin kysyä jo toisaalla - millä välineellä putoukset saa oikeaoppisesti mitattua käyntiä säädettäessä? Mielestäni aistinvaraisesti pääsen hyväksyttävään tulokseen, mutta aika hidasta näin tehtynä on ja voi olla että jos mittaaamalla tulosta tarkistettaisiin, se ei kuitenkaan olisi vielä täysin optimaalinen.

Tähän en ole oikein keksinyt kyllä vielä itse vastausta.... Tähän toivoisin muiden kommentteja vielä.
 

Calle_H

Jäsen
Liittynyt
15.10.2017
Viestit
172
Kuinka arkipäiväistä on reguloida inhouse-koneistolla varustettu kello, vaikka ei olisi ko. merkin merkkiliike/kelloseppä kyseessä? Jos siis huollon tarvetta ei olisi muuten, mutta kello nyt vaan käy liian hitaasti tai nopeasti...
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Kuinka arkipäiväistä on reguloida inhouse-koneistolla varustettu kello, vaikka ei olisi ko. merkin merkkiliike/kelloseppä kyseessä? Jos siis huollon tarvetta ei olisi muuten, mutta kello nyt vaan käy liian hitaasti tai nopeasti...
Jos on normaalilla rukkauksen säädöllä varustettu kello, niin eiköhän onnistu sepältä kuin sepältä. Joidenkin liipottimen kehältä rukattavien koneistojen rukkaus vaatii valmistajakohtaisen avaimen, joita ei sitten välttämättä kaikilta löydy.
 

Calle_H

Jäsen
Liittynyt
15.10.2017
Viestit
172
Jos on normaalilla rukkauksen säädöllä varustettu kello, niin eiköhän onnistu sepältä kuin sepältä. Joidenkin liipottimen kehältä rukattavien koneistojen rukkaus vaatii valmistajakohtaisen avaimen, joita ei sitten välttämättä kaikilta löydy.

Sitten tuli muuten ihan sellainen käytännön asia mieleen, että jos moiseen operaatioon vie esim. takuu-casena kellon reguloitavaksi, niin viekö noin niin kuin keskimäärin montakin viikkoa? Vai hoidetaanko tällaiset jotenkin liukuhihnamaisemmin ja nopeammin, jos siis mitään vikaa tai "määräaikaishuollon" tarvetta ei muuten ole?
 

Crystron

Jäsen
Liittynyt
6.8.2015
Viestit
311
Sitten tuli muuten ihan sellainen käytännön asia mieleen, että jos moiseen operaatioon vie esim. takuu-casena kellon reguloitavaksi, niin viekö noin niin kuin keskimäärin montakin viikkoa? Vai hoidetaanko tällaiset jotenkin liukuhihnamaisemmin ja nopeammin, jos siis mitään vikaa tai "määräaikaishuollon" tarvetta ei muuten ole?
Riippuu varmasti sepästä ja hänen työtilanteestaan. Periaatteessa rukkaus on nopea toimenpide, mutta moni haluaa varmasti koekäyttää kelloa sen jälkeen päivän-pari , jotta näkee miten kello käy. Tarkistuskone ei usein kerro kuitenkaan koko totuutta. Maahantuojien takuuhuolloilla on usein töitä riittämiin, mutta soittamalla varmaan selviää.
 

Kasiko

Uusi jäsen
Liittynyt
21.5.2021
Viestit
13
Sattui tässä ikävä homma, kun Orient Kamasun ruuvinuppi napsahti irti, kun ensin normaalisti vedin kellon ja napsautin sitten viimeiseen asentoon vaihtaakseni aikaa.
No kruunuhan napsahti irti ja lensi lattialle.
En siis käyttänyt yhtään ylimääräistä voimaa.
Kellon nuppi oli jo uutena hieman liian heiluva/väljä, mutta on toiminut normaalisti noin 4kk ajan.

Tällä hetkellä nupin kyllä saa pyöritettyä pohjaan kyllä kiinni mutta, kun sen avaa sillä saa vedettyä jousta, jos pitää kruunua paikallaan mutta muihin asentoihin (päivämäärän vaihto, kellon ajan vaihto), kruunua ei saa enää napsaute saattua, ja on tosiaan kokonaan irti ellei ruuvvaa kiinni.
Kellossa on siis vielä reilusti takuuta jäljellä.
Mitenhän on meneekö tuo takuu korjauksena ja jos ei mene paljonkohan korjaus maksaa?
Vai onko tuo helposti korjattavissa?
 

Liitteet

  • IMG_20210825_112215.jpg
    IMG_20210825_112215.jpg
    119,3 KB · Katsottu: 28
  • IMG_20210825_112316.jpg
    IMG_20210825_112316.jpg
    156,9 KB · Katsottu: 27
  • IMG_20210825_112513.jpg
    IMG_20210825_112513.jpg
    104,4 KB · Katsottu: 26
  • IMG_20210825_112442.jpg
    IMG_20210825_112442.jpg
    184,4 KB · Katsottu: 28

TLI

Uusi jäsen
Liittynyt
29.12.2020
Viestit
86
Vanhojen tupakellojen koneiston huollosta vähän kyselisin, kun jo joitain kuukaisia sitten tarttui sellainen kirpputorilta mukaan. Mielenkiintoinen laitos ja todellakin hyvin käsin tehdyn ja osittain jopa vähän amatöörimäisenkin oloinen verrattuna uudempiin kelloihin. Koneiston runkohan on puuta. Pientä välystä koneistossa jo on, mutta suht kauniisti vielä käy ja rukkauksella sain pitämään hyvin aikaakin. Rattaat ovat melko likaisennäköiset ja varmasti olisi ajankohtaista koneisto purkaa ja huoltaa jossain vaiheessa, mutta jäin miettimään, mitä tällaisten laakeripinnoille yleensä voi tehdä. Miten ammattilainen tällaisen koneiston yleensä huoltaa näiden osalta?
 

10:50:58

Uusi jäsen
Liittynyt
12.12.2022
Viestit
12
Kelloharrastajien keskuudessa vallitsee usein käsitys, että huokeat viisarinäyttöiset – eli mekaanisia osia sisältävät – kvartsikellot ovat pääsääntöisesti kertakäyttöisiä, eikä niitä kannata tai edes voi huoltaa tai korjata. Eli kello luultavasti käy moitteettomasti ainakin yhden paristonvaihdon ajan (5–10 vuotta), kunnes se kuluu loppuun ja heitetään roskiin.

Itseäni kiinnostaisi jossain määrin haastaa tätä käsitystä, ja toisaalta kuulla, mitä mieltä ammattikellosepät ovat asiasta.

Tässä keskustelun avauksessa tarkastelun kohteena tarkoittaisin huokella kellolla käyttökelloja, jotka ovat ovat nimekkäiden, lähinnä sveitsiläisten tai japanilaisten kellomerkkien valmistamia kokonaan tai koneistojen osalta. Eli sveitsiläisistä lähinnä kai ETA, Sellita ym. ja isot japsit Citizen/Miyota, Seiko ja Casio.

Jätetään siis ulkopuolelle aivan halvimmat markettikellot ja kaikenlaiset fashion brändit, ja keskitytään noin 200–500 € hintaluokkaan sijoittuviin kelloihin, joiden osalta itse kellojen näkyvä viimeistely alkaa olla hyvää tasoa ja materiaalit kunnollisia, ja niissä on yleensä ainakin vuoden tai kahden takuu.

Japanilaisessa kellossa kuori kenties naarmusuojattua titaania ja safiirilasi sekä aurinkokenno – sveitsiläismerkissä luultavasti joutuu tyytymään teräkseen, mineraalilasiin ja kertakäyttöiseen paristoon, sekä indeksit missaavaan sekuntiosoittimeen. (Tässä vaiheessa lukijalle varmaan valkenee, kumpaan ilmansuuntaan itse olen hieman enemmän kallellani valmistusmaan osalta.)

Hintaluokka on tietysti hienojen kellojen harrastajalle lähinnä vitsi, mutta toisaalta erittäin harva suomalainen laitttaa kelloon yli 500 €, ja lisäksi voi miettiä mitä muita teknisiä laitteita sillä rahalla saa. Esimerkiksi polkupyörässä, taulutelevisiossa, älypuhelimessa tai pesukoneessa on todella paljon enemmän valmistukseen kuluvaa materiaalia ja jo pelkästään logistiikka maksaa aivan toista luokkaa kuin mitättömän pienen kellon rahtaus ympäri maailman meriä.

Koneiston osalta puhutaan massavalmistetuista koneista, joissa pääpaino on toisaalta kustannustehokkuudessa, mutta toisaalta myös korkeassa tasalaatuisuudessa ja luotettavuudessa. Robotin työn jälkeen on ihmiskäden vaikea yltää suhteellisen yksinkertaisten mekaanisten laitteiden valmistuksessa. (Mekaaninen kello on kuitenkin yksinkertainen 1700-luvulta kotoisin oleva koje ja kvartsikoneisto vielä yksinkertaisempi. Vertaa vaikka auton moottoriin joka on kaikessa arkisuudessaan huomattavasti mutkikkaampi.)

Kun näin asiasta puhtaasti harrastusmielessä kiinnostuneena maallikkona (olen lukenut aiheesta netistä valtaisia määriä, katsonut liikaa kellonkorjausvideoita, ja joskus junnuna lukenut kelloseppäkoulun oppikirjan pariin kertaan kannesta kanteen kun harkitsin alalle hakeutumista) tarkastelen tällaisen koneiston rakennetta, niin huomio tietysti kiinnittyy seuraaviin oleellisiin eroihin laatu- ja luksuskoneistoihin verrattuna:

1. kaikenlainen esteettinen viimeistely loistaa poissaolollaan

2. koneiston pohjat sekä rattaat on pitkälti valmistettu synteettisistä materiaaleista (eli erityyppisistä muoveista) metallin sijaan

3. laakerikiviä on korkeintaan muutama jos yhtään.

Erittäin ynseästi näihin koneistoihin suhtautuvia näkemyksiä saa lukea pääasiassa sveitsiläisiin arvokelloihin erikoistuneilta kellosepiltä (esim. Kellohouolto Loppelan erinomaiset sivut).

On täysin ymmärrettävää, että kuka tahansa seppä huoltaa mielummin hienoa Omegaa kuin jotain Eco-Driveä, mutta tässä vaiheessa nostaisin esille sen tosiasian, että japanilaisista ainakin Citizenillä kaikista koneistoista on saatavilla huolto-ohjeet räjäytyskuvineen ja voitelukaavioineen, ja ne on on koottu ruuveilla täysin atomeiksi purettaviksi. Vaikka pohja olisi muovia, niin niihin on upotettu metallinen mutteri ruuveja varten, eli rakennetta ei voi pitää täysin kertakäyttöisenä.

Sen sijaan sveitsiläisen ETAn halvat koneistot (G10.211 krono jne.) todellakin on hitsattu umpeen niin, ettei niitä voi avata ja valmistaja ilmoittaa yksikantaan, että koneistoa ei voi huoltaa.

Onko tässä todella havaittavissa jonkinlainen kulttuuriero: japanilaisessa ajatusmaailmassa edullinenkin laite suunnitellaan huollettavaksi, vaikka sen huoltaminen ei välttämättä olisi taloudellisesti mielekästä. Jos uusi koneisto maksaa $35 niin suomalaisella palkkatasolla kellosepän työtunti tulee jo kalliimmaksi.

Joku kelloseppä voisi avata missä määrin kvartsikoneistossa muovi tai laakerikivien puute on oikea ongelma? Eli miten paljon tulee työpöydällä vastaan suhteellisen moderneista muovilaaduista valmistettuja rattaita jotka yksinkertaisesti ovat kuluneet loppuun ja kellon toiminta siitä syystä alkanut tökkiä? Vintaget ehkä asia hieman erikseen, vaikka toisaalta 40 vuotta vanha kvartsikone joka edelleen tikittää ilman mitään huoltoja ei käsittääkseni ole edes mikään harvinaisuus ja muoviosia on käsittääkseni ollut käytössä lähes kvartsin alkuajoista lähtien.

Joka tapauksessa itse arvostan ajatuksen tasolla, että mielikelloni koneistolle voidaan tehdä perushuolto (puhdistus ja voitelu) vaikka 30 vuoden päästä kun uusia koneistoja ei enää saa, vaikka sitten vikakorjaus ei onnistuisikaan. Tässä on ehkä myös jonkinlaista
ekoajattelua ja vanhanaikaista esineiden arvostusta taustalla: itse tykkään korjata ja huoltaa vanhat itseäni miellyttävät vaateeet ja muut, vaikka niiden rahallinen arvo olisi miten vähäinen.
 

Henrik E.

Uusi jäsen
Liittynyt
31.5.2021
Viestit
1
Vs: Kysymyksiä Kellosepille

Missä hinnoissa pyörii Rolex Submariner ref16800 huollon hinta? YV:lläkin voi laittaa, jos hintoja ei halua huudella täällä. Viime huollosta ei ole itsellä tietoa niin voisi olla syytä huollattaa.
Noin 700e.
 


Viimeisimmät keskustelut

Uusimmat ilmoitukset

Jäseniä paikalla

Foorumin tilastot

Keskustelut
13 568
Viestit
64 596
Jäsenet
6 961
Uusin jäsen
antpant
Kellofoorumin luotettavan palvelinalustan toimittaa XetNET – Webhotelli ja virtuaalipalvelimet
Ylös